Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lausunto

Diaarinumero OPH-848-2022

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jatkossa Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräistä siihen liittyvistä laeista.

Karvi toteaa, että hallituksen esityksessä on eritelty monipuolisesti esitettäviä muutoksia, joiden perusteella ehdotetaan muutettaviksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakia, terveydenhuoltolakia, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettua lakia, sosiaalihuoltolakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Opiskeluhuoltopalvelujen toimintaympäristössä yhdistyvät opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimi. Esityksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla pyritään varmistamaan kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen hyvinvointialueiden ja kuntien toimivan yhteistyön varmistaminen on tärkeää, jotta oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen opiskeluhuollosta. Esityksen tavoitteena on myös parantaa oppilaiden ja opiskelijoiden palvelujen saantia laajentamalla oppilaitoksen henkilöstön yhteydenottomahdollisuus kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin. Opiskeluhuoltopalvelujen lähipalveluperiaate turvattaisiin ehdotuksen mukaan terveydenhuoltolakiin lisättävillä säännöksillä opiskeluhuoltopalveluista. Oppilaiden ja opiskelijoiden henkilötietojen suojaa parannettaisiin täsmentämällä säännöksiä, jotka koskevat opiskeluhuollon rekistereitä, henkilötietojen käsittelyä sekä opiskeluhuoltopalveluissa muodostuneiden tietojen salassapitoa. Lisäksi kuraattorien ja psykologien asiakasasiakirjojen tallentamiselle valtakunnalliseen arkistointipalveluun säädettäisiin siirtymäaika. Karvi katsoo, että ehdotetut muutokset tukevat opiskeluhuoltoa koskeva lainsäädäntöä vastaamaan paremmin uutta palvelurakennetta ja palvelujen järjestämisvastuuta.

Karvin lausunnon keskeiset pääkohdat ovat:

  1. Karvi kannattaa esitettyjä muutoksia, joiden mukaan hyvinvointialueet muodostaisivat alueensa kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän ja opiskeluhuoltosuunnitelmat laadittaisiin koulutuksen järjestäjäkohtaisesti sekä alueellisesti ja katsoo, että ne tukevat kunnan ja muiden koulutuksenjärjestäjien sekä hyvinvointialueen välistä suunnitelmallista yhteistyötä opiskeluhuollossa. Karvi ehdottaa, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämä koulutuksen järjestäjien toteuttama itsearviointi ja sen tulosten julkistaminen sekä mahdollinen Karvin toteuttama ulkoinen arviointi kehittävän arvioinnin periaatteiden ja menetelmien mukaisesti tarjoaisivat mahdollisuuden lain täytäntöönpanon seurantaan ja vaikutusten arviointiin.
  2. Uudistuksessa on huolehdittava ennaltaehkäisevän yhteisöllisen opiskeluhuollon riittävistä toimintaedellytyksistä. Erityisesti on varmistettava opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien mahdollisuudet osallistua koulujen ja oppilaitosten arkeen sekä ennaltaehkäisevän työn suunnitteluun ja toteuttamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa, jotta opiskeluhuollosta muodostuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.
  3. Karvi pitää tärkeänä, että oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuteen ja kuulemiseen kiinnitetään huomiota niin alueellisia kuin opetuksen järjestäjäkohtaisia suunnitelmia laadittaessa. Oppilaiden ja opiskelijoiden opiskeluhuoltoa koskevien toiveiden ja tarpeiden selvittämisen käytäntöihin ja toteutukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta lasten ja nuorten ääni tulee aidosti huomioiduksi aiempaa paremmin niin koulukohtaisen kuin alueellisen opiskeluhuollon järjestämisessä ja kehittämisessä.

Huomiot kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyöstä

Esityksessä ehdotetaan, että tulevat hyvinvointialueet muodostaisivat alueensa kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän. Opiskeluhuoltosuunnitelmat laadittaisiin koulutuksen järjestäjäkohtaisesti sekä alueellisesti. Opiskeluhuollon aseman vahvistamiseksi esitetään lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelmien sitomista kunnan ja hyvinvointialueen strategia- sekä taloussuunnitteluprosesseihin. Karvi kannattaa edellä esitettyjä muutoksia ja katsoo, että ne tukevat kunnan ja muiden koulutuksenjärjestäjien sekä hyvinvointialueen välistä suunnitelmallista yhteistyötä opiskeluhuollossa.

Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjän olisi jatkossa laadittava koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi, seurattava opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista ja tarkistettava suunnitelma tarvittaessa. Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma olisi sisällöltään samankaltainen kuin nykyisen voimassa olevan lain mukaiset oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat. Lisäksi siihen koottaisiin koulutuksen järjestäjän yhdessä hyvinvointialueen kanssa suunnittelemat ja toteuttamat toimenpiteet opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Karvi pitää myönteisenä sitä, että koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma kokoaisi yhteen koulutuksen järjestäjän oppilaitosten tällä hetkellä erillään olevat suunnitelmat yhteen edistäen näin opiskeluhuollon kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista toteutumista. Tällä hetkellä käytäntö suunnitelmien yhteneväisyydessä eri opetuksen järjestäjien välillä on vaihtelevaa. Esimerkiksi Karvissa käynnissä olevaan sitouttavaan kouluyhteisötyön arviointiin liittyvä alkukartoitus opetuksen järjestäjille osoitti, että koulujen suunnitelmat poissaolojen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi on laadittu vaihtelevasti joko koulu- opetuksenjärjestäjä tai laajemmalla seudullisella tasolla eikä poissaoloja seurata kattavasti opetuksen järjestäjätasolla. Karvi katsoo, että koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma selkeyttäisi nykytilannetta, lisäisi suunnitelmien yhdenvertaista toteutumista ja helpottaisi koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen yhteistä suunnittelua opiskeluhuollon toteuttamiseksi sekä tukisi opiskeluhuollon arviointia ja kehittämistä.

Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman tulisi sisältää opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Esitetyn muutoksen tarkoituksena on edistää opiskeluhuollon kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista toteutumista. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa huomioitaisiin, että jatkossa opiskeluhuollon omavalvontaan osallistuisi kunnan ja muun koulutuksenjärjestäjän lisäksi myös hyvinvointialue. Karvi muistuttaa, että oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (25 §) velvoitetaan koulutuksen järjestäjää arvioimaan opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta sekä osallistumaan ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Karvin arviointi (Summanen ym. 2018) toi esiin, että opetuksen järjestäjän toteuttamassa koulujensa opiskeluhuollon seurannassa ja arvioinnissa (esim. palautteen keräämisen useus ja kerätyn palautetiedon hyödyntäminen) on vielä puutteita. Koulutuksen järjestäjien tulee kehittää olemassa olevia ja uusia käytäntöjä opiskeluhuollon seurantaan ja arviointiin. Karvi ehdottaa, että koulutuksen järjestäjien itsearviointi ja sen tulosten julkistaminen sekä mahdollinen Karvin toteuttama ulkoinen arviointi kehittävän arvioinnin periaatteiden ja menetelmien mukaisesti tarjoaisivat mahdollisuuden lain täytäntöönpanon seurantaan ja vaikutusten arviointiin.

Esityksessä ehdotetaan myös, että hyvinvointialueella tulisi olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen vastuulla olevien opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Se valmisteltaisiin yhdessä hyvinvointialueen koulutuksen järjestäjien kanssa alueellisessa opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä ja hyväksyttäisiin valtuustokausittain aluevaltuustossa. Hyvinvointialueen alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuisi alueen koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman tulisi ehdotuksen mukaan sisältää opiskeluhuoltopalvelujen alueellisen toteuttamisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, suunnitelmat hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi sekä opiskeluhuoltopalvelujen voimavarojen kohdentamisesta, arviot alueellisesta opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta ja muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet sekä toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma liitettäisiin alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Hyvinvointialueella olisi ehdotuksen mukaan myös velvollisuus muodostaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, jossa olisi alueen koulutuksen järjestäjien, alaikäisten vanhempien tai huoltajien sekä opiskelijoiden edustus. Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi valmistella alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma aluevaltuustolle ja seurata sen toteutumista sekä sitä, että opiskeluhuoltopalvelut toimivat yhteistyössä opetustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja muiden lasten ja nuorten palvelujen kanssa. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävänä olisi myös käsitellä hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä. Karvi pitää alueellista opiskeluhuoltosuunnitelmaa sekä alueellista opiskeluhuollon yhteistyöryhmää erittäin tärkeinä rakenteina suunnitelmallisen oppilashuoltotyön toteuttamisen näkökulmasta. Karvi painottaa, että hyvinvointialueen suunnitelma tulee laatia niin, että siinä korostuvat koulujen ja oppilaitosten erilaiset tarpeet ja päivittäisen opiskeluhuoltotyön riittävä resursointi. Suunnitelmaa laadittaessa on varmistettava myös oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus ja näkemysten kuuleminen. Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan, että suunnitelmaa laadittaessa sekä koulutuksen järjestäjien että hyvinvointialueen edustajien tulisi löytää yhteinen sanoitus opiskeluhuoltopalvelujen alueellisen toteuttamisen tavoitteista ja keskeisistä periaatteista niin, että osapuolet voivat ne hyväksyä ja myös niihin sitoutua. Karvi haluaa nostaa esiin myös huolen siitä, millaiset valmiudet hyvinvointialueilla on määritellä tavoitteita ja luoda käytänteitä, joiden mukaan palveluja kohdennetaan vaikuttavasti. Esityksen mukaan yhteinen kirjattu alueellinen suunnitelma mahdollistaa myös kaikille osapuolille suunnitelman toteutumisen seurannan ja arvioinnin. Karvi katsoo, että seurantaa ja arviointia on tärkeä tehdä myös kansallisesti yhteneväisin perustein ja monipuoliseen seurantatietoon perustuen, jotta kertyvää tietoa voidaan hyödyntää jatkossa myös opiskeluhuollon kansallisessa kehittämistyössä.

Kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen yhteistyöhön sekä alueellisiin ja koulutuksen järjestäjäkohtaisiin opiskeluhuoltosuunnitelmiin liittyen Karvi haluaa myös korostaa ennaltaehkäisevän, yhteisöllisen työn roolia ja resurssointia. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan opiskeluhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden ja koko koulu- tai opiskeluyhteisön ja -ympäristön hyvinvointia, huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja opiskelijoiden osallisuutta. Tavoitteena on myös turvata yksilökohtainen varhainen tuki kaikille sitä tarvitseville. Opiskeluhuoltoa tulisi toteuttaa ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Karvi muistuttaa, että uudistuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota oppilashuollon toimijoiden merkittävään rooliin koulujen ja oppilaitosten ennaltaehkäisevässä, yhteisöllisessä työssä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Opiskeluhuollon psykologeilla ja kuraattoreilla on merkittävä rooli yhteisöllisessä, ennaltaehkäisevässä työssä. Esimerkiksi koulukuraattoreiden ja -psykologien työn painopistettä on jo vuosia yritetty siirtää enemmän ennaltaehkäisevään työhön. On tärkeää, että heille varataan aikaa osallistua koulun tai oppilaitoksen yhteisöllisen oppilashuoltotyön suunnitteluun ja toteutukseen. Karvin tekemien oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa koskevien arviointien mukaan (Summanen ym. 2018; Frisk ym. 2018) kehitettävää on erityisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamisessa sekä opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden ja henkilöstön riittävyyden yhdenvertaistamisessa. Uudistuksessa on huolehdittava ennaltaehkäisevän yhteisöllisen opiskeluhuollon riittävistä toimintaedellytyksistä. Erityisesti on varmistettava opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien mahdollisuudet osallistua koulujen ja oppilaitosten arkeen sekä ennaltaehkäisevän työn suunnitteluun ja toteuttamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa, jotta opiskeluhuollosta muodostuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.

