Lausunto 20.3.2022
Lausunnonantajan lausunto opettajarekisteriä ja opettajatiedonkeruuta
koskevasta selvityksestä
1) Opettajarekisterin hyödyt ja käyttötarkoitukset: Pyydämme kommentteja selvityksessä esitettyihin opettajarekisterin tuottamiin hyötyihin ja rekisterin käyttötarkoituksiin. Onko rekisterin hyödyt ja käyttötarkoitukset kuvattu selvitysraportissa onnistuneesti ja eri tahojen tarpeet ja näkökulmat huomioiden? (Ks. raportin luku 6, osin myös luku 7).
Rekisterin hyödyt ja käyttötarkoitukset on kuvattu onnistuneesti. Eri toimijat, kuten Kansallinen
koulutuksen arviointikeskus (Karvi) hyötyisivät oikeasta ja ajantasaisesta tilastoinnista ja tiedosta,
joka olisi saatavilla uuden tiedonkeruun myötä. Nykyinen opettajatiedonkeruu ei pysty vastaamaan
luotettavasti moniin kysymyksiin, jotka liittyvät opettajien työhön ja muuttuvaan työympäristöön.
Tällä hetkellä ei ole käytettävissä tilastoa opettajista, tai opetushenkilökunnan määrästä suhteessa
oppilaiden määrään. Opetusryhmien kokoa, kelpoisten opettajien osuuksia ja opettaja-oppilassuhteen määrän kehitystä kuvaavat julkiset tiedot pohjautuvat epäluotettavaan opettajatiedonkeruuseen, joka ei sovellu tilastollisen päättelyn eikä arviointien pohjaksi merkittävän ei-satunnaisen vastauskadon takia. Tilastokeskus ei voi myöskään nykyisellään kehittää Opetushallituksen tilaamaa tiedonkeruuta kohdennetummaksi, eikä kyselyn vastauskadosta johtuvaa tilastollista harhaa voida arvioida luotettavasti ilman ajantasaista pohja-aineistoa. Uusi opetushenkilökuntaan keskittyvä rekisteri korvaisi kokonaan nykyisen kyselyperusteisen opettajatiedonkeruun, jolloin tietojen laatu ja kattavuus paranisi huomattavasti.
Rekisterin pitkän aikavälin hyötynä voi olla opetusresurssien parempi kohdentuminen, jolla voidaan
parantaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja vähentää esimerkiksi nuorten syrjäyty-mistä. Karvi voisi
nykyistä paremmin tuottaa eri arvioineissaan luotettavaa tietoa ja kehittämissuosituksia esimerkiksi
em. teemoihin liittyen, jolloin uuden tiedonkeruun ylläpitokustannukset voivat palautua nopeasti
julkiselle sektorille hyvin kohdennettujen toimenpiteiden seurauksena.
Opettajien koulutus- ja täydennyskoulutustietojen tallentamisesta olisi hyötyä myös opetus- ja
koulutussektorille suunniteltavien digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Ajantasainen tieto
esimerkiksi pitkäkestoisesta digitalisaatioon tai digipedagogiikkaan liittyvästä koulutuksesta,
oppiainekohtaisesta täydennyskoulutuksesta tai yksittäisistä tietotekniikan kursseista auttaisi
digitaalisten palveluiden ohjeiden, digituen ja teknisten määrittelyjen tekemisessä. Selvityksen kohdassa 7.1. listatut rekisterin kohderyhmät ovat kattavat. Koulujen henkilökunnan summatietoa,
joka sisältää myös tiedon opetustoimea tukevien työntekijöiden roolista ja määrästä, voi hyödyntää
digitaalisten palveluiden kehittämisessä mm. suunniteltaessa järjestelmien kapasiteettia.
2) Opettajarekisteriin liittyvät haasteet: Pyydämme kommentteja selvityksessä esitettyihin opettajarekisteriin liittyviin haasteisiin. Onko opettajarekisteriin ja sen perustamiseen liittyvä haasteet huomioitu selvityksessä onnistuneesti? (Ks. osin luvut 6, 8 ja 9)
Tietovarannosta saatavat hyödyt jäävät vajaiksi, jollei tiedon käyttöön ja kehittämiseen investoida
riittävästi. Virallinen opettajia kuvaava tilasto korostaisi opettajien tärkeää ja arvostettua roolia
suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä Tilastokeskus ei julkaise tilastoa opettajista.
