Korkeakoulujen auditoinnit 2018–2024

Korkeakoulutus

Suomalaisten korkeakoulujen auditointimalli uudistui auditointikierrokselle 2018–2024. Auditointimallissa korostuu korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja koulutuksen opiskelijakeskeisyys.

Auditoinnin arviointialueet: Osaamista luova korkeakoulu, Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu, Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu sekä Oppiva korkeakoulu.

Korkeakoulujen auditointien painotukset

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nähdään yhä keskeisempänä osana suomalaisten korkeakoulujen tehtävää. Laadukkaat korkeakoulut tukevat Suomen kilpailukykyä ja edellytyksiä menestyä tulevaisuuden haasteiden ratkojana. Korkeakoulut ovat tärkeitä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja ne tuottavat osaajia laajasti yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Samalla korkeakoulujen tutkimus, taiteellinen toiminta ja kehittämistyö synnyttävät uusia oivalluksia, joiden vaikutukset ylittävät perinteiset sektorirajat. Kaikki tämä työ halutaan huomioida korkeakoulujen arvioinnissa entistä paremmin.

Auditointimalli on myös aiempaa opiskelijakeskeisempi. Olennaista on opiskelijoiden motivaation tukeminen ja laaja-alaisen hyvinvoinnin rakentaminen. Auditointimalli ohjaa korkeakouluja kehittämään entistä joustavampia opintopolkuja, mikä edesauttaa monipuolisen ja yksilöllisen osaamisen syntymistä.

Korkeakoulujen toiminnan kehittyminen edellyttää korkeakouluilta toiminnan laadun jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Auditointi tukee korkeakouluja niiden omien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla se osallistaa henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita.

Auditointimallissa painotetaan toiminnan vaikuttavuutta osana koulutusta, tutkimusta ja taiteellista toimintaa. Se voi ilmetä muun muassa sivistyksenä, hyvinvointina, uutta tietoa luovana tutkimuksena, aktiivisena osallistumisena aluekehitystyöhön, yhteiskunnan uudistamiseen tai globaalien haasteiden ratkaisuun.

Auditointi kattaa korkeakoulujen perustehtävät

Korkeakoulujen auditoinnit ovat riippumatonta arviointia, jonka toteuttaa ulkopuolinen auditointiryhmä. Auditoinnissa arvioidaan korkeakoulun laatujärjes­telmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tarkastelun kohteena ovat ne menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Auditointi kattaa korkeakoulujen perustehtävät ja toiminnan kehittämistä arvioidaan neljän arviointialueen avulla (kts. Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2019-2024).

Karvin korkeakoulujen arviointijaosto tekee päätöksen auditoinnin tuloksesta. Päätös pohjautuu arviointiryhmän tuottamaan arviointiraporttiin ja arviointiryhmän esitykseen auditoinnin lopputuloksesta.

laatuleimojen voimassaoloajat ovat nähtävissä Karvin korkeakoulujen auditointirekisterissä.

 

Laatuleimat ja rekisterit

 

Karvin korkeakoulujen auditointirekisteri

Excellence-laatuleiman saaneet korkeakoulut

Käsikirja ja prosessikuvaukset

 

Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2019–2024

Excellence-laatuleimaprosessi

Auditointien valitus- ja huomatusmenettelyt

Projektikuvaukset ja auditointiraportit

 

Auditointiprojektien kuvaukset  

Karvin korkeakoulujen auditointialusta  (auditointiraportit)

 

Korkeakoulujen auditointeja ohjaa kehittävän arvioinnin periaatteet

Kehittävän arvioinnin tavoitteena on osallistaa korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tavoitteena on myös tukea korkeakouluja niiden omien tavoitteiden saavutta­misessa ja luoda näin edellytyksiä korkeakoulujen jatku­valle kehittymiselle.

Kehittävä arviointi korkeakoulujen auditoinneissa.

 

Vertaisoppiminen, digitaalinen auditointialusta ja excellence-laatuleima uutta auditoinneissa

Auditointiraportti julkaistaan julkisella digitaalisella auditointialustalla. Auditointialusta toimii myös itsearvioinnin työkaluna korkeakouluille. Digitaalinen auditointialusta tekee auditoinnista aiempaa vuorovaikutteisemman ja mahdollistaa sen tulosten laajemman hyödyntämisen.

Auditointiin on tuotu mukaan vertaisoppiminen ja uusi excellence-laatuleima.

Vertaisoppimisen tavoitteena on, että korkeakoulu saa palautetta omasta toiminnastaan ja oppii toisen organisaation hyvistä käytännöistä. Korkeakoulu valitsee yhden vertaisoppimisen kohteen sekä kumppanin, jonka kanssa toteuttaa vertaisoppimista. Kumppani voi olla korkeakoulu tai muu yhteistyöorganisaatio.

Saadakseen excellence-laatuleiman korkeakoululla tulee olla näyttöä poikkeuksellisen kor­kealaatuisesta kehittämistyöstä kyseiseen arviointialueeseen sekä excellence-kriteereihin liittyen.

 

Auditointiaikataulu ja projektit

Käynnissä olevien auditointien projektikuvaukset löydät sivun oikeasta valikosta.

Päivittyvä korkeakoulujen auditointiaikataulu 2018-2024

 

Lisätietoja ja auditointiin ilmoittautuminen

Mirella Nordblad

Mirella Nordblad

Johtava arviointiasiantuntija
Ruotsinkielisen koulutuksen yhteyshenkilö, Korkeakoulutus
+358 29 533 5541 Helsinki