Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen asiantuntijalausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisesta

Lausunto 18.2.2022 OPH-316-2022

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (myöhemmin Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa
asiantuntijalausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen
arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Laissa säädettäisiin varhaiskasvatuksen digitaalisesta
laadunarviointijärjestelmästä, jonka avulla varhaiskasvatuksen järjestäjät ja palveluntuottajat voisivat
arvioida antamaansa varhaiskasvatusta. Järjestelmän avulla Karvi voisi tulevaisuudessa toteuttaa ulkoisia
varhaiskasvatusta koskevia arviointeja. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös järjestelmän
yhteisrekisterinpitäjyydestä ja varhaiskasvatuksen tietovarannon tietojen hyödyntämisestä järjestelmässä.

Karvi kannattaa esitystä ja pitää sitä tärkeänä askeleena varhaiskasvatuksen kansallisen arvioinnin
kehittämisessä. Karvi myös kiittää mahdollisuudesta saada olla mukana kehittämässä järjestelmää ja siihen
tulevaa sisältöä. Karvi keskittyy lausunnossaan esityksen kohtiin kansallisen kehittävän arvioinnin
periaatteista, arviointiaineistojen julkisuudesta, yhteisrekisterinpitäjyydestä sekä varhaiskasvatuksen
tietovarannon hyödyntämisestä.

Kehittävän arvioinnin periaatteet

Karvi pitää luvun 2 kuvausta varhaiskasvatuksen kansallisen tason arvioinnin lainsäädännöstä,
varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytilasta, arvioinnin kehittämisestä ja varhaiskasvatuksen tietotuotannosta
kattavina. Karvi kannattaa varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmän kehittämistä kehittävän
arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Karvi kuitenkin esittää, että kansallista varhaiskasvatuksen arviointia
ohjaavia kehittävän arvioinnin periaatteita avattaisiin monipuolisemmin osana järjestelmän kehittämistä
sekä lainvalmistelutyötä. Karvi katsoo tämän tarpeelliseksi, koska kehittävän arvioinnin eettiset ja filosofiset
taustaolettamukset toimivat pohjana kaikkien koulutusasteiden kansalliselle arvioinnille sekä järjestäjien
itsearviointivelvoitteen tukemiselle.

Kehittävä arviointi on osallistavaa ja vuorovaikutteista ja siinä korostuu arvioitsijan ja arvioinnin kohteen
välinen luottamus. Kehittävässä arvioinnissa menetelmällisillä valinnoilla pyritään lisäämään yhteistä
ymmärrystä arvioitavasta teemasta. Menetelmien tarkoituksena on tukea arviointien vaikuttavuutta ja
toiminnan kehittämistä jo arviointiprosessin aikana. Kehittävän arvioinnin periaatteet korostavat sitä, että
arviointia tehdään oman toiminnan kehittämiseksi ja toiminnan laadun parantamiseksi, ei ulkopuolista
arvioitsijaa tai muuta tahoa varten.

Karvi pitää tärkeänä, että vastuu laadunhallinnan suunnittelusta ja toteuttamisesta säilyy edelleen
paikallisella tasolla. On myös kannatettavaa, että järjestelmän käyttö olisi kunnallisille järjestäjille ja
yksityisille palveluntuottajille maksutonta ja itsearviointien osalta vapaaehtoista. Näin ollen järjestelmän ja
arviointityökalujen avulla paikalliset toimijat voisivat toteuttaa tiedonkeruita palveluistaan omien
tarpeidensa mukaisesti. Karvi kuitenkin huomauttaa, että järjestelmän käyttö osana järjestäjien ja
palveluntuottajien laadunhallintaa edellyttää heiltä osaamista ja resursseja. Laadunarviointijärjestelmällä on
mahdollista kerätä tietoa, mutta järjestäjällä ja palveluntuottajalla tulee olla valmiudet käsitellä ja tulkita
tietoa oikein, jotta sen pohjalta voidaan muodostaa arviointituloksia ja kehittämisen kohteita. Kuten tähänkin
asti, varhaiskasvatustoimijoilla olisi lisäksi lakisääteinen velvollisuus osallistua Karvin järjestämien ulkoisten
arviointien tiedonkeruisiin, jotka toteutettaisiin tulevaisuudessa järjestelmän avulla.

