IIEP-UNESCO -hanke: Joustavat opintopolut korkeakoulutuksessa 2018-2022

IIEP-UNESCO toteutti vuosina 2018-2022 tutkimushankkeen Flexible learning pathways in higher education (Joustavat opintopolut korkeakoulutuksessa). Tutkimuksen vaiheita olivat kansainvälinen taustakysely sekä tapaustutkimusvaihe, johon osallistui kahdeksan maata: Chile, Etelä-Afrikka, Intia, Iso-Britannia, Jamaika, Malesia, Marokko ja Suomi.

Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:

1. Millaiset tavoitteet, lainsäädäntö, instrumentit ja käytännöt tukevat korkeakoulutuksen joustavia opintopolkuja?
2. Kuinka tehokkaasti nämä tavoitteet, lainsäädäntö, instrumentit ja käytännöt edistävät joustavia opintopolkuja ja korkeakoulusektorien välisiä ja sisäisiä yhteyksiä?
3. Millaista vaikutusta joustavilla opintopoluilla on aliedustettujen ryhmien korkeakoulutukseen pääsyyn, opinnoissa etenemiseen, siirtoihin, valmistumiseen ja siirtymiseen työelämään?
4. Mitä voidaan oppia kahdeksan osallistujamaan kokemuksista koskien joustavia opintopolkuja edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä?

Joustavia opintopolkuja tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: joustavat sisäänpääsyväylät korkeakoulutukseen, joustavat mahdollisuudet opintojen aikana sekä joustavuus kohti valmistumista ja työelämään sijoittumista. Valmistumisen jälkeiset opintopolut oli IIEP:n tutkimuskehikon mukaisesti rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Karvi vastasi Suomen maaraportista ja selvityksen toteuttamisesta Suomessa yhteistyössä Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) kanssa. Selvityksen aineistona olivat kansallisen tason toimijoiden, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, rehtorineuvostojen, opiskelijajärjestöjen ja sidosryhmien edustajien haastattelut ja kahden case-korkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden haastattelut sekä aihetta koskevat tilastoaineistot ja tutkimusraportit.

Seuraavassa esitellään hankkeen tulokset ja raportit aikajärjestyksessä.

Suomen maaraportin keskeiset tulokset ja suositukset vuonna 2020

Joustaviin opintopolkuihin liittyvien politiikkatavoitteiden asettaminen on ollut Suomessa pitkäjänteistä ja kattaa opintopolun eri vaiheita. Joustavilta opintopoluilta puuttuu kuitenkin yhtenäinen kansallinen määritelmä.

Kansallisista instrumenteista erityisesti rahoitusmallin uudistuksilla ja joustavia valintoja mahdollistavalla lainsäädännöllä on ollut keskeinen ohjausvaikutus joustaviin opintopolkuihin. Uudistetut rahoitusmallit palkitsevat korkeakouluja avoimen korkeakoulun opintojen ja ristiinopiskelun opintopisteistä. Lisäksi edellisen hallituksen kärkihankkeissa luotu lukuisia työkaluja tukemaan joustavia opintojen toteutuksia, kuten verkko-opintoja, ristiinopiskelua ja työelämäjaksojen integrointia korkeakouluopintoihin. Myös ECTS-opintopistejärjestelmä, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, kansallinen tutkintojen viitekehys ja kansallinen koulutuksen laadunvarmistus ovat tärkeitä joustavien opintopolkujen toteutusta tukevia instrumentteja.

Vaikka rakenteelliset edellytykset korkeakoulutuksen joustaville opintopoluille ovat olemassa ja runsaasti kehittämistyötä on tehty, joustavien opintopolkujen konseptiin liittyy vielä runsaasti potentiaalia, jonka avulla voitaisiin vastata Suomea kohtaaviin haasteisiin: väestörakenne ja pienenevät ikäluokat, työvoiman osaamisen päivittäminen ja uudistaminen sekä yhdenvertaisuuteen liittyvät politiikkatavoitteet.

Tutkimusajankohtana Suomessa oli juuri määritelty osana korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa yhdenvertaisuusnäkökulmat (sosioekonominen asema, alue, sukupuoli, maahanmuuttajatausta, etniset ryhmät, kieliryhmät ja toimintarajoitteiset) sekä käynnistetty politiikkatavoitetta tukevia tutkimushankkeita.

