Käynnissä olevat kansalliset arvioinnit: Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa koronaepidemiaan liittyvien poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutusten arvioinnin. Arviointi tuottaa tietoa poikkeustilan vaikutuksista kansallisella tasolla. Lisäksi tuotetaan tietoa toimintamalleista ja hyvistä käytänteistä, joilla varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä korkeakoulut voivat edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista poikkeustilan aikana sekä sen jälkeen.

Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa poikkeustilan vaikutuksista koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Arviointikohteina ovat oppimiseen, arviointiin, tukeen ja ohjaukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset. Arviointi tuottaa tietoa sekä myönteisistä että kielteisistä vaikutuksista tasa-arvoisiin ja yhdenvertaisiin oppimisen edellytyksiin. Arviointi kohdistuu varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Arvioinnissa tarkastellaan reaaliaikaista toimintaa ja välittömiä sekä pidemmän aikavälin vaikutuksia, joita seurataan myös osana kansallista arviointitoimintaa.

Arvioinnin lähtökohtana ovat kansalliset tavoitteet tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta koulutuksesta ja oppimisen mahdollisuuksista. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen. Tasa-arvoisen koulutuksen toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita on koulutusjärjestelmässä monella eri toimijaryhmällä: kansallisilla päätöksentekijöillä, opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla sekä opetus- ja ohjaushenkilöstöllä ja oppilailla sekä opiskelijoilla. Arvioinnissa huomioidaan poikkeusaikana valmiuslain nojalla säädettyjen rajoitusten vaikutukset toimijoiden vastuisiin ja velvollisuuksiin.

Arviointi toteutetaan vaiheittain siten, että arvioinnin tulokset ovat hyödynnettävissä päätöksenteon pohjana poikkeustilanteen aikana (ensimmäinen vaihe, raportointi 30.4.2020) ja sen jälkeisiä kehittämis- ja tukitoimia valmisteltaessa. Ensimmäisessä vaiheessa on laadittu kansallista arviointia tukeva synteesi ja tilannekuva aiempaan tietopohjaan sekä poikkeustilannetta koskeviin selvityksiin pohjautuen. Toisessa vaiheessa toteutetaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia koskeva kokonaisarviointi ja kootaan koulutusasteita koskevat tarvittavat kansallisen arvioinnin aineistot.

Arviointikysymykset

Arvioinnilla vastataan seuraaviin kysymyksiin:

  1. Millaisia vaikutuksia poikkeustilanteesta johtuvilla opetusjärjestelyillä on ollut koulutuksellisen sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle?
    • Miten poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat vaikuttaneet oppimiseen?
    • Millaisia vaikutuksia tilanteella on ollut oppijoiden ja opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeisiin sekä näiden palvelujen saatavuuteen?
    • Miten erityisryhmien tarpeet on huomioitu?
    • Miten oppimisen ja osaamisen arviointi on toteutettu poikkeusoloissa?
  2. Mitkä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin liittyvät tekijät ovat edistäneet tai estäneet varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tavoitteiden saavuttamista?
  3. Millaisia muutoksia poikkeustilanne on aiheuttanut opintojen etenemiseen ja tuen sekä ohjauksen tarpeeseen erityisesti eri koulutusasteiden nivelvaiheissa?
  4. Millaisia vaikutuksia poikkeustilanteesta johtuvilla järjestelyillä on ollut lasten, oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointiin? Miten hyvinvointia on tuettu?

Arviointi toteutetaan vaiheittain siten, että arvioinnin tulokset ovat hyödynnettävissä päätöksenteon pohjana poikkeustilanteen aikana (ensimmäinen vaihe) ja sen jälkeisiä kehittämis- ja tukitoimia valmisteltaessa. Ensimmäisessä vaiheessa on laadittu kansallista arviointia tukeva synteesi ja tilannekuva aiempaan tietopohjaan sekä poikkeustilannetta koskeviin selvityksiin pohjautuen. Toisessa vaiheessa toteutetaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia koskeva kokonaisarviointi ja kootaan koulutusasteita koskevat tarvittavat kansallisen arvioinnin aineistot.

Arvioinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan valmiita tutkimus- ja selvityshankkeiden tuloksia sekä aineistoja ja siten pyritään välttämään ylimääräistä varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten sekä korkeakoulujen kuormitusta ja tiedonkeruiden päällekkäisyyttä. Valmiiden selvitysten käytössä ja tulosten tulkinnassa on huomioitava niiden käyttöön sisältyvät rajoitukset ja se, että selvitysten tavoitteet ja ensisijaiset käyttötarkoitukset poikkeavat kansallisen arvioinnin tavoitteista.

 

OSA I: Kansallinen arvioinnin taustaraportti, synteesi ja tilannearvio valmiisiin aineistoihin pohjautuen

Raportin ensimmäinen osa on luettavissa täältä.

Arviointihankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin ajalla 1.4.-30.4.2020 ja siinä hyödynnettiin kansallisen arviointitoiminnan tietopohjan lisäksi muiden organisaatioiden toteuttamia tutkimus- ja selvityshankkeiden tuloksia sekä aineistoja. Näin pyrittiin välttämään ylimääräistä varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten sekä korkeakoulujen kuormitusta poikkeustilanteen aikana ja tiedonkeruiden päällekkäisyyttä.

Ensimmäisen vaiheen tuloksena koottiin raportti, joka sisältää yhteenvedon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta vuosina 2015−2020 totutettujen arviointien tulosten pohjalta. Yhteenveto kansallisten arviointien tuloksista nostaa esiin huolenaiheita, jotka voivat vaarantaa tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimisen edellytysten toteutumisen ja joihin erityisesti nyt tulisi kiinnittää huomiota. Toisaalta yhteenveto tuo esiin sellaisia suomalaisen koulutuksen vahvuuksia, jotka tukevat poikkeustilanteista selviämistä ja vähentävät niiden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi raportti sisältää koonnin poikkeustilannetta koskevista muiden toimijoiden toteuttamista selvityksistä (10 selvitystä). Näihin tuloksiin perustuen raportissa esitetään synteesinä tilannekuva tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä aiheet, joista tarvitaan lisää arviointi- ja tutkimustietoa.

Yhteenveto taustaraportissa esitetyistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteista poikkeustilanteen aikana 

 

OSA II: Kansallinen arviointi poikkeustilanteen vaikutuksista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen

Arviointihankkeen toisen osan tavoitteena on tuottaa kansallista arviointitietoa poikkeustilanteen vaikutusten suunnan ja laajuuden arvioimiseksi. Arviointi- ja tutkimustietoa tulee tuottaa tulevaisuuteen suuntautuen niin, että sen avulla voidaan tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja tilanteen aiheuttamissa pysyvissäkin muutoksissa.

Karvin toteuttaman tiedonkeruun tehtävänä on tuottaa moninäkökulmainen aineisto hankkeen arviointikysymyksiin vastaten sekä koota ja arvioida poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen ja etäopetuksen aikana tunnistettuja hyviä käytänteitä ja toimintamalleja varhaiskasvatuksessa ja eri koulutusasteilla. Hyvien käytänteiden ja toimintamallien avulla varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä korkeakoulut voivat edistää keskeisimpiä suomalaisen koulutuksen vahvuuksia, tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimisen mahdollisuuksia.

 

Arvioinnin toteutus ja aineistot

Arvioinnissa noudatetaan kehittävän arvioinnin periaatteita kuvion 1 mukaisesti. Arviointitieto tuotetaan käyttäen erilaisia, toisiaan täydentäviä menetelmiä, esimerkiksi verkkokyselyjä, digitaalista oppimistulosten arviointia ja pienryhmien haastatteluja/kuulemisia. Arviointitiedon tuottamiseen osallistetaan toimijoita eri koulutusasteita ja toimijaryhmiä edustaen.

Arvioinnin tukena toimii arviointipaneeli, jonka tehtävänä on tukea arvioinnin toteuttamista, edistää arviointitiedon vaikuttavuutta sekä osallistua arvioinnin johtopäätösten ja suositusten laadintaan.

Kehittävän arvioinnin periaatteet Karvissa.

Kuvio 1. Kehittävän arvioinnin periaatteet Karvissa.

Suunnitelma arviointiaineistoista koulutusasteittain 

 

Arviointitulosten julkaisemisen aikataulu

30.4.2020 OSA I: Kansallisen arvioinnin taustaraportti, synteesi ja tilannearvio valmiiden aineistojen pohjalta.
17.6.2020 Ensimmäiset tulokset kansallisen arvioinnin tuloksista (OSA II)
Syksy 2020 Kansallisen arvioinnin tulokset ja johtopäätökset

 

Poikkeuksellisten järjestelyjen pidemmän aikavälin vaikutuksia ja tuloksia käsitellään myös avoimessa kansallisessa seminaarissa, Koulutuksen arviointifoorumissa tammikuussa 2021.

 

Julkaisut

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen, Osa I: Kansallisen arvioinnin taustaraportti, synteesi ja tilannearvio valmiiden aineistojen pohjalta

 Osa II: Kansallisen arvioinnin tuloksia, 17.6.2020 (diaesitys). 

Tiedotteet

11.5.2020 Poikkeusolojen vaikutusten taustaraportti toteutetaan yhteistyössä: taustaraportti vahvuuksista ja huolenaiheista

17.6.2020 Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset yhdenvertaisuuteen: haasteina etäopiskelun vaatimat taidot sekä oppimisen tuki ja ohjaus

Blogikirjoitukset

Harri Peltoniemi ja Hannele Seppälä: Karvi arvioi poikkeusolojen vaikutuksia – tietoa tuotetaan kehittävän arvioinnin otteella (20.5.2020)

 

Lisätietoa:

yksikön päällikkö, varajohtaja Hannele Seppälä, hannele.seppala@karvi.fi, 029 533 5550

johtaja Harri Peltoniemi, harri.peltoniemi@karvi.fi, 029 533 5532

 

 

 

Sulje