Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

02/2017–12/2018

Karvi toteutti Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa (Yrtti) -arvioinnin vuosina 2017–2018. Yrtti-arvioinnin keskiössä olivat yrittäjyysopinnot, yrittäjyyttä tukeva toimintakulttuuri ja opiskelijoiden yrittäjyyden oppimisen kokemus. Arviointi toteutettiin moninäkökulmaisesti useita erilaisia aineistoja hyödyntäen.

 

 

Arvioinnin tulokset julkistettiin Yhdessä yrittämään! -päätösseminaarissa joulukuussa 2018.

Julkaisut

Tavoitteet

Arvioinnin tavoitteena oli tiedon tuottaminen ja toiminnan kehittäminen. Arviointikysymykset olivat:

  • Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana?
  • Miten yrittäjyyttä opetettiin?
  • Miten ammatillisen koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun toimintakulttuuri tuki yrittäjyyden oppimista?
  • Mitkä tekijät edistivät yrittäjyyden oppimista?

Lisäksi arvioinnissa luotiin uusia keskustelumahdollisuuksia eri osapuolia yhdistämällä sekä erilaisia sidosryhmiä kuuntelemalla.

Arviointiaineistot

Arvioinnin tulokset muodostuvat kolmenlaisista aineistoista: opiskelijakyselyistä, teemaryhmähaastatteluista sekä Yhdessä yrittämään! -tilaisuuksista kertyneistä aineistoista. Opiskelijakyselyihin vastasi yhteensä 13 088 opiskelijaa ja tutkinnon suorittajaa: 7 818 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa 78:lta koulutuksen järjestäjältä, 2 810 ammatillista tutkintoa näyttötutkintona suorittavaa tutkinnon suorittajaa 84 järjestäjältä, 1 464 ammattikorkeakouluopiskelijaa 24 ammattikorkeakoulusta ja 996 yliopisto-opiskelijaa 14 yliopistosta. Teemaryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 272 opiskelijoiden, henkilökunnan ja johdon edustajaa. Yhdessä yrittämään! -tilaisuuksiin osallistui noin 200 henkilöä.

Keskeiset tulokset

Lähes kaikki korkeakoulut ja 72 prosenttia ammatillisen koulutuksen järjestäjistä järjestivät yrittäjyysopintoja. Noin kolmannes yliopisto-opiskelijoista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli suorittanut yrittäjyysopintoja nykyisen tutkintonsa aikana. Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin puolet oli suorittanut yrittäjyysopintoja. Opiskelijat pitivät yrittäjyysopintoja tärkeänä yrittäjänä toimimisen kannalta.

Yleisimmät yrittäjyyden opetuksen toteutusmuodot olivat ryhmä- ja projektityöt, itsenäiset tehtävät ja korkeakouluissa luennot. Korkeakouluopiskelijat olivat tehneet yrittäjyysopinnoissa eniten yhteistyötä yritysten ja muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Ammatillisessa koulutuksessa yhteistyö yrittäjyysopinnoissa yritysten, muiden tutkintojen, koulutusalojen tai koulutusasteiden opiskelijoiden kanssa oli vähäistä.

Opiskelijoiden mukaan niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakouluissa yrittäjyyteen suhtauduttiin myönteisesti. Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen yrittäjämäinen toimintakulttuuri lisäsi opiskelijoiden yrittäjyyden oppimisen kokemusta. Lukujärjestykset eivät välttämättä mahdollistaneet monipuolisten yrittäjyysopintojen valitsemista. Korkeakouluissa haasteena oli yrittäjyysopintojen mahtuminen tutkintoon ja tutkinnon suorittamisen tavoiteaikaan.