Seuraavassa vaiheessa olisi tärkeää koota tämä tieto yhdeksi kokonaisuudeksi. Korkeakouluhaastattelujen perusteella fokuksena on tällä hetkellä tukea kaikkia opiskelijoita samalla tavalla (tasa-arvoperiaate), mutta sen sijaan eritaustaisten opiskelijoiden tukeminen heidän omista lähtökohdistaan käsin (yhdenvertaisuusperiaate) ei ole toteudu johdonmukaisena. Lisäksi yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyvien politiikkatavoitteiden toteutusta ja seurantaa korkeakouluissa hankaloittaa se, että yhdenvertaisuudelle ja eri ryhmien kohtelulle ei ole asetettu kansallisia tavoitteita tai mittareita.

Kansalliset suositukset:

• Joustavien opintopolkujen käsite sekä siihen liittyvät tavoitteet, kehittämistoimet ja seuranta tulisi määritellä yhtenä kokonaisuutena.
• Joustavien opintopolkujen toteutumiseen liittyvää tilastollista seurantaa tulisi vahvistaa ja olemassa olevan aineiston hyödyntämistä tehostaa. Kehittämiskohteisiin kuuluvat avoimen väylän kehittämiseen liittyvä pitkittäisseuranta, siirtohakuihin liittyvän seurannan parantaminen ja jatkuvan oppimisen indikaattorien kehittäminen.
• Joustavat opintopolut voivat toimia keinona edistää yhdenvertaisuuden ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden toteutumista eri ryhmien näkökulmasta. Kansallisten yhdenvertaisuustavoitteiden ja -mittareiden laadinta tukisi korkeakoulutason toimeenpanoa sekä edistäisi kansallista ja korkeakoulutason seurantaa.
• Edellisen hallituksen kärkihankkeissa luoduista hyvistä käytänteistä tulisi laatia hyödyntämissuunnitelma. Hyvät käytänteet tulisi koota yhdelle verkkosivustolle korkeakoulujen ja sidosryhmien käyttöön.

Suositukset korkeakouluille:

• Avointen korkeakouluopintojen väylän kehittämistä tulee jatkaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa hyödyntäen kehittämisprojekteissa syntyneitä hyviä käytänteitä. Avoimen väylän kehittämistyön tulee pohjautua seuranta- ja tutkimustietoon.
• Korkeakoulujen tulee jatkaa sisäisten väylien – kuten kandidaatti- ja maisteritutkintorakenteisiin ja AMK-tutkintorakenteeseen sisältyvien suuntautumis- ja erikoistumismahdollisuuksien kehittämistä sekä siirtohakujen kehittämistä – mahdollisesti kansallisten kehittämishankkeiden tukemana. Tämä mahdollistaisi sen, että opiskelijat voisivat tehdä valintoja osana nykyisiä opintopolkujaan sen sijaan, että he hakisivat toista opinto-oikeutta.
• Opiskelijoita tulee informoida nykyistä paremmin olemassa olevista väylistä ja opintopoluista. Opintojen ohjausta tulisi kehittää ja tarvittaessa uudistaa tunnistamaan opiskelijoiden ja jatkuvan oppimisen oppijoiden ja asiakkaiden tarpeet.
• Korkeakoulujen tulee johtaa muutosta kohti joustavia opintopolkuja ja kytkeä ne osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää.

Suomen maaraportti ja selvityksen keskeisiä tuloksia (2020)

• Suomen maaraportti julkaistiin Karvin julkaisusarjassa syyskuussa 2020: Flexible learning pathways in higher education. Finland’s country case study for the IIEP-UNESCO SDG4 project in 2018–2021
• Sirpa Moitus ja Leasa Weimer esittelivät Suomen maaraportin keskeiset tulokset raportin julkistustilaisuudessa 30.10.2020: 

• Selvityksen tuloksista on saatavilla myös Karvin tiedote (30.10.2020)

IIEP-UNESCOn maakooste Suomen maaraportin pohjalta (2021)

• IIEP-UNESCO julkaisi Karvin raportin pohjalta maakoosteen ja tiivistelmän suosituksista Suomelle: IIEP Country Note No. 2/2021. Flexible learning pathways in Finnish higher education.

