Tutkintojärjestelmä ja muuttuvat osaamistarpeet - Arviointi ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisprosesseista ja toimivuudesta

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmään liittyvässä arvioinnissa (2022-2023) tarkasteltiin, miten toimivia tutkintojärjestelmän kehittämisen prosessit ovat työelämän ja yhteiskunnan ammatillisiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lisäksi arviointi tuotti tietoa nykyisen tutkintojärjestelmän toimivuudesta työelämässä olevien osaamisen kehittämisen kannalta. Tutkintojärjestelmän kehittämisprosesseja tarkasteltiin muun muassa kehittämis- ja muutostarpeiden tunnistamisen, sidosryhmien osallistamisen ja kehittämiseen liittyvän työn- ja vastuunjaon näkökulmista. Tutkintojärjestelmän toimivuuden osalta selvitettiin, millaiset tekijät edistävät ja toisaalta rajoittavat työelämän mahdollisuuksia hyödyntää tutkintojärjestelmää osaamisen kehittämisessä.

Arviointitietoa hankittiin haastatteluilla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen edustajilta, työelämätoimikuntien puheenjohtajilta sekä tutkintojärjestelmän kehittämishankkeissa (TUTKE) mukana olleilta henkilöiltä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä hankittiin tietoa kyselyllä. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin tutkintojärjestelmään liittyvää rekisteritietoa. Arviointiryhmässä oli asiantuntijoita koulutuksen arvioinnin, opetuksen ja ohjauksen, koulutuksen järjestämisen sekä työ- ja elinkeinoelämän alueilta

Keskeiset tulokset ja johtopäätökset

Tutkintojärjestelmän muutostarpeiden tunnistamiseen on luotu viime vuosina erilaisia toimintatapoja ja -mekanismeja. Osaamistarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia on kehitetty. Myös tietovarannot ovat kehittyneet ja tietoa tuotetaan paljon. Arvioinnin mukaan prosessit, joilla tietoa muunnetaan tutkintojärjestelmän kehittämis- ja muutostiedoksi eivät kuitenkaan ole kaikilta osin systemaattisia. Lisäksi kansallisesti tuotetun ennakointitiedon käytettävyyttä tutkintojen ja niiden perusteiden uudistamisessa tulee edistää. Työelämätoimikuntien ja Osaamisen ennakointifoorumin välille tulee kehittää soveltuva tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen malli. Myös tiedon välittymistä alueelliselta ja paikalliselta tasolta järjestelmätasolle tulee edistää.

Sidosryhmien osallistamisessa tutkintojärjestelmän kehittämiseen on viime vuosina edistytty. Verkossa tapahtuvat tilaisuudet mahdollistavat osallistumisen yhä useammille. Myös lausuntokierrokset ja palautteen antaminen ovat tärkeitä osallistumisen muotoja. Arvioinnin mukaan tutkintojärjestelmän kehittämiseen osallistuu enemmän ja aktiivisemmin koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten edustajia kuin työelämän edustajia. Toimialoittain myös vaihtelee, kuinka paljon työelämää, oppilaitoksia ja opettajia saadaan mukaan kehittämiseen. Keskusjärjestöt ja ammattiliitot osallistuvat aktiivisesti, mutta esimerkiksi työntekijätahojen tai yrittäjien osallistuminen on vähäisempää. Heitä olisi tärkeää saada enemmän mukaan, jotta osaamistarpeet välittyisivät riittävästi työpaikoilta järjestelmätasolle. 

Tähän saakka opiskelijat eivät ole olleet mukana tutkintojen perusteiden kehittämisessä, mutta muutamissa tutkinnoissa on kokeiltu opiskelijoiden osallistamista ja tästä on saatu hyviä kokemuksia. Arvioinnin mukaan opiskelijoiden osallistaminen tulee laajentaa muihinkin tutkintoihin ja vakiinnuttaa osaksi kehittämistä, sillä opiskelijat ovat keskeinen tutkintojen perusteiden käyttäjäryhmä. Kehittämistyöhön on suositeltavaa osallistaa myös tutkinnon suorittaneita.

Tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyvän työn- ja vastuunjaon sekä johtamisen näkökulmasta opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välinen työnjako on arviointitulosten mukaan selkeä. Myös työelämätoimikuntien ja Opetushallituksen yhteistyö on toimivaa. Työelämätoimikuntien tehtävää osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen sekä ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen tulee kuitenkin selkeyttää ja työelämätoimikunnille tulee antaa enemmän palautetta niiden tekemien aloitteiden ja raporttien merkityksestä ja vaikutuksista. Työelämätoimikuntien keskinäistä vuorovaikutusta ja toiminnan koordinointia tulee myös vahvistaa, jotta voidaan varmistaa yhtenäisemmät toimintatavat toimikuntien välillä. 

Tutkintojärjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi tulisi laatia tutkintojärjestelmän visio ja strategia tai vastaava pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelma. Näin kehittämistä voitaisiin priorisoida ja vaiheistaa entistä paremmin sekä seurata kehittämisen toimeenpanoa ja vaikutuksia. Tutkintojärjestelmän kehittämisessä tulisi huomioida paremmin yhteydet myös muihin koulutusasteisiin ja hallinnon aloihin. 

Tutkintojen perusteiden uudistamisen, kehittämisen ja toimeenpanon prosessien laadunvarmistusta on kehitetty viime vuosien aikana Opetushallituksessa. Tutkintojen perusteille on myös määritelty yhteiset laatuominaisuudet. Arvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjät ovat tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa osallistua tutkintojen perusteiden kehittämiseen. Uudistetuista perusteista myös tiedotetaan hyvin koulutuksen järjestäjiä. 

Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät eri tutkintotyyppien kehittämiseen kokonaisuutena, eri tutkintojen osaamisen päällekkäisyyksien tunnistamiseen sekä tutkinnon osittain tapahtuvan kehittämisen lisäämiseen. Tutkintojen perusteiden sisällöllisessä kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota tutkinnon osien laajuuksiin, eri työtehtävissä tarvittavan osaamisen kuvaamiseen, perusteissa käytetyn kielen selkeyteen sekä perusteiden laatuominaisuuksien vaihteluun tutkinnoittain. Myös perusteiden toimeenpanon tukea ja uudistettujen perusteiden palautekäytäntöjä tulee kehittää. 

Tutkintojärjestelmän sisältö ja rakenne vastaa tällä hetkellä melko hyvin työelämän osaamistarpeisiin. Tutkinnon osiin perustuva rakenne parantaa koulutuksen saavutettavuutta työelämässä. Kolmiportainen tutkintorakenne koetaan tarkoituksenmukaiseksi. Joustavuutta tulee kuitenkin lisätä. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia tutkinnon osien yhdistämiseen yli tutkintorajojen, enemmän valinnaisuutta sekä tutkintoa lyhyempien koulutuskokonaisuuksien kehittämistä uusiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Arviointitulosten mukaan useat koulutuksen järjestäjät ovat jo kehittäneet tutkintoa lyhyempiä kokonaisuuksia. Tietoa ja kokemuksia näistä tulee jakaa ja välittää myös muille koulutuksen järjestäjille. Tutkinnon osien ja tutkintoa lyhyempien kokonaisuuksien tarjonnan ja suorittamisen lisääminen edellyttää myös rahoituskannustimien kehittämistä. 

Tutkintojärjestelmässä olevien valmiiden tutkinnon osien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi laatia paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, joita tarjotaankin tällä hetkellä laajasti. Paikallisten tutkinnon osien näkyvyyttä tulee kuitenkin parantaa julkaisemalla ne ePerustepalvelussa. Paikallisten tutkinnon osien laadinnan periaatteita tulee myös käydä yhteisesti läpi Opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien kesken. Kaikkien järjestäjien tulee ohjeistaa järjestämänsä koulutusalat ja tutkinnot paikallisten tutkinnon osien laatimiseen. 

Kehittämissuositukset

1. Tutkintojärjestelmän kehittämis- ja muutostarpeiden tunnistamiseen liittyvää tiedon tuottamista ja ennakointitiedon käytettävyyttä tulee kehittää.
2. Tutkintojärjestelmän kehittämisessä on vahvistettava työelämän ja opiskelijoiden osallistamista sekä yhteyksiä muihin koulutusasteisiin ja hallinnon aloihin.
3. Työelämätoimikuntien tehtävää osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen sekä ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen tulee selkeyttää ja toimintoja yhtenäistää toimikuntien välillä. Lisäksi toimikunnille tulee antaa palautetta tehtävänsä toteutumisesta ja vaikutuksista.
4. Tutkintojärjestelmän kehittämiselle tulee laatia visio ja strategia tai vastaava pitkäntähtäimen suunnitelma tukemaan kehittämistoimien priorisointia, vaiheistamista ja vaikuttavuutta.
5. Tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämisessä eri tutkintotyyppejä on kehitettävä kokonaisuutena ja eri tutkintojen yhteistä osaamista on tunnistettava paremmin. Myös tutkinnon osittain tapahtuvaa kehittämistä tulee lisätä.
6. Tutkintojen perusteiden sisällöllisessä kehittämisessä tutkinnon osien laajuuksia tulee yhtenäistää, eri työtehtävissä tarvittavan osaamisen kuvaamista kehittää, perusteissa käytettyä kieltä selkeyttää ja perusteiden laatuominaisuuksien vaihtelua pienentää. 
7. Tutkinnon perusteiden toimeenpanon tukea ja uudistettujen perusteiden palautekäytäntöjä tulee kehittää.
8. Tutkinnon osien ja niistä koostuvien tutkintoa lyhyempien kokonaisuuksien tarjoamista ja suorittamista tulee edistää.
9. Paikallisten tutkinnon osien näkyvyyttä tulee parantaa ja ohjeita niiden laatimiseen tarkentaa.

Arviointiraportti ja tiedote

Arviointiraportti: Tutkintojärjestelmä ja muuttuvat osaamistarpeet. Arviointi ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisprosesseista ja toimivuudesta. 

Tiedote: Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä huomioi hyvin työelämän nykyisiä tarpeita – järjestelmän uudistamisen prosesseissa kuitenkin parannettavaa

Päätöswebinaarin materiaalit

Diat arvioinnin tuloksista ja kehittämissuosituksista 

Kommenttipuheenvuorot:

Merja Oljakka, puheenjohtaja, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan työelämätoimikunta

Saija Niemelä-Pentti, kuntayhtymän johtaja, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Hyvien käytäntöjen esittely

Case 1: Tredun hyvät käytännöt

Case 2: Turun ammatti-instituutin hyvät käytännöt

Case 3: Teknologiateollisuuden esimerkki osaamisdatan hyödyntämisestä

Hyvät käytännöt

Arvioinnissa toteutetussa koulutuksen järjestäjille suunnatussa kyselyssä järjestäjät saivat halutessaan kuvata hyvän käytännön, toimintatavan tai menettelyn, jolla edistetään sitä, että työelämässä olevat henkilöt ja työpaikat voivat hyödyntää ammatillista koulutusta osaamisen kehittämisessä. Kooste hyvistä käytännöistä löytyy TÄSTÄ. 

Lisätietoja arvioinnista