Arvioinnin ja laadunhallinnan tuen käsitteet

Akkreditointi

Akkreditoinnilla tarkoitetaan tietyn laatuleiman tai luvan myöntämistä koulutusorganisaatiolle tai koulutusohjelmalle tehdyn arviointiprosessin pohjalta. Hyväksytty akkreditointi on julkinen tunnustus ja osoitus siitä, että koulutusorganisaatio tai koulutusohjelma on saavuttanut akkreditoinnille määritellyt kriteerit.

Auditointi

Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Auditoinnissa arvioidaan koulutusorganisaation toimintaa ja/tai laadunhallintaa. Karvin auditoinneissa tarkastelun kohteena ovat menettelytavat, joilla koulutusorganisaatio pitää yllä ja kehittää toimintaansa ja sen laatua. Auditoinneissa sovelletaan ennakkoon määriteltyjä kriteerejä.

Hyvä käytäntö

Hyvä käytäntö on toiminnan tai laadunhallinnan toimintatapa tai työkalu, jota on kokeiltu käytännössä ja sen myönteisistä vaikutuksista toimintaan tai toiminnan kehittämiseen on näyttöä. Hyvä käytäntö voi olla sovellettavissa muihin koulutusorganisaatioihin.

Indikaattori

Indikaattori on toimintaan tai tuloksiin suhteutettu laadullinen tai määrällinen mittari. Indikaattori voi kuvata kohteen ominaisuutta, tilaa, tasoa tai muutoksia ja se toimii siten mittaamisen perustana. Indikaattori on konkreettinen ja todennettavissa oleva kuvaus tai luku toiminnan tavoiteltavista ominaisuuksista.

Itsearviointi

Itsearvioinnilla tarkoitetaan koulutusorganisaation itse tekemää oman toiminnan ja sen kehittämisen arviointia. Itsearvioinnin tarkoitus on auttaa koulutusorganisaatiota tunnistamaan omat vahvuudet ja kehittämiskohteet, ja näin ollen tukea toiminnan kehittämistä. Itsearvioinnin avulla organisaatio voi tunnistaa oman tilanteensa, asettaa tavoitteita ja käynnistää kehittämistoimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kehittävä arviointi

­Kehittävä arviointi on toimintaa tai/ja prosesseja kehittävää. Se voi olla myös osallistavaa ja vuorovai­kutteista. Kehittävässä arvioinnissa arvioinnin kohde voi kehittää toimintaansa jo arvioinnin aikana ja arvioinnin tulokset ovat kehittämiseen tähtääviä. Kehittävässä arvioinnissa hankitaan tietoa toiminnan kehittämiskohteista ja vahvuuksista. Kehittävä arviointi korostaa osallistavuutta, arvioinnin toteuttajan ja arviointiin osallistuvan välistä luottamusta sekä koulutusorganisaation vastuuta toimintansa kehittämisestä. Kehittävässä arvioinnissa menetelmät räätälöidään arvioinnin tavoitteiden ja arvioitavan teeman mukaan. Kehittävän arvioinnin periaate korostaa arvioinnista vastaavan tahon ja arvioinnin kohteen välistä luottamusta sekä koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen vastuuta laadunhallintaa ja arviointia koskevissa asioissa. Arvioinnin kohteena oleva organisaatio saa ulkopuolista palautetta toimintansa kehittämiseen.

Kehittävässä arvioinnissa korostetaan eri osapuolten, kuten koulutuksen järjestäjien, opetus- ja muun henkilöstön, opiskelijoiden, työelämän ja sidosryhmien osallistumista arvioinnin suunnitteluun, arviointiedon tuottamiseen ja arvioinnin tulosten tulkintaan. Keskeistä on myös eri tahojen vuorovaikutus toistensa ja ulkopuolisten arvioijien kanssa.

