Laatujärjestelmien auditoinnit 2012-2018

Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia

Auditoinnissa arvioidaan laatujärjestelmää, jonka kukin yliopisto tai ammattikorkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan kehittämisen kokonaisuutta, joka muodostuu laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu seuraa, ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua.

Auditoinnissa arvioidaan, miten hyvin laatujärjestelmä vastaa yliopiston tai ammattikorkeakoulun strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tarpeisiin sekä sitä, miten kattavaa ja vaikuttavaa korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta on. Lisäksi tarkastellaan muun muassa korkeakoulun laatupolitiikkaa, laatujärjestelmän kehittämistä ja sitä, miten hyvin toimivan ja dynaamisen kokonaisuuden järjestelmä muodostaa. Auditoinnissa ei siis arvioida sitä, kuinka hyvää koulutusta tai tutkimusta korkeakoulu tarjoaa.

Tarkoituksena korkeakoulun toiminnan kehittäminen

Suomalaisen auditointimallin tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden kehittäessään laatujärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kuuluu luotettavien eurooppalaisten arviointitoimijoiden rekisteriin EQARiin ja on Euroopan arviointitoimijoiden verkoston ENQA:n täysjäsen. Korkeakoulujen laadunvarmistuksen eurooppalaiset periaatteet ovat saatavilla myös suomenkielisenä versiona, jonka Karvi tarjoaa suomalaisten korkeakoulujen ja niiden sidosryhmien käyttöön.

Ammattikorkeakoululaki ja yliopistolaki velvoittavat korkeakoulut osallistumaan ulkoiseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Korkeakoulut voivat toteuttaa tämän velvoitteen muutenkin kuin osallistumalla arviointikeskuksen toteuttamiin auditointeihin.

Korkeakoulu saa auditoinnin läpäistyään kuusi vuotta voimassa olevan laatuleiman, jota se voi hyödyntää haluamillaan tavoilla. Korkeakoulut, joilla on voimassa oleva auditointi, ovat nähtävissä auditointirekisterissä.

Auditoinnin prosessi, kohteet ja kriteeristö kuvataan tarkemmin auditointikäsikirjassa.

Lisätietoja auditoinneista saa arviointineuvos Marja-Liisa Saarilammilta ja sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@karvi.fi.

Arvioitavana laatujärjestelmän osa-alueiden kehitysvaiheet

Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan seuraavien auditointikohteiden avulla:

1. Korkeakoulun laatupolitiikka

2. Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen

3. Laatujärjestelmän kehittäminen

4. Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta (ml. keskeiset tukitoiminnot)

a) Tutkintotavoitteinen koulutus

b) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta

c) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö

d) Valinnainen auditointikohde (ei oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioitaessa)

5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt: koulutusohjelmat tai vastaavat tutkintoon johtavat kokonaisuudet (korkeakoulut valitsevat näistä kaksi ja auditointiryhmä kolmannen)

6. Laatujärjestelmän kokonaisuus

Kriteeristö on skaalattu neljä eri kehitysvaihetta sisältävälle asteikolle: puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt laadunhallinta. Kaikkien auditointikohteiden laadunhallinnan kehitysvaihe määritellään erikseen, myös alakohteiden 4 a–d. Lisäksi kunkin tutkintotavoitteisen koulutuksen näytön laadunhallinnan kehitysvaihe määritellään erikseen.

Uusinta-auditoinnissa käytetään samaa kriteeristöä kuin varsinaisessa auditoinnissa.

Auditoinnin toteuttaa ulkopuolinen asiantuntijaryhmä

Auditointiprosessin päävaiheet ovat auditoinnista sopiminen, auditointiryhmän nimeäminen, itsearviointiraportin laatiminen, auditointivierailu, auditointiraportin laatiminen ja päätöksenteko.

Korkeakoululla on mahdollisuus valita auditoinnin toteuttajaksi kansallinen tai kansainvälinen auditointiryhmä. Korkeakoulujen arviointijaosto nimeää auditointiryhmän ja sille puheenjohtajan. Auditointiryhmään nimetään pääsääntöisesti 5–7 jäsentä. Ryhmä osallistuu perehdytykseen, jossa ryhmän jäsenet oppivat mm. auditoinnin tavoitteista ja menetelmästä sekä auditointiryhmän tehtävistä ja toimintaperiaatteista. Kansainvälisiä arvioitsijoita perehdytetään lisäksi suomalaiseen korkeakoululaitokseen.

