Yhteenveto korkeakoulujen auditoinneista

Nuori opiskelija kantaa kirjoja ja hymyilee kameralle.

Karvi on toteuttanut yhteenvedon korkeakoulujen toisen auditointikierroksen (2012–2018) tuloksista. Yhteenvedon tavoitteena oli auditointiraportteihin perustuen muodostaa kokonaiskuva ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laadunhallinnan piirteistä, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Laatu hallussa-julkaisussa esitetään yhteenvedon keskeiset havainnot.

Toisen kierroksen auditoinnit olivat läpileikkaus suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan laadunhallintaan.

Keskeisin toisen auditointikierroksen tulos oli, että korkeakouluissa on suurelta osin toimivat laatujärjestelmät. Auditointi kattoi kaikki korkeakoulun toiminnot ja suurin osa korkeakouluista sijoittui eri auditointikohteiden osalta hyvälle tasolle. 40 auditoinnista ainoastaan 4 johti uusinta-auditointiin. Toisella kierroksella auditoinnit myös kansainvälistyivät, koska noin puolet auditoinneista oli kansainvälisten auditointiryhmien toteuttamia. Korkeakoulujen auditointeihin osallistui auditointiryhmien ja Karvin edustajien lisäksi mittava joukko korkeakoulujen johdon ja hallitusten, henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajia.

Yleisesti ottaen auditoinneissa välittyi myönteinen kuva korkeakoulujen laatutyöstä. Paljon kehitystyötä on takana. Useissa auditointiraporteissa toistui henkilöstön kokemus laatutyöstä osana arjen toimintaa.

Laatujärjestelmät eivät ole muusta toiminnasta irrallisia järjestelmiä. Laadunhallinta on kytketty toiminnanohjaukseen ja strategisiin tavoitteisiin. Laatujärjestelmät tuottavat tietoa, joka tukee toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja suuntaamista.

Systemaattisuus, yhtenäisyys ja tarkoituksenmukaisuus avainsanoja auditointiryhmien kehittämissuosituksissa

Korkeakoulut ovat saavuttaneet laadunhallinnassa hyvän tason, mutta vielä on osa-alueita, joissa on puutteita. Auditointiryhmien kehittämissuosituksissa toistuvat usein samansuuntaiset teemat: laadunhallinta vaatii nykyistä systemaattisempaa otetta, menettelytapoja on yhtenäistettävä ja epätasaisuudet laadunhallinnassa vaativat korkeakouluilta kehittämistoimia.

Seuranta- ja palautetiedon keräämisessä on tärkeätä pohtia tiedon hyödynnettävyyttä strategisten tavoitteiden ja toiminnan kehittämisen näkökulmista. Korkeakouluissa on erinomaisia käytäntöjä ja osaamista, joita tulee paremmin levittää ja hyödyntää. Ulkoisten sidosryhmien ja opiskelijoiden osallistumista toiminnan kehittämiseen on myös mahdollista syventää.

Lue lisää korkeakoulujen auditoinneista ja laadunhallinnan vahvuuksista ja kehittämiskohteista Laatu hallussa -julkaisusta.

Lisätietoja auditointien yhteenvedosta

Arviointiasiantuntija Mira Huusko, 029 533 5565, etunimi.sukunimi@karvi.fi
Arviointiasiantuntija Mirella Nordblad, 029 533 5541, etunimi.sukunimi@karvi.fi
Yksikön päällikkö, varajohtaja Hannele Seppälä, 029 533 5550, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Esityksiä aiheesta:

Koulutus

Creating student-centred quality management – lessons learned from FINEEC audits, Touko Apajalahti, esitys pidetty PEDA-forumissa 15.8.2018

Mitä auditoinnit kertovat työelämän osallistumisesta koulutusohjelmien kehittämiseen?, Touko Apajalahti, esitys pidetty PEDA-forumissa 16.8.2017

Tutkimukseen perustuva opetus – mitä auditointiraportit kertovat?, Mira Huusko, julkaistu Karvin blogissa 11.9.2018

Opiskelijakeskeinen laadunhallinta koulutusohjelmissa, Touko Apajalahti, esitys pidetty Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarissa 30.10.2018

Tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Tutkimuksen laadunhallinta yliopistoissa auditointiraporttien perusteella, Mira Huusko, esitys pidetty korkeakoulujen arviointijaostolle 20.9.2018

Tutkimuksen ja TKI-toiminnan laadunhallinta, Mira Huusko, esitys pidetty Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarissa 30.10.2018