Kriteeri

Kriteeri tarkoittaa arviointiperustetta, joka kertoo millaista toimintaa, tulosta tai laatutasoa tavoitellaan. Kriteeri voi olla määrällinen tai laadullinen ja se määritellään ennen arvioinnin aloittamista. Arvioitavaa toimintaa tai laadunhallintaa verrataan kriteereihin. Tämän perusteella voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten hyvin toiminta tai laadunhallinta vastaa asetettuja kriteerejä. Kriteeristö voidaan määritellä asteikkona tai tasoina, kuten esimerkiksi riittämätön-hyvä-erinomainen tai puuttuva-alkava-kehittyvä-edistynyt.

Laadunhallinta

Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla koulutusorganisaatio suunnittelee, toteuttaa, seuraa ja kehittää toimintansa laatua. Laadunhallinta voidaan ajatella yläkäsitteenä, joka sisältää laadun varmistamisen, kehittämisen, johtamisen ja ohjauksen.

Laatujärjestelmä (laadunhallintajärjestelmä, laadunvarmistusjärjestelmä)

Laatujärjestelmällä tarkoitetaan laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kokonaisuutta. Kukin koulutusorganisaatio itse päättää laatujärjestelmänsä tavoitteista, rakenteesta, toimintaperiaatteista, käytettävistä menetelmistä ja laadunhallinnan kehittämisestä.

Laatukulttuuri

Laatukulttuuri määrittyy sen kautta, miten organisaatiossa toiminnan laatu on määritelty, ja miten laatu ja sen merkitys ymmärretään. Koulutusorganisaatio voi itse konkretisoida, mitä laatukulttuuri tarkoittaa sen omassa toimintakontekstissa. Laatukulttuuri voi kuvata esimerkiksi toiminnan kehittämisen ilmapiiriä ja yksilöllistä ja kollektiivista sitoutumista laatutyöhön. Kyky tunnistaa omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita on osoitus kehittyneestä laatukulttuurista.

Laatuleima

Laatuleima on osoitus siitä, että koulutusorganisaatio on läpäissyt määriteltyihin kriteereihin perustuvan ulkoisen arvioinnin.

Laatutyö

Laatutyö merkitsee konkreettista toimintaa, jolla organisaation toiminnan laatua ylläpidetään ja kehitetään. Laatutyö on laadunhallinnan käytännön toteuttamista.

Palautejärjestelmä

Palautejärjestelmällä tarkoitetaan palautteen keräämisen tapojen ja palautteen käsittelyn muodostamaa kokonaisuutta. Palauteprosesseihin kuuluu usein myös vastapalautteen antaminen palautteen antajalle.

Toiminnan laadun prosessitekijät

Laadun prosessitekijät kuvaavat, miten asetettuja tavoitteita, sisältöjä ja muita toimintoja käytännössä toteutetaan. Laadun rakenne- ja prosessitekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Toiminnan laadun rakennetekijät

Laadun rakennetekijät ovat toiminnan järjestämiseen liittyviä tekijöitä, joita voivat määritellä ja säädellä lait, asetukset ja muut valtakunnalliset asiakirjat koulutuksen järjestäjän toimintaa paikallisella tasolla ohjaavat dokumentit. Laadun rakennetekijät muodostuvat siitä, kuka vastaa laadusta, miten laatua on määritelty, missä toiminta tapahtuu ja millaiset puitteet toiminnalle luodaan. Rakenteisiin liittyvät laatutekijät ovat tämän vuoksi suhteellisen pysyviä.

Vertaisarviointi (peer review)

Vertaisarviointi on kollegiaalisuuteen perustuvaa arviointia, jossa ulkopuoliset ja riippumattomat asiantuntijat antavat palautetta toiminnasta. Vertaisarvioitsijat edustavat usein arviointikohdetta vastaavaa organisaatiota tai yhteisöä.

Vertaisoppiminen (benchlearning, peer learning)

Vertaisoppiminen on toiminnan kehittämisen menetelmä. Se on vastavuoroinen oppimisprosessi, jossa organisaatiot tai yhteisöt jakavat tietoa, osaamista ja kokemuksia. Vertaisoppimisessa organisaatio voi saada vertaispalautetta omasta toiminnastaan sekä uusia oivalluksia ja ideoita oman organisaation ja sen toiminnan kehittämiseen. Vertaisoppimista voi tapahtua eri tasoilla: yksilö, organisaatio tai verkostot.