Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ja luontoalan ammattitutkinnon arviointi

Kuvan etualalla selin kuvaajaan seisoo opas, jota kuuntelee joukko metsänrinteessä istuvia henkilöitä. — Kuva: Tashi-Delek / Getty Images

Arvioinnin tavoite

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ja luontoalan ammattitutkinnon arviointi toteutettiin vuosina 2023–2024. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelijat olivat saavuttaneet tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ja millaiset valmiudet he saivat työelämään ja jatko-opintoihin. Lisäksi tarkasteltiin koulutuksen järjestäjien pedagogisen toiminnan laatua.

Arvioinnin päätulokset

Valtaosa koulutuksen järjestäjistä arvioi pedagogiseen toimintaansa liittyvien prosessien toteutuvan koulutuksessa hyvin. Opiskelijan HOKSin laadinnan ja päivittämisen vastuista ja dokumentoinnista sopiminen sekä HOKSin päivittäminen opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan opintojen aikana toteutuvat molemmissa tutkinnoissa hyvin lähes kaikilla koulutuksen järjestäjillä. Sen sijaan HOKS-prosessin kehittämisessä seurannan ja arvioinnin pohjalta on kehitettävää molemmissa tutkinnoissa. Lisäksi työelämän osallistumisessa HOKSin laadintaan työelämässä oppimisen osalta on useamman koulutuksen järjestäjän kohdalla kehitettävää erityisesti perustutkinnossa.

Työelämässä oppimisen tavoitteista sopiminen yhdessä opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa ennen työelämässä oppimisen aloittamista toteutuu reilulla kymmenesosalla perustutkinnon ja neljäosalla ammattitutkinnon järjestäjistä vain korkeintaan kohtalaisesti. Opiskelijan tarpeita vastaava opetus ja ohjaus ammatillisissa tutkinnon osissa toteutuu hyvin kaikilla järjestäjillä. Sen sijaan reilu neljännes perustutkinnon ja yli kolmannes ammattitutkinnon järjestäjistä arvioi, että opiskelijoiden tarpeita vastaava ohjaus ja tuki työelämässä oppimisen aikana toteutuu vain kohtalaisesti. Myös opiskelijoiden osaamisen kehittymisen seurannassa eri oppimisympäristöissä on molemmissa tutkinnoissa kehitettävää.

Molemmissa tutkinnoissa koulutuksen järjestäjien, osaamisalojen ja tutkinnon osien välillä on vaihtelua siinä, kuinka suuri osa näytöistä suoritetaan työpaikalla. Reilu puolet molempien tutkintojen näytöistä on toteutettu työpaikalla ja kolmannes oppilaitoksessa. Koulutuksen järjestäjät perustelevat oppilaitoksessa toteutettujen näyttöjen kohtalaisen suurta osuutta erityisesti näyttöihin soveltuvien työpaikkojen heikolla saatavuudella. Järjestäjien mukaan tutkinnon osien sisällöt ovat hyvin laajoja, mikä vaikeuttaa sopivan näyttöpaikan löytämistä. Vaikka laki velvoittaa, että näytön arvosanasta päättävät ensisijaisesti opettaja ja työelämän edustaja yhdessä, on reilu kolmasosa perustutkinnon ja noin viidesosa ammattitutkinnon näytöistä arvioitu ilman työelämän edustajaa.

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon opiskelijoiden osaaminen on ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien arvosanoilla mitattuna erittäin hyvää. Sekä ammatillisissa että yhteisissä tutkinnon osissa yleisin arvosana on kiitettävä (5). Kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen arvioitiin yhdeksi keskeisimmäksi osaamisen vahvuudeksi sekä perustutkinnosta että ammattitutkinnosta valmistuvilla. Molemmista tutkinnosta valmistuvilla on kehitettävää etenkin yrittäjyysosaamisessa ja digitaalisessa osaamisessa sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa.

Opiskelijat olivat keskimäärin hyvin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja valtaosa heistä myös koki koulutuksen parantaneen heidän valmiuksiaan siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin. Kuitenkin reilu kymmenesosa molempien tutkintojen opiskelijoista ei ollut tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa opiskella työpaikalla. Koulutuksen järjestäjien mukaan työelämäkokemus ja onnistuneet työelämäjaksot sekä monipuolinen ammattialakohtainen osaaminen vaikuttavat eniten opiskelijoiden työllistymiseen.