Sekä korkeakoulujen että ammatillisen koulutuksen opiskelijat pitivät monipuolisia opetusmenetelmiä ja yritysyhteistyötä ja yrittäjätarinoiden kuulemista parhaina tapoina oppia yrittäjyyttä. Opiskelijat arvostivat autenttisia yrittäjäkokemuksia, kuten harjoitusyritystoimintaa tai tiimiyrittäjyyttä. Näihin käytännön yritystoiminnan kautta oppimisen muotoihin osallistuminen oli tosin vähäistä niin korkeakouluissa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Verkko-opintoina toteutettuihin yrittäjyysopintoihin opiskelijat suhtautuivat kriittisesti. Sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakoulutuksessa oli haasteita yrittäjyysosaamisen sanallistamisessa.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suuri osa koki oppineensa yrittäjänä tarvittavia tietoja vähän. Yrittäjyysopintoja suorittaneiden opiskelijoiden oppimisen kokemus oli myönteisempi kuin niiden opiskelijoiden, jotka eivät olleet yrittäjyysopintoja suorittaneet. Koska nämäkin opiskelijat arvioivat oppineensa yrittäjänä tarvittavia tietoja opintojensa aikana, voidaan olettaa niitä opitun muiden opintojen, esimerkiksi ammatillisten tutkinnon osien, yhteydessä. Suurimmalla osalla yrittäjyysopintoja suorittaneista opiskelijoista into lähteä mukaan yritystoimintaan pysyi samana tai kasvoi opintojen aikana. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat eivät osanneet arvioida, kuinka paljon he olivat oppineet yrittäjyysominaisuuksia nykyisissä opinnoissaan.

Korkeakouluopiskelijat sen sijaan kokivat oppineensa yrittäjyysominaisuuksia ja yrittäjämäistä asennetta korkeakouluopintojensa aikana. Myös opiskelijoiden into lähteä mukaan yritystoimintaan oli lisääntynyt yrittäjyysopintojen suorittamisen myötä. Henkilökunnan yrittäjämäisellä asenteella ja suhtautumisella yrittäjyyteen oli myönteinen vaikutus yrittäjyysominaisuuksien ja yrittäjämäisen asenteen oppimiseen.

Kehittämissuositukset

  • Koulutusorganisaatioiden tulee kehittää toimintatapoja, joiden avulla yrittäjyydestä ja yrittäjyysopinnoista kiinnostuneet opiskelijat tunnistetaan ja joilla kiinnostuneet löytävät yrittäjyysopinnot. Yrittäjyysopinnoista tiedottamiseen pitää panostaa.
  • Opetuksen innostavuus ja laatu toteutuvat, kun yrittäjyysopinnot toteutetaan yrittäjien kanssa yhteistyössä, monipuolisesti, monimenetelmällisesti ja monialaisesti ja kun ne sisältävät autenttisia yrittäjyyskokemuksia.
  • Opettajien tulee kannustaa opiskelijoita osallistumaan käytännön yritystoiminnan kautta oppimisen muotoihin, kuten tiimiyrittäjyyteen ja harjoitusyritystoimintaan.
  • Opettajien pitää kiinnittää huomiota yrittäjyystaitojen ja -osaamisen sanallistamiseen.
  • Haasteisiin, jotka liittyvät eri aloja ja toimijoita yhdistäviin opintoihin, tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi aikataulujen erilaisuutta ja opetussuunnitelmien asettamia rajoituksia tulisi tunnistaa ja purkaa.
  • Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen pitää panostaa yrittäjämäisen toimintakulttuurin luomiseen, sillä se lisää opiskelijoiden yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa.
  • Henkilökohtaisiin kumppanuuksiin perustuvaa yritysyhteistyötä tulee kehittää kohti koulutusorganisaation kumppanuuksia. Toimintamalleja sekä rakenteita yhteistyön helpottamiseksi ja seuraamiseksi tulee kehittää.
  • Koulutusorganisaatioiden tulee tiedottaa valmistuneille opiskelijoille tarjolla olevista yrittäjyyttä tukevista palveluista ja tiloista aktiivisesti.
  • Yrittäjyystoiminnan seuraamiseen ja arviointiin tulee kiinnittää huomiota. Koulutusorganisaatioissa yrittäjyyden tilaa mittaavien tunnuslukujen tulee olla taloudellisesti kestävään yritystoimintaan kannustavia sekä monipuolisia. Myös yritysyhteistyön määrälle ja laadulle tulee asettaa tavoitteet, kerätä yhteistyöstä palautetta sekä seurata tavoitteiden toteutumista.

Muuta arvioinnissa tuotettua aineistoa

 

Hankesuunnitelma

Opiskelijakyselyt

Yhdessä yrittämään! -tilaisuudet

Muita esityksiä

Yhteyshenkilöt

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@karvi.fi

Arviointiasiantuntija Mira Huusko, puh. 029 533 5565

Arviointisuunnittelija Raisa Hievanen, puh. 029 533 5542

Sulje