Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi

Korkeakoulutus
Kuvituskuva. Sotealan opiskelija hymyilee kameralle.
Kuva: SDI Productions/iStockPhoto.com

Arviointiraportti julkaistiin päätöswebinaarissa kesäkuussa 2021:

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnot tuottavat laaja-alaista ja työelämälähtöistä osaamista. Alan tutkintokoulutusten ja jatkuvan oppimisen tarjonta on runsasta ja monipuolista. Sosiaali- ja terveysalalla on kuitenkin käynnissä voimakkaita uudistuksia, minkä vuoksi koulutuksen tulee tulevaisuudessa olla entistä työelämä- ja asiakaslähtöisempää sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt huomioivaa. Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää monitahoista yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kesken.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut vuosina 2020–2021 sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen koulutustarjontaa, tutkintojen tuottamaa osaamista, työelämä- ja korkeakoulurelevanssia sekä jatkuvaa oppimista. Arvioinnissa tarkasteltiin alan koulutuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointiin osallistuivat lähes kaikki alan koulutusta tarjoavat korkeakoulut ja 238 tutkinto-ohjelmaa.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tarjonta on laajaa ja monipuolista

Arviointi osoitti, että sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen tarjonta on maantieteellisesti kattavaa, ja tutkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia on tarjolla runsaasti. Myös korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta on monipuolista, ja erilaisia tapoja kehittää omaa osaamista on paljon.

Alalla on kuitenkin kehitettävää koulutustarjonnan kansallisessa koordinoinnissa ja siihen liittyvässä työnjaossa korkeakoulujen kesken. Arviointiryhmä suositteleekin, että korkeakouluissa lisätään keskinäistä vuorovaikutusta ja sovitaan valtakunnallisesti keskeisistä linjauksista. Myös opiskelijoiden siirtymiä korkeakoulusektorilta toiselle ja tutkintotasolta toiselle tulee kehittää.

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutus tuottaa laaja-alaista, työelämälähtöistä osaamista

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutus kehittää opiskelijoille laaja-alaisesti niin yleisiä työelämävalmiuksia kuin alalle erityistä osaamista. Jotta tutkinto-ohjelmissa pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin, arviointiryhmä suosittelee, että eettisen toiminnan valmiuksien, digitaalisten valmiuksien, moniammatillisen ja -alaisen osaamisen, kansainvälisyysosaamisen ja kestävän kehityksen osaamisen vahvistamiseen kiinnitetään erityistä huomioita. Arviointiryhmä suosittelee myös, että osaamisen kehittämistä toteutetaan korkeakoulujen ja työelämätoimijoiden yhteistyössä.

”Osaamisen kehittyminen harjoitteluissa ja muussa työelämäyhteistyössä on tärkeä osa opiskelijoiden ammatillista kasvua. Vuoropuhelu ja toimivat yhteistyörakenteet korkeakoulujen ja työelämätoimijoiden kesken esimerkiksi laadukkaiden ohjauskäytäntöjen edistämisessä ja osaamistavoitteiden tuntemisessa ovat opiskelijoille tärkeitä”, korostaa arviointiryhmän opiskelijajäsen Jyri Niemi.

Koulutuksissa tulee jatkossa huomioida entistä vahvemmin asiakaslähtöisyys sekä työelämän ja yhteiskunnan muutokset

Sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmien työelämärelevanssi on hyvä ja sitä tuetaan eri tavoin. Tärkeimmät keinot työelämärelevanssin toteutumiseen ovat harjoittelu sekä työelämän edustajien osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön. Alan muutosten tukemiseksi arviointiryhmä suosittelee, että koulutukset toteutetaan tulevaisuudessa entistä vahvemmin työelämä- ja asiakaslähtöisesti sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt huomioiden.

”Koulutuksen suunnittelussa on tarpeen arvioida tutkinto-ohjelmien ja jatkuvan oppimisen tarjonnan tarkoituksenmukaisuutta ja vastaavuutta suhteessa alueelliseen ja valtakunnalliseen kehitykseen – kansainvälistä ulottuvuutta unohtamatta”, korostaa arviointiryhmän varapuheenjohtaja Miia Tuominen.

Arviointiryhmä pitää tärkeänä, että hankesidonnaisten yhteistyömuotojen rinnalla vahvistetaan pysyviä sosiaali- ja terveysalan yhteistyörakenteita niin korkeakoulujen sisällä, niiden välillä kuin yhdessä työelämän kanssa. ”Kannustamme kehittämään koulutusta suuntaan, jossa entistä enemmän näkyisi moniammatillinen ja -alainen so+te-osaaminen, mikä on enemmän kuin osiensa summa”, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja Riitta Konkola.

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin suunnittelu- ja arviointiryhmänä toimi  seuraavat henkilöt:

  • Rehtori, toimitusjohtaja Riitta Konkola, Metropolia Ammattikorkeakoulu (puheenjohtaja)
  • Toimitusjohtaja Hanna Hauta-aho, Alustapalvelu Sociala Oy
  • Professori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto
  • Koulutuspäällikkö Markus Karttunen, Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opiskelija Jyri Niemi, Turun ammattikorkeakoulu
  • Tutkimuspäällikkö Miia Tuominen, Turun yliopisto (varapuheenjohtaja)

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi koski seuraavia koulutuksia:

  • ammattikorkeakoulujen toimilupiin sisältyviä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia,
  • yliopistojen koulutusvastuusäätelyn mukaisia terveystieteiden koulutusalalla tarjottavia terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavia koulutuksia,
  • yliopistoissa sosiaali- ja terveyshallintotieteitä, sosiaalitieteitä ja sosiaalityötä ja
  • sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen jatkuvan oppimisen tarjontaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Muut aiheesta pidetyt esitelmät

Lisätietoja arvioinnista

Mira Huusko

Mira Huusko

Johtava arviointiasiantuntija
Korkeakoulutus
+358 29 533 5565 Helsinki