Opettajankoulutusfoorumin arviointi

10/2017 – 12/2018

Opettajankoulutusfoorumin toimintaa ja opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa arvioitu: Opettajankoulutuksen muutosjohtamista tukemaan tarvitaan pysyvä kansallinen rakenne

Sipilän hallituksen OSAAMINEN JA KOULUTUS I -kärkihankkeessa tavoitteeksi asetettiin uudistaa opettajien perus- ja täydennyskoulutus. Opettajankoulutusta uudistamaan opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Opettajankoulutusfoorumin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) sai tehtäväkseen foorumin ulkoisen arvioinnin. Arviointi tuotti tietoa opettajankoulutuksen uudistamiseksi valitun toimintamallin toimivuudesta, Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon tilanteesta opettajankoulutusyksiköissä sekä opettajankoulutuksen uudistamista edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä. Lisäksi arviointi tuotti suosituksia siitä, miten Opettajankoulutusfoorumin käynnistämää opettajankoulutuksen uudistamistyötä tulisi jatkaa.

Arviointiryhmän mukaan Opettajankoulutusfoorumissa valittuun opettajankoulutuksen uudistamisen toimintamalliin liittyi seuraavia vahvuuksia:

  • Opettajankoulutusfoorumin keskeisenä vahvuutena oli verkostomainen toimintatapa, johon kuului eri opettajankouluttajien ja opettajankoulutuksen kansallisten ja alueellisten toimijoiden yhteen saattaminen.
  • Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa tunnistettiin tarve kehittää opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen jatkumoa. Vahvuutena oli myös se, että opettajankoulutuksen kehittämishankkeet kytkettiin edistämään kehittämisohjelman linjauksia.
  • Kehittämisohjelman suuntainen kehittämistyö oli vuoden 2018 lopulla lähtenyt käyntiin kaikilla kuudella strategisella tavoitealueella ja kaikissa eri opettajankoulutuksissa.
  • On ennakoitavissa, että foorumin yhteydessä rahoitetut opettajankoulutuksen kehittämishankkeet tuottavat uusia työkaluja opettajien koko uranaikaisen osaamisen kehittämiseen opiskelijavalinnoista täydennyskoulutuksen sisältöihin ja toteutustapoihin sekä eri koulutusasteiden reformien läpiviennin tueksi varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen.
  • Useissa opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden toteutustavoissa näkyy yhteisöllisyyden korostus. Uusia kumppanuuksia opettajankoulutusten kesken ja koulutuksen järjestäjien kanssa on syntynyt runsaasti. Hankkeissa on mukana noin puolet Suomen kunnista.

Arviointiryhmän keskeiset suositukset opettajankoulutuksen uudistamistyön jatkamiseksi ovat:

  1. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman strategisten linjausten etenemistä tulee seurata, tukea ja päivittää aktiivisin toimin
  • Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman kuuteen strategiseen linjaukseen liittyvät lukuisat toimenpide-ehdotukset tulee jäsentää selkeiksi kokonaisuuksiksi; määrittää, mikä taho vastaa niiden toteuttamisesta; aikatauluttaa tavoitteet ja määrittää niiden seurantamenetelmät.
  • Kehittämisohjelmaa tulee päivittää säännöllisesti, jotta voidaan ennakoida dynaamisesti opettajankoulutuksen muutostarpeet tulevaisuusnäkökulmasta. Lisäksi päivittämiseen tulee osallistaa koulutuksen järjestäjä- ja kuntatasoa, jotta kehittämisohjelmaan saadaan selkeämmin näkyviin kunta-, koulu- ja opettajatason kehittäminen.
  1. Opettajankoulutuksen muutosjohtamista tukemaan tarvitaan pysyvä kansallinen rakenne
  • Opettajankoulutuksen kehittämistyön vakiinnuttamiseksi tulee perustaa kansallinen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi. Sen tehtävänä on varmistaa, että käyntiin lähtenyt muutos opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseksi ja opettajien koko uranaikaisen osaamisen kehittämiseksi toteutuu kaikilla eri koulutusjärjestelmän tasoilla: makrotasolla (rakenteet, resursointi ja lainsäädäntö), instituutiotasolla (opettajankoulutusyksiköt ja koulutuksen järjestäjät, koulut) ja mikrotasolla (opettajien ja opettajiksi opiskelijoiden henkilökohtainen kehitys ja osaaminen).
  1. Opettajankoulutuksen kehittämishankkeissa tuotettavien uusien toimintamallien vaikuttavuus tulee varmistaa yhteistyössä hankkeiden, opettajankouluttajien ja hyödynsaajien kesken.
  • Foorumin yhteydessä rahoitettujen opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida hanketoiminnan aikana ja niiden päätyttyä vuonna 2023-2024.
  • Kehittämishankkeiden on tarpeen laatia suunnitelma siitä, miten hankkeiden ulkopuolelle jääneille kunnille välitetään tietoa hankkeissa syntyvistä uusista toimintamalleista.
  1. Makrotason rakenteelliset ongelmat opettajankoulutuksen jatkumon saavuttamiseksi tulee ratkaista.
  • Opettajankoulutuksen rakenteelliset ongelmat tulee ottaa käsittelyyn kansallisessa säädösryhmässä. Ryhmän tehtävä on etsiä ratkaisut ongelmiin, jotka ovat estäneet täydennyskoulutuksen uudistamista usean vuosikymmenen ajan. Näitä ovat muun muassa opettajien perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen rahoitusmekanismit, resurssit, rakenteet sekä velvoitteet ja työehtosopimukset.
  • Opettajien perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseksi tulee laatia kansallinen strateginen toimenpidesuunnitelma.
  1. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen tulee saattaa osaksi normaalia toimintaa.
  • Opettajankoulutuksen uudistuminen edellyttää opettajankoulutusyksiköiden vahvaa uudistamiseen pyrkivää otetta ja muutosjohtajuutta sen toteuttamiseen.
  • Kuntien tulee laatia strategiset linjaukset opettajien koko uran aikaisen osaamisen kehittämiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteeksi tulisi ottaa se, että kaikilla suomalaisilla opettajilla on kehittymissuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. On myös tärkeää, että kunnat huolehtivat oppilaitosten johtajien tukemisesta ja johtamisosaamisesta.

 

Liittyvät julkaisut ja sisällöt

Raportti: Maailman parhaiksi opettajiksi – Vuosina 2016–2018 toimineen Opettajankoulutusfoorumin arviointi (PDF)

Tiedote arvioinnin tuloksista

Tulosesite (pdf)

Julkistamistilaisuus 18.12.2018

Video julkistamistilaisuudesta (2 t 23 min)

Avainsanat

Arviointi, korkeakoulut, yliopistot, opettajankoulutus, opettajien täydennyskoulutus

 

Lisätietoja antavat:

Projektipäällikkö, arviointineuvos Sirpa Moitus, etunimi.sukunimi@karvi.fi, +358 29 533 5518

Arviointiasiantuntija Tarja Frisk, etunimi.sukunimi@karvi.fi, +358 29 533 5504