Eriyttäminen perusopetuksessa (2022-2024)

Eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt perusopetuksessa (2022–2024) -arvioinnissa tuotettiin tietoa pedagogisen eriyttämisen ja joustavien opetusjärjestelyiden perusteista, muodoista ja toimivuudesta erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Arviointi toteutettiin vuosina 2022–2024.

Suomi on sitoutunut Salamancan ja YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksilla edistämään koulutuksen inkluusiota, jolla velvoitetaan turvaamaan oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaiset olosuhteet ja palvelut lähikoulussa. Vuonna 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen tavoitteena oli mm. vähentää erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrän kasvua.

Inkluusiota toteutetaan Suomessa opetusta eriyttämällä. Siinä samaan opetusryhmään kuuluville oppilaille tai opiskelijoille annetaan opetusta heidän toisistaan poikkeavien tarpeidensa mukaisesti. Eriyttämistä ohjaa puolestaan perusopetuslain (728/1998) muutos (24.6.2010/642) kolmiportaisesta tuesta, henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta ja erityisistä opetusjärjestelyistä. Kolmiportaista tukea toteutetaan joustavilla opetusjärjestelyillä, joissa ryhmäjaottelut tehdään huomioimalla mm. koemenestys, oppiaineen sisältöosaaminen ja mahdolliset muut tuen tarpeet. Joustavat ryhmittelyt eivät kuitenkaan saa johtaa tasoryhmien muodostumiseen, vaan tavoitteena on tukea opiskelua oppilaan omassa oppimisympäristössä niin, että yleisen oppimäärän tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Tutkimusten mukaan kolmiportaisen tukijärjestelmän käyttöönotto ei ole vähentänyt erityisopetuksen tarpeen kasvua, ja tuen tarjonnassa on alueellista ja kieliryhmittäistä vaihtelua. Erityisen tuen kriteerejä pidetään epäselvinä, tuen dokumentointia raskaana ja tuen toteutuspaikkajärjestelyistä näyttäisi ainakin osassa oppiaineita syntyvän pysyviä. Oppimisen kasvavien tukitarpeiden rinnalla eriyttämistä haastavat lisäksi opetuksen resurssit ja esimerkiksi pula erityisopettajista.

Karvin arviointihankkeessa tarkasteltiin pedagogista eriyttämistä ja joustavia opetusjärjestelyjä koskevien opetusjärjestelyjen toimivuutta erityisesti opetushenkilöstön näkökulmasta sekä yleisen tuen toteuttamisen, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusjärjestelmän toimivuuden kannalta.

Arvioinnin pääkysymykset olivat:

1. Miten hyvin eriyttämisen ja joustavien opetusjärjestelyjen avulla voidaan tukea oppimista ja koulunkäyntiä?
2. Miten toimivia ratkaisuja eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt ovat pedagogiikan ja opetushenkilöstön työn näkökulmasta?
3. Miten eriyttämistä ja joustavia opetusjärjestelyjä tai oppimisen tukea tulisi kehittää tai muuttaa?

Kaikkien pääkysymysten yhteydessä tarkasteltiin mahdollisia eroja suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen välillä.

Arvioinnin julkistamistilaisuus järjestettiin 25.10.2024.

Eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea perusopetuksessa -raportti