Karvi pitää myös tärkeänä, että oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuteen ja kuulemiseen kiinnitetään huomiota niin alueellisia kuin opetuksen järjestäjäkohtaisia suunnitelmia laadittaessa. Hallituksen esityksen perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia sekä lapsivaikutuksia käsittelevässä luvussa esitetään, että lasten ja nuorten opiskeluhuoltoa koskevat toiveet, tarpeet ja kehittämisideat tulisivat muutosten myötä nykyistä laajemmin näkyväksi ja lasten ja nuorten ääni pystyttäisiin näin huomioimaan aiempaa paremmin alueellisen opiskeluhuollon järjestämisessä ja kehittämisessä, sillä alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma perustuu koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin, joiden laatimiseen myös oppilaiden ja opiskelijoiden tulee osallistua. Karvin arvioinnit kuitenkin osoittavat, että oppilaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa oppilashuollon kokonaisuuteen ja kouluhyvinvointiin liittyvien suunnitelmien laatimiseen kouluissa ja oppilaitoksissa eivät toteudu riittävän hyvin. Karvin toteuttaman oppilas- ja opiskeluhuoltolain arvioinnin mukaan (Summanen ym. 2018) koulukohtaisista oppilashuoltoryhmistä noin 70–90 prosenttia ilmoitti, että oppilaat, oppilaskunnat ja huoltajat ovat vaikuttaneet joko vähän tai eivät lainkaan opetussuunnitelman oppilashuolto-osuuden, koulun oppilashuoltosuunnitelman ja koulun vuosisuunnitelman laatimiseen. Yhteisöllisen oppilashuollon näkyminen koulun arjessa, oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteisistä asioista päätettäessä, oppilaiden tietoisuuden lisääminen oppilashuollosta ja heidän vaikutusmahdollisuuksistaan olivat arvioinnin mukaan oppilaiden vastauksista nousseita kehittämishaasteita. Karvin vuonna 2018 toteuttaman työrauhaa koskevan arvioinnin mukaan vain neljännes 8.-luokkalaisista ja lukiolaisista oli ylipäätään tietoisia koulun suunnitelmasta oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta. Myös Karvin vuonna 2021 valmistunut arviointi (Hakamäki-Stylman ym. 2021) toisen asteen opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksista osoitti, että opiskelijoilla on oman kokemuksensa mukaan vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisten suunnitelmien laatimiseen. Oppilaiden ja opiskelijoiden opiskeluhuoltoa koskevien toiveiden ja tarpeiden selvittämisen käytäntöihin ja toteutukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta lasten ja nuorten ääni tulee aidosti huomioiduksi aiempaa paremmin niin koulukohtaisen kuin alueellisen opiskeluhuollon järjestämisessä ja kehittämisessä. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden toteutumisen näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota lasten ja nuorten moninaisuuteen ja siihen, että kuulemisen ja vaikuttamisen prosessi on nuorille mielekäs ja merkityksellinen. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuuden tukeminen ja heidän äänensä esiin tuominen on opiskeluhuollon palveluiden kehittämisen näkökulmasta merkittävää, jotta lasten ja nuorten osallisuuden toteutuminen ei jää näennäiseksi ja irralliseksi osaksi opiskeluhuoltoon liittyvien suunnitelmien laatimista ja toteuttamista.

Huomiot opiskelijoiden henkilötietojen suojasta

Yhtenä esityksen tavoitteista mainitaan opiskelijan yksityiselämän ja henkilötietojen suojan edistäminen tarkentamalla yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaamista, rekisterinpitoa sekä tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä. Lisäksi kuraattorien ja psykologien asiakasasiakirjojen tallentamiselle valtakunnalliseen arkistointipalveluun säädettäisiin siirtymäaika. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain kirjaamista, rekisterinpitoa sekä tietojen salassapitoa esitetään muutettaviksi niin, että sääntely huomioisi paremmin EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvat vaatimukset. Samalla esitetään tarkennettavaksi eri ammattiryhmien kirjaamiskäytäntöjä koskevia säännöksiä. Ehdotetulla sääntelyllä selkiytettäisiin monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisterinpitäjän roolia sekä täsmennettäisiin salassapitosääntelyä. Karvi pitää henkilötietojen suojaan ja kirjaamiseen liittyviä näkökulmia tärkeänä, sillä opiskeluhuollon tiedonkulussa on ollut haasteita. Karvin oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpanoa koskevassa arvioinnissa (Summanen ym. 2018) kehittämiskohteiksi nousivat tähän teemaan liittyen mm. poikkihallinnollisen yhteistyön tehostaminen sekä kirjaamiskäytänteiden ja opiskeluhuoltorekistereiden toimivuuden ja yhtenevyyden sekä tiedonsiirtokäytänteiden parantaminen. Myös yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamisessa tunnistettiin paikoin kehittämistä. Esimerkiksi oppilaiden ja opiskelijoiden suostumusten ja kirjallisten lupien pyytäminen toteutuu arvioinnin mukaan paikoin huonosti. Kirjaaminen ja dokumentointi on tärkeä osa laadukasta ja vaikuttavaa opiskeluhuollon palvelua. Kirjaamiskäytäntöjen tulee olla yhtenäiset ja kaikille osapuolille selkeät estämättä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta tarpeellisen tiedon saantia.

