Oikeustieteellisen koulutusalan arviointi

Oikeustieteellisen korkeakoulutuksen arviointi toteutetaan vuosina 2020–2021.

Arvioinnin tavoitteet

Koulutuksen arviointisuunnitelman (2020–2023) mukaisesti arvioinnin tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva oikeustieteellisen alan koulutusten vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Arviointi tuottaa tietoa alan tutkintojen tuottamasta osaamisesta ja työelämärelevanssista sekä jatkuvasta oppimisesta. Lisäksi arviointi tuottaa tietoa korkeakoulujen kyvystä kehittää koulutustarjontaansa vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja tulevaisuuden toimintaympäristöön.

Arviointiin osallistuvat koulutukset

Oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointi koskee:

  • suomen- ja ruotsinkielisiä oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon johtavia koulutuksia sekä kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoja
  • Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja
  • Åbo Akademin oikeustieteellisen alan valtiotieteiden maisterin tutkintoja
  • ammattikorkeakoulujen liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tutkintoon johtavia koulutuksia, joissa tarjotaan oikeustradenomin ja oikeudellisen osaamisen koulutusta
  • oikeustieteellisen korkeakoulutuksen jatkuvan oppimisen tarjontaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Lisäksi arvioinnin yhteydessä kartoitetaan yliopistojen yhteiskuntatieteellisen ja kauppatieteiden alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, joissa pääpaino on juridiikan koulutuksessa.

Arviointiteemat ja -kysymykset

Keskeisiä arvioitavia teemoja ovat koulutusten osaamisperustaisuus, työelämärelevanssi ja jatkuva oppiminen sekä koulutusten kyky ennakoida osaamistarpeiden muutoksia ja vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Keskeiset arviointikysymykset ovat:

  1. Millaista osaamista oikeustieteellisen alan korkeakoulutus tuottaa ja miten? (nykytila)
  2. Miten oikeustieteellisen alan korkeakoulutus ennakoi ja vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin? (tulevaisuusnäkökulma)
  3. Millainen on oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen työelämärelevanssi?
  4. Millaisia ovat jatkuvan oppimisen tarjonta ja toimintatavat oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksessa?

Arviointiaineistot, tiedonkeruut ja aikataulu

  1. Ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan kokonaiskuva ja nykytilan analyysi valmiiden kansallisten palauteaineistojen (kuten Vipunen.fi) aineistojen pohjalta. Lisäksi arviointiin osallistuville koulutuksille tehdään itsearviointikyselyt. (Alkuvuosi 2021)
  1. Toisessa vaiheessa kokonaiskuvaa ja nykytilan analyysia tarkennetaan arviointivierailuilla, työpajoilla ja tapauskuvauksilla. (Kevät 2021)
  1. Kolmannessa vaiheessa keskitytään kehittämiseen ja tulevaisuusnäkökulmiin. Tärkeimpänä menetelmänä kolmannessa vaiheessa ovat kehittämisseminaarit ja/tai työpajat, joihin kutsutaan arviointiin osallistuvien korkeakoulujen, opiskelijoiden ja korkeakoulujen ulkopuolisen työelämän edustajia. (Elokuu 2021)

Suunnittelu- ja arviointiryhmä

Korkeakoulujen arviointijaosto on nimittänyt seuraavat henkilöt oikeustieteellisen koulutusalan arvioinnin suunnittelu- ja arviointiryhmäksi:

  • Professori Jukka Mähönen, Oslon yliopisto, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja)
  • Esimies, työelämäprofessori Manne Airaksinen, Roschier
  • Lehtori Atte Korte, Karelia-ammattikorkeakoulu
  • Opiskelija Albert Mattsson, Åbo Akademi
  • Varajohtaja (opetus), yliopistonlehtori Sampo Mielityinen, Itä-Suomen yliopisto
  • Professori Johanna Niemi, Turun yliopisto
  • Hovioikeudenneuvos, työelämäprofessori Mirjami Paso, Helsingin hovioikeus
  • Toimitusjohtaja, asianajaja Johanna Rantanen, Dottir Attorneys

Julkistustilaisuus ja arviointiraportti

Arviointiryhmä tuottaa arviointiaineistojen pohjalta arviointiraportin, joka julkaistaan Karvin julkaisusarjassa syksyllä 2021. Arvioinnin tuloksista käydään yhteistä keskustelua syksyllä järjestettävässä julkistustilaisuudessa.

Lisätietoja arvioinnista

  • Sirpa Moitus, puh. 029 533 5518, sirpa.moitus @ karvi.fi

Sulje