Opettajien täydennyskoulutukseen investoidaan vuosittain huomattavia määriä resursseja niin
paikallisesti kuin kansallisesti. Ajantasainen tieto alalla työskentelevien henkilöiden työuran
aikaisesta täydennyskoulutuksen määrästä, mutta myös laadusta, mahdollistaisi koulutuksen
käytettyjen resurssien ja sisältöjen arvioinnin aikaisempaa paremmin. Tätä tiedonkeruuta voidaan
kehittää osana uutta tietovarantoa ja hyödyntää kansallisissa arvioinneissa.
Opettajarekisterin keskeisimmät haasteet liittyvät sen rahoitukseen sekä käytännön toteutukseen ja
kuormittavuuteen erityisesti rekisterin perustamisvaiheessa kun tietoja kerätään ensimmäistä
kertaa. Haasteet on esitetty onnistuneesti raportissa.
Luvussa 9.4. kuvataan tietojen tallentamista opettajarekisteriin. Jos opettajarekisteriä halutaan
hyödyntää selvityksen luvun 6.2 mukaisesti esimerkiksi siten, että opettajat voivat itse tarkistaa
tietonsa tai käyttää tietoja työnhaussa, rekisteriä kehitettäessä pitää miettiä myös sen
käytettävyyttä ja ottaa suunnitteluun mukaan palvelumuotoilijoita. Palvelumuotoilun keinojen
tuominen rekisterin kehittämiseen voi edesauttaa myös rekisterin tietojen ajanmukaisuutta ja auttaa
kehittämään automaattisia päivittämishuomautuksia ja muita manuaalista työtä vähentäviä toimia.
3) Opettajarekisterin kohderyhmät ja vaiheittainen eteneminen: Pyydämme kommentteja raportissa esitettyihin opettajarekisterin kohderyhmiin ja vaiheittaiseen etenemiseen. Jos opettajarekisteri perustetaan, mitkä kohderyhmät opettajarekisterin tulisi kattaa, mitä koulutusasteita sen tulisi koskea? Miksi? Onko selvityksessä esitetty opettajarekisterin perustamisen vaiheistaminen tarkoituksenmukaista?
(Ks. luku 7)
Opettajarekisteri voidaan perustaa vaiheittaisesti. Ensimmäinen vaihe voi kattaa esi- ja
perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen. Seuraava vaihe kattaa varhaiskasvatuksen, ammatillisen
koulutuksen, vapaa sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen. Lopullisessa muodossaan
opettajarekisterin tulisi kattaa kaikki edellä mainitut kohderyhmät.
Vaiheittainen siirtyminen on kannatettavaa myös sen takia, että Karvi kehittää osana Oikeus Oppia –
kehittämisohjelmaa varhaiskasvatukseen digitaalista laadunarviointijärjestelmä Valssia.
Valssin avulla on mahdollista kerätä tietoa ja tuottaa analyyseja varhaiskasvatuksen kehittämisen
tueksi niin paikallisella kuin kansallisella tasolla. Laadunarviointijärjestelmän tehtävänä on tukea
varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia sekä Kansallista koulutuksen arviointikeskusta
niiden nykyisten lakisääteisten arviointitehtävien toteuttamisessa. Osana järjestelmän
kehittämistyötä on ehdotettu säädettäväksi laadunarviointijärjestelmän yhteisrekisterinpitäjyydestä
ja varhaiskasvatuksen tietovarannon Vardan tietojen hyödyntämisestä järjestelmässä. Järjestelmän
teknisestä toteutuksesta vastaa CSC ja Valssi aukeaa käytettäväksi varhaiskasvatuksen järjestäjille ja
yksityisille palveluntuottajille vuoden 2023 alussa. Lisätietoa Valssista:
https://karvi.fi/varhaiskasvatus/ajankohtaista-varhaiskasvatuksesta/
Valssin käyttöönotto on vapaaehtoista, mutta monet kunnat ovat ilmaisseet odottavansa
järjestelmän valmistumista. Käyttöönotto vaatii kunnilta resursseja, ja uuden arviointijärjestelmän ja
sen tuottaman tiedon hyödyntäminen osana järjestäjän laadunhallintaa voi viedä aikaa. On hyvä,
että varhaiskasvatuksen kenttään ei kohdistu liikaa digitaalisiin järjestelmiin liittyviä uudistuksia
samaan aikaan.
4) Opettajarekisterin sisällöt: Pyydämme kommentteja selvityksessä esitettyihin opettajarekisterin sisältöihin. Mitä tietoja rekisterin tulisi kattaa? (Ks. luku 7.3)
Opettajarekisterin sisällöt ovat esitetyssä muodossa hyvin kattavat. Karvi voisi käyttää laajasti tätä
luotettavaa ja monipuolista tietoa erityyppisissä kansallisissa arvioinneissaan. Karvin tuottamaa
arviointietoa ja kehittämissuosituksia voidaan käyttää kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti
esimerkiksi opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen (määrällinen/laadullinen/sisällöllinen)
kehittämiseen, resurssien suuntaamiseen ja erilaisten kriittisten yhdenvertaisuutta vaarantavien
tekijöiden vähentämiseen.