Itsearviointiraportissa korkeakoulu kuvaa ja arvioi laatujärjestelmänsä. Raportin tavoitteena on antaa arviointiryhmälle todenmukainen kuva korkeakoulun laatujärjestelmästä auditointivierailun pohjaksi ja samalla auttaa korkeakoulua itse tunnistamaan laatujärjestelmänsä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Auditointiryhmän auditointivierailu korkeakouluun kestää 3–5 päivää riippuen korkeakoulun koosta. Vierailun tavoitteena on todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella tehtyjä havaintoja korkeakoulun laatujärjestelmästä. Vierailusta pyritään muodostamaan vuorovaikutteinen tapahtuma, joka tukee korkeakoulun toiminnan kehittämistä.

Auditointiryhmä laatii aineiston ja vierailun perusteella auditointiraportin, jossa se tekee myös esityksen siitä, tulisiko korkeakoulun läpäistä auditointi vai tulisiko siltä edellyttää uusinta-auditointia. Raportissa nostetaan esiin korkeakoulun laatujärjestelmän vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä osoitetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia.  Raportti julkaistaan auditointipäätöksen jälkeen.

Noin kolme vuotta auditoinnin jälkeen korkeakoulu osallistuu korkeakoulujen laadunhallinnan kehittämisseminaariin. Tilaisuuden keskeisenä tavoitteena on antaa palautetta auditoinnin jälkeisestä kehittämistyöstä sekä tarjota koko korkeakoulukentälle mahdollisuus keskustella laatujärjestelmien kehittämistyöstä ja jakaa laatutyöhön liittyviä kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Korkeakoulu laatii seminaaria varten lyhyen raportin auditoinnin jälkeisestä kehittämistyöstään.

Tuloksesta päättää korkeakoulujen arviointijaosto

Karvin korkeakoulujen arviointijaosto tekee päätöksen auditoinnin tuloksesta. Jaoston tehtävänä on varmistaa auditointipäätösten tasapuolisuus ja tasalaatuisuus.

Päätös pohjautuu arviointiryhmän tuottamaan arviointiraporttiin ja arviointiryhmän esitykseen auditoinnin lopputuloksesta. Auditointiryhmä voi esittää auditoinnin läpäisemistä, mikäli mikään auditointikohteista ei ole tasolla puuttuva ja laatujärjestelmän kokonaisuus (auditointikohde 6) on vähintään tasolla kehittyvä.

Mikäli korkeakoululta edellytetään uusinta-auditointia, arviointineuvoston päätökseen kirjataan ne auditointikohteet, joissa on välttämättömiä kehittämistarpeita ja joihin uusinta-auditointi kohdistuu. Uusinta-auditointi toteutetaan noin 2–3 vuoden kuluttua varsinaisen auditoinnin päätöksestä.

Käynnissä auditointien toinen kierros

Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät on auditoitu kertaalleen vuosina 2005–2012 toteutetun ensimmäisen auditointikierroksen aikana. Parhaillaan on käynnissä auditointien toinen kierros, joka jatkuu vuoteen 2018 asti.

Toista kierrosta varten auditointimallia on kehitetty muun muassa ensimmäiseltä kierrokselta kerätyn palautteen perusteella. Keskeisimmät muutokset ovat itsearvioinnin aiempaa suurempi osuus ja tutkintotavoitteisen koulutuksen korostuminen. Toisella kierroksella yksi auditointikohteista on korkeakoulun itse valitsema, strategiansa tai profiloitumisensa kannalta keskeinen toiminto, jonka laadunhallintaa se haluaa erityisesti kehittää.

Auditointi tulee korkeakoululle ajankohtaiseksi, kun edellisen auditoinnin voimassaoloaika on päättymässä.

Auditoinneista kerätään palautetta ja auditointien vaikuttavuutta seurataan

Auditointiprosessin ja auditointimallin kehittämiseksi arviointikeskus kerää jokaisen auditoinnin jälkeen palautetta sekä auditointiin osallistuneelta korkeakoululta että auditointiryhmän jäseniltä. Saatu palaute käsitellään vuosittain ja palautteen pohjalta valitaan tärkeimmät kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle. Lisäksi jokainen arviointiasiantuntija hyödyntää saamaansa palautetta toimiessaan seuraavien auditointien projektipäällikkönä. Palautteen avulla seurataan myös osaltaan auditointien vaikuttavuutta ja korkeakoulujen tasapuolista kohtelua auditoinneissa.

Aika ajoin auditointien vaikuttavuutta tutkitaan myös laajemmin, joko Karvin omasta toimesta tai ulkopuolisten tutkijoiden suorittamana.