Karvi.fi

Ladataan Tapahtumat

« All Tapahtumat

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon arviointi

10/2016 - 12/2020

Esite: OPS-arviointi 2016–2020

Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa opetuksen ohjausjärjestelmien toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Arvioinnin tavoitteena on hyödyntää jo arviointiprosessin aikana opetuksen ohjausjärjestelmän ja koulutyön kehittämistä.

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanoa arvioidaan sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla tarkastelemalla:

  • opetuksen valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista
  • tuntijakouudistuksen toimivuutta
  • opetussuunnitelmien perusteiden sisällöllisten ja pedagogisten tavoitteiden saavuttamista
  • opetussuunnitelmien valmistelua, käyttöönottoa ja toimivuutta
  • opetussuunnitelmien toimivuutta koulun strategisen ja pedagogisen kehittämisen välineenä
  • paikallisten tuntijakoratkaisujen vaikutusta opetussuunnitelman sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiseen
  • oppimiskäsitystä, laaja-alaista osaamista, eheyttämistä, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, oppimisympäristöjä ja työtapoja osana opetuksen kehittämistä.

Arviointi toteutetaan neljässä eri vaiheessa vuosina 2016–2020

  • Ensimmäisessä vaiheessa (2016–2018) arvioidaan paikallisia tuntijakoratkaisuja ja tuntijaon toimivuutta sekä opetussuunnitelmien laadinta- ja käyttöönottoprosesseja. Tavoitteena on tuottaa tietoa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien sisällöllisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä tuntijakouudistuksen ja opetussuunnitelmien perusteiden toimivuudesta koulun strategisen ja pedagogisen kehittämisen työvälineenä.
  • Toisessa vaiheessa (2018–2019) arvioinnin kohteina ovat oppimiskäsitys ja laaja-alainen osaaminen. Arvioinnissa tarkastellaan oppimiskäsityksen toteutumista koulujen ja esiopetusyksiköiden arjessa sekä selvitetään, miten laaja-alainen osaaminen opetuksen tavoitteena on esi- ja perusopetuksessa ymmärretty ja miten sitä on jäsennetty.
  • Kolmannessa vaiheessa (2019–2020) jatketaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen toteutumisen tarkastelua paikallisella tasolla. Keskeisiä arvioitavia teemoja ovat oppimisympäristöt ja työtavat sekä eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet osana perusopetuksen toimintakulttuuria.
  • Neljännessä vaiheessa (2019–2020) tarkastellaan esi- ja perusopetusta opetuksellisena ja kasvatuksellisena kokonaisuutena sekä esi- ja perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevan toimintakulttuurin toteutumista. Tässä synteesivaiheessa kerätään seuranta-aineisto ja tarkastellaan hankkeen eri vaiheiden arviointituloksia kokonaisuutena erityisesti opetuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteiden saavuttamisen näkökulmista.

Arvioinnin eri vaiheiden tulosten perusteella voidaan tarkastella, miten opetussuunnitelman perusteiden linjaukset ja tavoitteet on viety opetussuunnitelmiin ja edelleen vuosisuunnitelmiin sekä miten ne ovat ohjanneet esi- ja perusopetuksen kehittämistä.

 

Arvioinnin kohdejoukot ja raportointiaikataulu

OPS-arvioinnin arviointiasetelma

 

Ajankohtaista

Keväällä 2018 OPS -arvioinnissa

  • valmistellaan 1. vaiheen arviointiraporttia (valmistuu syksyllä 2018)
  • suunnitellaan OPS-arvioinnin koulu- ja esiopetusyksikkövierailuja, jotka toteutetaan huhti–toukokuussa 2018.

 

Tutustu:

OPS-arviointi Educa-messuilla 2018

Karvin järjestämässä paneelissa Educassa 27.1.2018 pohdittiin OPS-arvioinnin alustavia tuloksia suhteessa laaja-alaisten tietojen ja taitojen kehittämiseen perusopetuksessa. Paneeliin osallistuivat Hannele Cantell Helsingin yliopistosta, Hannu Rainerma Jyväskylän yliopistosta, Mikko Saari Kajaanista ja Hanna Sarakorpi Espoosta.

Paneelissa pohdittiin seuraavia asioita:

  • Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttaminen asettaa perusopetukselle?
  • Miten monialaiset oppimiskokonaisuudet tukevat laaja-alaisen osaamisen kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista?
  • Miten laaja-alainen osaaminen muuttaa oppimista ja opettamista tai oppilaiden ja opettajien toimijuutta?

Panelistit kommentoivat OPS-arvioinnin arviointituloksia, jotka pohjautuvat syksyllä 2017 kaikille opetuksen järjestäjille lähetettyyn kyselyyn. Syksyn 2017 OPS -arvioinnin koulu- ja esiopetusyksikkökohtaisessa kyselyssä kysyttiin, miten koulu- ja yksikkötasolla oli onnistuttu oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Noin 80 % kyselyyn vastanneista kouluista (n = 410) ja 76 % vastanneista esiopetusyksiköistä (n = 202) arvioivat oppimiskokonaisuuksien lisänneen paljon tai erittäin paljon opettajien yhteistyötä. Lisäksi yli 80 % kouluista ja esiopetusyksiköistä koki, että oppimiskokonaisuudet olivat luoneet yhteisöllistä toimintakulttuuria, mahdollistaneet erilaisia työtapoja sekä osallistaneet oppilaita ja lapsia uudella tavalla. 15 % vastanneista kouluista ottaa arvioinnissa huomioon vähän tai ei lainkaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien aikana osoitettuja taitoja. Sen sijaan noin 44 % vastanneista kouluista arvioi monialaisten oppimiskokonaisuuksien lisänneen oppiaineiden sisältöjen ymmärtämistä. Esiopetuksen kyselyyn vastanneista noin puolet oli sitä mieltä, että lapsia osallistetaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun vähän tai kohtalaisesti. Ks. kuviot 1 ja 2.

Kuvio 1. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien onnistuminen kouluissa

Kuvio 2. Oppimiskokonaisuuksien onnistuminen esiopetusyksiköissä

 

Lisätietoja:

Jaana Saarinen, puh. 029 533 5537, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Salla Venäläinen, puh. 029 533 5549, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Tarkemmat tiedot

Alkaa:
10/2016
Loppuu:
12/2020
Tapahtumaluokka:

Sulje