Puuteollisuuden perus- ja ammattitutkinnon arviointi

Arvioinnin tavoite

Puuteollisuuden perus- ja ammattitutkinnon arviointi toteutettiin vuosina 2023-2024. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ja millaiset valmiudet he saavat työelämään ja jatko-opintoihin. Lisäksi tarkasteltiin koulutuksen järjestäjien pedagogisen toiminnan laatua.

Arvioinnin päätulokset

Opiskelijan HOKSin laadinnan ja päivittämisen vastuista ja dokumentoinnista sopiminen, HOKSin päivittäminen opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan opintojen aikana sekä opiskelijoiden eteneminen opinnoissaan oman aikataulun mukaan toteutuvat molemmissa tutkinnoissa hyvin lähes kaikilla koulutuksen järjestäjillä. HOKS-prosessin toimivuuden seuranta, arviointi ja kehittäminen toteutuu useilla koulutuksen järjestäjillä kuitenkin vain kohtalaisesti. Lisäksi työelämän osallistumisessa HOKSin laadintaan työelämässä oppimisen osalta on useamman koulutuksen järjestäjän kohdalla kehitettävää. Työelämässä oppimisen tavoitteista sopiminen yhdessä opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa ennen työelämässä oppimisen aloittamista toteutuu kolmanneksella järjestäjistä vain korkeintaan kohtalaisesti.

Osa koulutuksen järjestäjistä ei pysty tarjoamaan kaikille perustutkinto-opiskelijoille heidän tarpeitaan vastaavaa opetusta ja ohjausta ammatillisissa ja yhteisissä tutkinnon osissa. Lisäksi lähes kolmannes perustutkinnon ja reilu kymmenesosa ammattitutkinnon järjestäjistä arvioi, että opiskelijoiden tarpeita vastaava ohjaus ja tuki työelämässä oppimisen aikana toteutuu vain kohtalaisesti. Myös opiskelijoiden osaamisen kehittymisen seurannassa eri oppimisympäristöissä on molemmissa tutkinnoissa kehitettävää.

Näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla ja niiden arvioiminen kaksikantaisesti ei puuteollisuuden perustutkinnossa toteudu tavoitteiden mukaisesti. Puuteollisuuden ammattitutkinnossa lähes kaikki näytöt toteutettiin työpaikoilla, mutta perustutkinnossa oppilaitosnäyttöjä oli lähes puolet näytöistä. Alueellisesti tarkasteltuna kaikilla AVI-alueilla on runsaasti oppilaitosnäyttöjä perustutkinnossa. Koulutuksen järjestäjät perustelevat työpaikalla toteutettujen näyttöjen pientä osuutta erityisesti näyttöihin soveltuvien työpaikkojen heikolla saatavuudella sekä opiskelijoiden valmiuksiin liittyvillä syillä. Vaikka laki velvoittaa ammatillisten tutkinnon osien arvosanasta päättämään kaksi arvioijaa, oli joka kymmenes perustutkinnon näyttö yhden opettajan arvioima ja yli kolmasosa näytöistä oli arvioitu ilman työelämän edustajaa.

Puuteollisuuden perustutkinnon opiskelijoiden osaaminen on näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien arvosanojen perusteella keskimäärin hyvää. Yleisin arvosana sekä näytöistä että yhteisistä tutkinnon osista oli hyvä 4. Tyydyttävien (1–2) arvosanojen osuus oli yhteisissä tutkinnon osissa selvästi suurempi (27 %) kuin ammatillisissa tutkinnon osissa (10 %). Arviointia oli mukautettu ja ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikettu hyvin harvoin.

Puuteollisuuden perustutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeinen vahvuus on alan keskeisten koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttöön liittyvä osaaminen, mutta osalla opiskelijoista näissä on myös puutteita. Ammattitutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeisinä vahvuuksina nähtiin puolestaan alan ammattitaito ja osaaminen, mikä näkyy muun muassa tehokkaana työskentelynä, laatutietoisuutena sekä kohdennettuna osaamisena yrityksen ja toimialan tarpeisiin. Osaamisen syventämisessä ja monipuolistamisessa nähtiin ammattitutkinnosta valmistuvilla olevan eniten kehitettävää. Kehittämistarpeita kohdistuu molemmissa tutkinnoissa etenkin viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseen sekä kestävään kehitykseen ja yrittäjyyteen liittyvään osaamiseen.

Opiskelijat olivat keskimäärin hyvin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja valtaosa heistä koki myös koulutuksen parantaneen heidän valmiuksiaan siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin. Viidesosa järjestäjistä arvioi perustutkinnon suorittaneiden valmiuksissa olevan puutteita korkeakouluopintoihin. Koulutuksen järjestäjien mukaan vahva ammatillinen osaaminen sekä motivaatio, asenne ja oma-aloitteisuus vaikuttavat eniten opiskelijoiden työllistymiseen.