Arviointiaineistojen julkisuus

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 24 §:n mukaan järjestäjillä ja yksityisillä palveluntuottajilla on velvoite
arvioida toimintaansa ja julkaista keskeiset tulokset. Laki ei kuitenkaan määrittele tarkemmin, mitä
julkaistavilla tuloksilla tarkoitetaan. Järjestelmällä toteutettavan arvioinnin voidaan nähdä olevan osa
varhaiskasvatuksen järjestäjän ja yksityisen palveluntuottajan itsearviointiprosessia.

Karvi haluaa kiinnittää huomiota lausunnossaan lukuun 5.1. arviointiaineistojen julkisuudesta. Osana
laadunarviointijärjestelmän kehittämistyötä on tarkasteltu mahdollisuutta sille, että varhaiskasvatuksen
järjestäjät ja palveluntuottajat voisivat saada järjestelmästä toimija- ja toimipaikkakohtaisia itsearviointien
vastausyhteenvetoja. Toimipaikkakohtainen yhteenveto voisi toimia vuorovaikutteisena arviointikeskustelun
ja pedagogiikan kehittämisen tukena kyseisessä toimipaikassa. Toimijatasolla koko organisaatiota koskevaa
vastausyhteenvetoa olisi mahdollista täydentää organisaatiota koskevalla muulla arviointitiedolla, joiden
pohjalta luotaisiin kokonaiskuvaa arvioitavan aiheen nykytilasta. Monipuolisesti kerätyn arviointitiedon
pohjalta toimijatasolla laadittaisiin johtopäätökset varhaiskasvatustoiminnan vahvuuksista,
kehittämiskohteista ja kehittämisen ja seurannan toimenpiteistä.

Karvi huomauttaa, että itsearvioinnilla oman toiminnan kehittämiseksi tuotetun tiedon julkisuuteen liittyy
useita haasteita. Karvin näkemyksen mukaan kehittävään arviointiin pohjautuvalle kansalliselle
arviointijärjestelmälle sekä koko varhaiskasvatukselle on haitallista, jos itsearvioinnin kautta hankitulla
tiedolla on mahdollisuus toimia arvioinnin kohdetta vastaan.

Karvi katsoo, että paikallisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä on hyödyllistä painottaa järjestelmän kautta
syntyvän laadullisen tiedon merkitystä. Arviointityökalujen väittämiin vastaaminen tukee varhaiskasvatuksen
henkilöstön omien työtapojen sekä työyhteisön toimintakulttuurin reflektointia, jolloin vastaaminen
itsessään ohjaa työn kehittämiseen tehtyjen havaintojen perusteella. Päiväkodin johtaja voi henkilöstön
yhteisten keskustelujen pohjalta laadittujen kehittämissuunnitelmien avulla luoda kokonaiskuvaa
johtamansa yksikön pedagogiikan nykytilasta, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Tieto kumuloituu
edelleen toimijatasolle, jossa arviointityökaluilla tuotettu tieto yhdistetään ja suhteutetaan organisaatiota
koskevaan muuhun tietoon. Karvin näkemyksen mukaan arviointijärjestelmä tuottaa näin ollen arvokasta
määrällistä ja laadullista tietoa.