Huomiot opiskelijoiden palvelujen saannin varmistamisesta

Karvi kannattaa esitystä, jonka mukaan opiskeluhuoltopalveluihin tehtävää yhteydenottoa opiskelijan ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalvelujen piiriin laajennetaan niin, että yhteydenottomahdollisuuden piiriin lukeutuisivat opiskeluhuollon kuraattorin tai psykologin lisäksi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöt. Jatkossa opiskeluhuoltopalveluihin yhteydenoton syitä ei myöskään enää rajattaisi, vaan syyksi riittäisi huoli opiskelijan terveydestä, hyvinvoinnista tai muusta oppilaitoksen työntekijän havaitsemasta tai hänen tietoonsa tulleesta ongelmasta, johon työntekijä arvioi opiskelijan tarvitsevan opiskeluhuoltopalvelujen arvioita tai tukea. Muutokset turvaisivat aiempaa paremmin opiskelijoiden oikea-aikaisen avun saannin. Karvin oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpanoa koskevassa arvioinnissa (Summanen ym. 2018) ilmeni, että kokonaisuutena kaikissa erilaisissa huolissa oppilaat arvioivat avun saamisen olevan helpompaa kuin sen pyytämisen. Opettajien ja muiden koulun aikuisten proaktiivisella toiminnalla on siis suuri merkitys sen kannalta, että oppilaat saavat tarvitsemaansa varhaista tukea.

Karvi kannattaa esityksen mukaista ehdotusta lähipalveluperiaatteen ulottamisesta soveltuvin osin kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin. Ehdotettu lakisääteinen lähipalveluperiaate varmistaisi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen säilymisen kouluilla, oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämä varmistaisi palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden, niin että lapsi tai nuori voisi tukea, neuvoja tai apua tarvitessaan edelleen helposti hakeutua koulupäivän aikana haluamalleen työntekijälle. Lähipalveluperiaatteen varmistaminen todennäköisesti edistäisi osaltaan myös tuen ja avun oikea-aikaista saatavuutta, kun lapsi tai nuori voitaisiin sujuvasti ja viivytyksettä ohjata sopivan palvelun piiriin.  Esityksessä opiskeluterveydenhuollolle annetaan poikkeamismahdollisuus lähipalveluperiaatteesta. Esityksessä esitetään, että terveydenhuoltolain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluja voitaisiin perustellusta syystä järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon palveluita antavassa yksikössä. Lähipalveluperiaatteesta poikkeamisen edellytyksenä on, että opiskeluterveydenhuolto muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida ensisijaisesti opiskelijalähtöisesti. Karvi katsoo, että keskittämällä turvataan opiskeluterveydenhuollon resursseja. Ehdotus mahdollistaa myös digitaalisten palveluiden kehittämisen. Karvin vuonna 2018 toteuttamassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arvioinnissa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 67 prosenttia piti sähköisiä palveluita melko tärkeinä, tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Tärkeimpinä sähköisiä palveluita pitivät ne opiskelijat, joiden oppilaitoksessa ko. palveluita oli saatavilla. Covid 19-pandemian aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet monin tavoin valmiutta digitaalisten palveluiden käyttöön. Toisaalta on tärkeä huomioida, että fyysisten lähipalveluiden puute voi johtaa siihen, että palvelut eivät enää ole nuorille matalalla kynnyksellä saavutettavissa ja tiedonkulku muiden opiskelijahuollon toimijoiden välillä voi jäädä puutteelliseksi. Nuoret tarvitsevat nuorten terveysasioihin perehtyneen henkilön tuekseen. Oppilaitoksessa läsnä oleva terveydenhoitaja on monelle nuorelle tärkeä henkilö, jota on helppo lähestyä erilaisissa nuoren elämään liittyvissä haasteissa.

KANSALLINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

 

Harri Peltoniemi 
Johtaja 
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

 

Hannele Seppälä 
Yksikön johtaja 
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

 

Lähteet

Frisk, T., Hietanen, R. & Kiesi J. 2018. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1287/2013 toimeenpanon arviointi ammatillisessa koulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 5:2018.

Hakamäki-Stylman, V., Huhtanen, M., Kilpeläinen, P., Pusa, A-M., Rumpu, N., Venäläinen, S., Huhtala, O., Multasuo, S., Mustonen, T., Viljanen, V. & Wahlström, N. (2021). Osallisuus tehdään yhdessä – Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 28:2021.

Julin, S. & Rumpu, N. (2018). Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut: 6:2018.

Summanen, A-M., Rumpu, N. & Huhtanen, M.  (2018). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut: 6:2018.