Vaiheittaisen siirtymisen takia selvityksessä on kuvattu vain ensimmäisen tiedonkeruuvaiheen
rakenne ja muuttujat luvussa 7.3. Tästä johtuen selvityksessä ei käy selvästi ilmi, miten
varhaiskasvatuksen osalta tietovarannot siirtyisivät uuteen rekisteriin. Toivottavaa ja oletettavaa
kuitenkin on, että varhaiskasvatuksen osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin Koski ja Virta –
tietovarantojen kanssa, eli myös varhaiskasvatuksen osalta tiedonkeruu tapahtuu Vardan
rajapintojen avulla. Karvin arviointien perusteella erilaiset digitaaliset järjestelmät ja niihin liittyvät
uudistukset lisäävät johtajien työmäärää ja kuormittavuutta (Siippainen ym. 2021). Järjestelmän
kehittämisessä tulisi siis pyrkiä tiedonkeruiden kuormittavuuden minimoimiseen kaikilla
koulutussektoreilla.
Työntekijän osallistuminen opettajatutorointiin luvussa 7.3.3. ei sisällä sanallista tietoa
mentoroinnista tai tutoroinnista vain suorituspäivämäärän. Voiko tätä tarkentaa? Onko esimerkiksi
tieto koulun tai kunnan digitutorina tai LUMA-tutorina toimimisesta saatavilla jostain
tietovarannosta
5) Opettajarekisteriin liittyvät tiedonsaantioikeudet ja tietosuojakysymykset: Pyydämme kommentteja opettajarekisteriin liittyviin tiedonsaantioikeuksiin ja tietosuojakysymyksiin. Pitäisikö opettajarekisterin tietojen saatavuus organisoida jotenkin toisin kuin mitä selvityksessä esitetään? (Ks. erityisesti luku 9.5; osin myös muut luvun 9 alaluvut)
Tiedonsaantioikeudet ja tietosuojakysymykset on esitetty kattavasti. Koulutuksen arvioinnin tarpeet
on huomioitu riittävästi raportissa.
6) Opettajarekisterin kustannukset: Pyydämme kommentteja rekisterin perustamiseen ja ylläpitoon liittyviin kustannuksiin. Onko opettajarekisterin kustannukset kuvattu selvityksessä onnistuneesti? Millaisia selvityksen ulkopuolelle jääneitä kustannuksia opettajarekisterin perustamisesta ja ylläpidosta voi aiheutua? (Ks. pääasiassa luku 8.1)
Kustannukset on arvioitu onnistuneesti ja kattavasti. Rekisterin optimaalisen hyödyntämisen
kannalta on tärkeää, että kansallisissa arvioinneissa tarvittavat tiedot saadaan siitä nopeasti,
joustavasti ja ilman Karville aiheutuvia kustannuksia.
7) Vaihtoehdot rekisteripohjaiselle tiedonkeruulle: Pyydämme kommentteja vaihtoehdoista rekisteripohjaiselle tiedonkeruulle. Onko esityksessä huomioitu riittävän kattavasti muut vaihtoehtoiset tavat tiedonkeruulle? Olisiko selvityksessä esitetylle opettajarekisterille toimivaa vaihtoehtoa, joka tuottaisi tarvittavaa tietoa opettajista? Miten nykyistä kolmen vuoden välein toteutettavaa opettajatiedonkeruuta tulisi kehittää nykyisiä ja tulevia tietotarpeita vastaavaksi? (Ks. pääasiassa luku 8.3, myös 3.4)
Esityksessä on käsitelty seikkaperäisesti ja asiantuntevasti myös muita vaihtoehtoja
opettajarekisterille. Erilaiset opettajatiedonkeruut eivät kuitenkaan tuota luotettavaa ja eheää
opettaja-aineistoa eikä niitä ole mahdollista kehittää sellaisiksi. Opettajarekisterin etuja ovat
objektiiviset mittarit ja tiedonkeruun automatisoiminen mahdollisimman pitkälle. Näin voidaan
vähentää vastaajien eli opettajien työtaakkaa.
8) Muut mahdolliset huomiot opettajarekisteriselvitykseen liittyen
Karvi on yksi opettajarekisteriä koskevan aloitteen allekirjoittajista.
9) Kannatatteko selvityksessä kuvatun opettajarekisterin perustamista?
Kyllä
Peltoniemi Harri
Johtaja
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Ljus Lucia-dag!
