Karvi.fi

Ladataan Tapahtumat

« All Tapahtumat

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

Kansainvälinen vertailuhanke maahanmuuttajien integroitumisesta koulutusjärjestelmään

03/2016 - 05/2017

Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään -arviointihanke toteutetaan kansallisena ja kansainvälisenä vertailuhankkeena, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa hyvistä ja sovellettavista käytänteistä ja toimintamalleista maahanmuuttajien koulutuspalvelujen järjestämiseen. Arvioinnilla kootaan myös aiheeseen liittyvä uusin arviointi- ja tutkimustieto. Tavoitteena on koulutuksen kautta tapahtuvan integraation vahvistaminen arvioinnissa priorisoiduilla koulutuksen alueilla. Arviointiaineisto kerätään alkuvuoden 2017 aikana hyvien käytäntöjen portaalissa osoitteessa hyvatkaytannot.oph.fi/karvi sekä arviointivierailuilla Irlantiin, Iso-Britanniaan, Norjaan ja Saksaan. Arviointiraportti valmistuu loppukeväällä 2017.

Arviointikohteiden valinta ja tarkasteltavien käytänteiden painopisteet ovat tarkentuneet hankkeen edetessä eri toimijoille suunnatun tarvekartoituksen sekä tutkimustiedon perusteella.

Arvioinnin keskiössä ovat ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppijoiden perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen sekä näiden koulutusasteiden nivelvaiheisiin liittyvien hyvien käytänteiden kartoittaminen. Lisäksi perehdytään koulun/oppilaitoksen johtamisen käytänteisiin kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisen koulun/oppilaitoksen toimintakulttuurin tukemisen näkökulmasta. Myös kotoutumiskoulutukseen liittyvät käytänteet ovat arvioinnin kohteena.

Seuraavassa kuvataan tarkemmin edellä mainitut teemat ja annetaan esimerkkejä niitä tarkentavista arviointikysymyksistä.

 

Myöhään maahan tulleiden ja oppivelvollisuusiän ylittäneiden koulupolkujen haasteet

Monien maahanmuuttajalasten ja -nuorten oppimistulokset jäävät kantaväestön oppijoiden tuloksia heikommiksi. Erityisen ongelmallinen tilanne on perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleilla nuorilla, joilla on puutteellinen koulunkäyntitausta. Tällöin myös toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jäämisen riski on suuri.

• Millaisia joustavia malleja myöhään maahan tulleiden ja oppivelvollisuusiän ylittäneiden oppijoiden perusopetuksen suorittamiseen voidaan soveltaa?
• Miten myöhään maahan tulleiden nuorten opettajien ammatillista osaamista voidaan kehittää?
• Miten näiden oppijoiden koulutuksen ja tuen resursointia kehitetään? (taloudelliset resurssit?)
• Miten oppijoiden koulupolkujen siirtymien seurantaa kehitetään?

 

Perus- ja toisen asteen nivelvaiheen joustavat käytänteet, ohjaus

Perus- ja toisen asteen nivelvaiheen haasteina ovat koulutustarjonnan riittämättömyys sekä vakiintumattomat ja vaihtelevat tiedonsiirtokäytännöt. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yhteyttä tutkintoon johtavaan koulutukseen ja opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa siihen kuuluvia opintoja jo nivelvaiheen aikana tulisi tukea.

• Millaisia joustavia malleja nivelvaiheeseen sovelletaan?
• Miten toisen asteen valmistava opetus rytmitetään suhteessa koulutuksen alkamiseen?
• Millaisia tukitoimia erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille suunnataan toisen asteen opinnoissa?
• Millaiset mallit ohjauksessa ovat toimivia?
• Millaista täydennyskoulutusta ammatillisten aineiden opettajien ja lukion aineenopettajien kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittämiseksi tarjotaan?
• Miten oppilaiden motivaatiota opiskeluun voidaan parantaa ja vahvistaa?
• Miten jatkokoulutuspaikkojen riittävyys varmistetaan?

 

Kotoutumiskoulutus

Kotoutumiskoulutus on keskeinen toimenpide oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi sekä yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja elämänhallintaan liittyvien valmiuksien parantamiseksi. Se toimii myös väylänä muuhun koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille. Kotoutumiskoulutuksena järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä. Siihen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta.

• Miten kotoutumiskoulutuksessa tuetaan siirtymiä työelämään ja koulutukseen?
• Miten kielitaidon ja yhteiskuntatietouden opettaminen, ammatillisuus ja työllistyminen limittyvät koulutukseen?
• Miten kielitaidon kehittymistä arvioidaan?

 

Koulun/oppilaitoksen johtamiskäytänteet: opettajien yhteistyön tukeminen, kielitietoisuuden todentaminen koulun/oppilaitoksen toimintakulttuurissa

Koulun/oppilaitoksen toimintakulttuurin ja eetoksen kehittäminen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta todentavaksi on mitä suurimmassa määrin johtamisen haaste, jolloin rehtorin rooli kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämisessä ja opettajien yhteistyön mahdollistamisessa on keskeinen. Koulujen ja oppilaitosten kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyessä vaaditaan myös entistä tietoisempaa eettistä ja pedagogista johtamista.

• Miten koulun/oppilaitoksen johto vakiinnuttaa opettajien yhteistyötä ja vertaiskoulutusta kielitietoisuuteen liittyen?
• Miten koulun/oppilaitoksen johto ja henkilöstö tukevat oppilaiden/opiskelijoiden vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden kehittymistä?
• Miten yhteistyötä huoltajien ja muiden osapuolten/yhteisöjen välillä tuetaan johtamisen kautta?
• Millaisia strategioita koululla on toimintakulttuurin ja eetoksen kehittämiseksi kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta todentavaksi oppilaitokseksi ja kenen vastuulla strateginen kehittäminen on?
• Millaista integraatioon, monikielisyyteen ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää koulutusta koulujen/oppilaitosten johtamisen tueksi tarvitaan ja tarjotaan?

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Mika Puukko, puh. 029 533 5522, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Tarkemmat tiedot

Alkaa:
03/2016
Loppuu:
05/2017
Tapahtumaluokka:

Sulje