Kokoavasti voidaan todeta, että kansallisen kehittävän arvioinnin periaatteiden, järjestäjien
itsearviointivelvoitteen ja julkisuuslain tulkintojen välisten suhteiden tarkastelua on tarpeellista jatkaa.
Luottamukseen ja kehittämiseen perustuvan arvioinnin periaatteisiin on sitouduttu jo silloin, kun Suomessa
luovuttiin koulutarkastusjärjestelmästä. Itsearvioinnit eivät kuitenkaan ole luotettavia, jos on mahdollista,
että niitä käytetään alkuperäistä, kehittämiseen liittyvää tarkoitusta vastaan. Karvi pitää tärkeänä, että
arvioinneissa muodostuvien tietoaineistojen julkisuusperusteita koskevaa tarkastelua jatketaan ja
tarkastelussa huomioidaan Karvin kaikilla koulutusasteilla toteuttamat arvioinnit. Valtioneuvoston asetuksen
(1317/2013) 1 §:n mukaan Karvin tulee julkaista arviointiensa tulokset ja perusteet. Kuten esitykseen on
kirjattu, Karvi tuottaisi järjestelmään kertyneistä tiedoista kansallisia yhteenvetoja varhaiskasvatuksen ja
varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin kehittämisen tueksi ja noudattaisi näin vaadetta viranomaisen
toiminnan läpinäkyvyydestä.

Järjestelmän yhteys varhaiskasvatuksen tietovarantoon sekä yhteisrekisterinpitäjyys

Karvi pitää järkevänä, että varhaiskasvatuksen tietovarantoon tallennettuja tietoja käytetään
laadunarviointijärjestelmällä toteutettavissa arvioinneissa. Varhaiskasvatuksen tietovarantoon
tallennettujen tietojen liittäminen vastausten taustamuuttujatiedoiksi edistää arviointien luotettavuutta ja
vähentää viranomaistyötä sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Karvi korostaa, että koska
arviointiaineistoon yhdistetään vastaajaa koskevaa henkilötietoa, heidän anonymiteettinsa tulee suojata
aineiston käsittelyn kaikissa vaiheissa. Yksittäisten vastaajien vastauksia ei saa tunnistaa arviointiaineistosta.

Karvi kannattaa ehdotusta laadunarviointijärjestelmän yhteisrekisterinpitäjyydestä, jonka mukaan
itsearvioinneissa käsiteltävien henkilötietojen osalta rekisterinpitäjinä toimisivat Karvi sekä arvioinnin
toteuttava varhaiskasvatuksen järjestäjä tai palveluntuottaja yhdessä. Ulkoisissa arvioinneissa Karvi toimisi
rekisterinpitäjänä yksin. Karvi hyväksyy rekisterinpitoon liittyvät tehtävät ja vastuut, jotka perustuvat
tietosuojaasetuksen yleisesti sovellettaviin säännöksiin.

Järjestelmän ylläpitoa koskeva resurssitarve

Luvussa 4.2.2 avataan järjestelmän viranomaisvaikutuksia. Yksi kirjauksista koskee Karville esitetyn
asiantuntijaresurssin suuruutta. Olemme kartoittaneet järjestelmän ylläpitoon liittyvää resurssitarvetta ja
laskelmiemme mukaan järjestelmän ylläpitoon liittyvä tarve on 1–2 henkilötyövuotta. Resurssitarvetta on
hankala arvioida, koska järjestelmän käyttö on vapaaehtoista. Karvi esittää, että ehdotukseen kirjattua 0,5–
1 HTV resurssitarvetta arvioidaan uudelleen järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Varhaiskasvatuksen arviointiin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja vaikutukset lapsiin

Varhaiskasvatuksen ohjausasiakirjoihin on kirjattu velvoite, jonka mukaan lapsilla tulee olla mahdollisuus
osallistua varhaiskasvatustoiminnan arviointiin. Järjestelmä olisi ennen muuta apuväline, jolla henkilöstö voi
tallentaa lapsilta kerättyä arviointitietoa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla olisi varmistaa, että
lapset saavat mahdollisuuden osallistua arviointiin lapsiystävällisillä ja lasten osallisuutta vahvistavilla
menetelmillä.

Sulje