Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen

Arvioinnin tehtävänä oli tuottaa tietoa poikkeustilan vaikutuksista koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Arviointikohteina olivat oppimiseen, arviointiin, tukeen ja ohjaukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset. Arviointi tuotti tietoa sekä myönteisistä että kielteisistä vaikutuksista tasa-arvoisiin ja yhdenvertaisiin oppimisen edellytyksiin. Arviointi kohdistui varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Arvioinnissa tarkasteltiin reaaliaikaista toimintaa ja välittömiä sekä pidemmän aikavälin vaikutuksia, joita seurataan myös osana kansallista arviointitoimintaa.

Arvioinnin lähtökohtana olivat kansalliset tavoitteet tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta koulutuksesta ja oppimisen mahdollisuuksista. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen. Tasa-arvoisen koulutuksen toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita on koulutusjärjestelmässä monella eri toimijaryhmällä: kansallisilla päätöksentekijöillä, opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla sekä opetus- ja ohjaushenkilöstöllä ja oppilailla sekä opiskelijoilla. Arvioinnissa huomioitiin poikkeusaikana valmiuslain nojalla säädettyjen rajoitusten vaikutukset toimijoiden vastuisiin ja velvollisuuksiin.

Arviointi toteutettiin vaiheittain siten, että arvioinnin tulokset olivat hyödynnettävissä päätöksenteon pohjana jo poikkeustilanteen aikana (ensimmäinen vaihe, raportointi 30.4.2020) ja sen jälkeisiä kehittämis- ja tukitoimia valmisteltaessa. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin kansallista arviointia tukeva synteesi ja tilannekuva aiempaan tietopohjaan sekä poikkeustilannetta koskeviin selvityksiin pohjautuen. Toisessa vaiheessa toteutettiin poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia koskeva kokonaisarviointi ja koottiin koulutusasteita koskevat tarvittavat kansallisen arvioinnin aineistot.

Arviointikysymykset

Arvioinnilla vastattiin seuraaviin kysymyksiin:

Millaisia vaikutuksia poikkeustilanteesta johtuvilla opetusjärjestelyillä on ollut koulutuksellisen sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle?
- Miten poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat vaikuttaneet oppimiseen?
- Millaisia vaikutuksia tilanteella on ollut oppijoiden ja opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeisiin sekä näiden palvelujen saatavuuteen?
- Miten erityisryhmien tarpeet on huomioitu?
- Miten oppimisen ja osaamisen arviointi on toteutettu poikkeusoloissa?
Mitkä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin liittyvät tekijät ovat edistäneet tai estäneet varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tavoitteiden saavuttamista?
Millaisia muutoksia poikkeustilanne on aiheuttanut opintojen etenemiseen ja tuen sekä ohjauksen tarpeeseen erityisesti eri koulutusasteiden nivelvaiheissa?
Millaisia vaikutuksia poikkeustilanteesta johtuvilla järjestelyillä on ollut lasten, oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointiin? Miten hyvinvointia on tuettu?

Arvioinnissa hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan valmiita tutkimus- ja selvityshankkeiden tuloksia sekä aineistoja ja siten pyrittiin välttämään ylimääräistä varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten sekä korkeakoulujen kuormitusta ja tiedonkeruiden päällekkäisyyttä. Valmiiden selvitysten käytössä ja tulosten tulkinnassa huomioitiin niiden käyttöön sisältyvät rajoitukset ja se, että selvitysten tavoitteet ja ensisijaiset käyttötarkoitukset poikkeavat kansallisen arvioinnin tavoitteista.

OSA I: Kansallinen arvioinnin taustaraportti, synteesi ja tilannearvio valmiisiin aineistoihin pohjautuen

Raportin ensimmäinen osa on luettavissa täältä.

Arviointihankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin ajalla 1.4.-30.4.2020 ja siinä hyödynnettiin kansallisen arviointitoiminnan tietopohjan lisäksi muiden organisaatioiden toteuttamia tutkimus- ja selvityshankkeiden tuloksia sekä aineistoja. Näin pyrittiin välttämään ylimääräistä varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten sekä korkeakoulujen kuormitusta poikkeustilanteen aikana ja tiedonkeruiden päällekkäisyyttä.

Ensimmäisen vaiheen tuloksena koottiin raportti, joka sisältää yhteenvedon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta vuosina 2015−2020 totutettujen arviointien tulosten pohjalta. Yhteenveto kansallisten arviointien tuloksista nostaa esiin huolenaiheita, jotka voivat vaarantaa tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimisen edellytysten toteutumisen ja joihin erityisesti nyt tulisi kiinnittää huomiota. Toisaalta yhteenveto tuo esiin sellaisia suomalaisen koulutuksen vahvuuksia, jotka tukevat poikkeustilanteista selviämistä ja vähentävät niiden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi raportti sisältää koonnin poikkeustilannetta koskevista muiden toimijoiden toteuttamista selvityksistä (10 selvitystä). Näihin tuloksiin perustuen raportissa esitetään synteesinä tilannekuva tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä aiheet, joista tarvitaan lisää arviointi- ja tutkimustietoa.

Yhteenveto taustaraportissa esitetyistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteista poikkeustilanteen aikana (pdf, 156.46 KB)

OSA II: Kansallinen arviointi poikkeustilanteen vaikutuksista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen

Raportin toinen osa on luettavissa täältä.

Arviointihankkeen toisen osan tavoitteena oli tuottaa kansallista arviointitietoa poikkeustilanteen vaikutusten suunnan ja laajuuden arvioimiseksi. Arviointi- ja tutkimustietoa tulee tuottaa tulevaisuuteen suuntautuen niin, että sen avulla voidaan tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja tilanteen aiheuttamissa pysyvissäkin muutoksissa.

Karvin toteuttaman tiedonkeruun tehtävänä oli tuottaa moninäkökulmainen aineisto hankkeen arviointikysymyksiin vastaten sekä koota ja arvioida poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen ja etäopetuksen aikana tunnistettuja hyviä käytänteitä ja toimintamalleja varhaiskasvatuksessa ja eri koulutusasteilla. Hyvien käytänteiden ja toimintamallien avulla varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä korkeakoulut voivat edistää keskeisimpiä suomalaisen koulutuksen vahvuuksia, tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimisen mahdollisuuksia.

OSA III: Kansallisen arvioinnin yhteenveto ja tulokset

Raportin kolmas osa on luettavissa täältä.

Arvioinnin loppuraportti sisältää suositukset poikkeustilanteen vaikutusten tasaamiseksi sekä oppijoiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.