Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arviointi 2015

Arvioinnin tehtävänä oli tuottaa tietoa siitä, onko kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tavoitteeksi asetettu toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Arvioinnin tavoitteena oli lisäksi tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä oman laadunhallintansa kehittämisessä edelleen.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittäminen Suomessa perustuu sekä kansallisiin että niiden taustalla oleviin Euroopan unionin linjauksiin. Suomessa tavoitteeksi asetettiin, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä vuoteen 2015 mennessä.

Ensimmäinen ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arviointi toteutettiin vuonna 2015. Arviointi perustui järjestäjien itsearviointiraportteihin (n = 168) sekä arvioinnin luotettavuuden arviointiin ja lisätiedon saamiseen liittyviin arviointikäynteihin (n = 35).

Arvioinnin mukaan suurella osalla koulutuksen järjestäjistä (71 %) oli toimiva laadunhallintajärjestelmä arvioinnissa käytetyn kriteeristön mukaan tarkasteltuna. Koulutuksen järjestäjien välillä oli kuitenkin eroja omistaja- ja oppilaitostyypeittäin sekä systemaattisen laadunhallinnan keston mukaan. Eniten eroja selittävä tekijä oli laadunhallinnan kehittämistyön kesto. Tulosten mukaan 6–10 vuotta laadunhallintaa kehittäneiden järjestäjien laadunhallintajärjestelmät olivat tilastollisesti paremmat kuin vähemmän aikaa järjestelmäänsä kehittäneillä järjestäjillä.

Keskeisimmät laadunhallintajärjestelmien vahvuudet:

• Strategiseen johtamisen ja toiminnan ohjauksen vahvuudet liittyivät strategiaprosessin hallintaan ja henkilöstön osallistamiseen siihen sekä laadunhallinnan integroitumiseen strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen osaksi. Johdon sitoutumisen merkitys pitkäaikaiseen laadunhallintaa edistävään työhön korostui.
• Parantamisen arviointialueen vahvuudet liittyivät seuranta-, arviointi- ja tulostietojen hyödyntämiseen päätöksenteossa ja kehittämistoiminnassa, hanke- ja projektitoimintaan ja verkostoyhteistyöhön sekä toisilta oppimisen käytänteisiin.
• Erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävien laadunvarmistuksen vahvuuksia ovat asiakaslähtöisyys ja monipuolisen tiedon hyödyntäminen toiminnan jatkuvassa parantamisessa.

Keskeisimmät laadunhallintajärjestelmien kehittämistarpeet:

• Laatukulttuurin ja laadunhallinnan kokonaisuuden kehittämistarpeet liittyivät laadunhallintajärjestelmän dokumentointiin, järjestelmän sähköistämiseen ja tietojärjestelmien käyttöön, eri toimintayksiköiden ja toimintojen menettelytapojen yhdenmukaistamiseen sekä eri tahojen, kuten henkilöstön, opiskelijoiden, työelämän, kumppaneiden ja sidosryhmien osallistamiseen laadunhallintaan ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Keskeiseksi kehittämisen kohteeksi nousivat myös laadunhallinta- ja arviointiosaamisen varmistamiseen liittyvät näkökohdat.
• Perustehtävän laadunhallintaan kokonaisuutena liittyvissä kehittämistarpeissa korostuivat eri perustehtäviin liittyvien linjausten, toimintaperiaatteiden ja laadunhallinnan menettelytapojen yhtenäistämiseen (esim. strategiset ja pedagogiset linjaukset, prosessit ja mittarit, opetussuunnitelman yhteinen osa) ja niiden toteutumisen varmistamiseen (mm. eri toimintayksiköt ja toiminnot) sekä kehittämishankkeiden hyödyntämiseen liittyvät näkökohdat. Edelliseen liittyviä kehittämistarpeita nousi muita enemmän esiin oppisopimuskoulutukseen ja opiskelijoille tarjottaviin tukipalveluihin liittyvillä alueilla.
• Arviointi ja tulosten käyttö -arviointialueen keskeiset kehittämistarpeet liittyivät toimivien arviointikäytänteiden luomiseen ja arviointituloksista viestittämiseen sekä arviointiosaamisen varmistamiseen. Lisäksi on tarvetta luoda menettelyt laadunhallintajärjestelmien arviointiin.

Arvioinnin mukaan on perusteltua luoda pysyvä ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arvioinnin käytäntö ja kehittää arvioinnin kriteeristöä.

Karvi arvioi laadunhallintajärjestelmiä seuraavan kerran vuosina 2021–2022. Lue lisää täältä.

Materiaalia vuoden 2015 arvioinnista:

Julkaisu suomeksi | Julkaisu ruotsiksi | Julkaisu englanniksi (linkki päivittyy)

Arvioinnin tiedote (linkki päivittyy)

Arviointikäyntikohteet (linkki päivittyy)

Arvioinnin palautetilaisuuden 6.11.2015 materiaalit (linkki päivittyy)