Kahdeksan osallistujamaan maaraportit 2021

• IIEP julkaisi kahdeksan hankkeeseen osallistuneen maan maaraportit ja maakoosteet (2021)

International Policy Forum 6.-8.7.2021

• IIEP järjesti kansainvälisen webinaarin, jossa hankkeen tuloksia esiteltiin. Seminaarin YouTube-tallenteet ja esitykset
• Suomen esitys webinaarissa: 

Kansainvälisen vertailuraportin keskeiset tulokset ja suositukset vuonna 2022

IIEP-UNESCO julkaisi lokakuussa 2022 hankkeen loppuraporttina kansainvälisen vertailevan analyysin SDG-4: Flexible Learning Pathways in Higher Education – from Policy to Practice. Raportti sisältää runsaasti hyviä käytänteitä ja ideoita joustavien opintopolkujen politiikkasuunnitteluun ja korkeakoulutason toteutukseen.

Suomen hyvinä käytänteinä raportissa nostetaan esiin muun muassa:

• joustavat opintopolut pitkäkestoisena ja johdonmukaisena korkeakoulupoliittisena tavoitteena
• osallistava politiikkatavoitteiden laadintaprosessi
• avoimen korkeakoulun ja ristiinopiskelun opintopisteistä palkitseminen korkeakoulujen rahoitusmallilla
• avoimen väylä joustavana korkeakoulutukseen pääsyn väylänä
• korkeakoulujen auditoinnit ja teema-arvioinnit keinoina arvioida joustavien opintopolkujen toteutumista
• työelämässä tapahtuvan oppimisen integrointi korkeakouluopintoihin ja
• henkilökohtaiset opintosuunnitelmat joustavien opintopolkujen suunnittelun tukena.

Muiden osallistujamaiden hyviä käytänteitä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Etelä-Afrikassa SAQA (South African Qualifications Authority) tukee korkeakouluja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa ohjeilla ja arvioinneilla. Lisäksi SAQA tukee systemaattisella tutkimustoiminnallaan joustavien opintopolkujen toteutusta ja seurantaa.
• Iso-Britanniassa kaksi sähköistä oppimisalustaa FutureLearn ja OpenLearn kokoavat yhteen yli 4000 kurssia ja pientä osaamiskokonaisuutta mahdollistaen osaamisen täydentämisen ja etenemisen tutkinto-opintoihin. Avoimen yliopiston tarjonnasta vastaa yksi taho; the Open University. Korkeakouluvalmiuksien kehittymistä tuetaan ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen tarjoamalla korkeakouluopintoihin valmistavalla tutkinnolla (foundation degree).
• Malesiassa on luotu kaksi aiemman osaamiseen tunnustamisen akkreditointimenettelyä: mallin APEL (a) avulla hakija voi hakea tutkinto-oikeutta ja mallin APEL (c) avulla yksittäisen opintojakson hyväksilukua. APEL (a) mallia koskeva tutkimus osoittaa, että tätä reittiä valittujen opiskelijoiden oppimistulokset ovat samantasoiset kuin muilla valintatavoilla valittujen.

IIEP-UNESCO on tiivistänyt loppuraportin suositukset huoneentauluksi. Huoneentaulussa esitellään 18 tapaa, joilla joustavia opintopolkuja koskevat politiikkatavoitteet voidaan viedä käytäntöön. Näitä tapoja ovat esimerkiksi joustavia opintopolkuja edistävät politiikka- ja kehittämistoimet, sidosryhmien osallistaminen suunnitteluun sekä joustavien opintopolkujen toteutumisen seuranta tilastollisin menetelmin ja arviointien keinoin.

IIEP-UNESCO-hankkeen tausta

IIEP-UNESCO (UNESCO International Institute for Educational Planning) toimii UNESCOn yhteydessä, ja sen tehtävänä on tukea jäsenmaidensa koulutusjärjestelmien ja koulutuksen suunnittelun kehittämistä.

• Tutkimushankkeen taustamuistio: IIEP-UNESCO Working Papers (2020). SDG4 – Policies for Flexible Learning Pathways in Higher Education: Taking Stock of Good Practices Internationally
• IIEP:n kuvaus hankkeesta sen käynnistysvaiheessa (21.6.2019)

Arvioinnilla tuotettiin tietoa Karvin painopisteisiin Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen sekä Yhdenvertaisuuden edistäminen.