Korkeakoulutus

Karvi vastaa Suomessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen ulkoisesta arvioinnista. Korkeakoulutuksen arviointien keskeiset arviointityypit ovat korkeakoulujen auditoinnit, teema- ja järjestelmäarvioinnit ja koulutusala-arvioinnit. Lisäksi Karvi toteuttaa maksupalvelutoimintana kansainväliseen EUR-ACE-laatuleimaan tähtääviä tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointeja.

Karvi kuuluu luotettavien eurooppalaisten arviointitoimijoiden rekisteriin EQARiin ja on Euroopan arviointitoimijoiden verkoston ENQA:n täysjäsen.

Auditoinnin kohteena korkeakoulun toiminnan laadun varmistaminen ja kehittäminen

Ammattikorkeakoululaki ja yliopistolaki velvoittavat korkeakoulut osallistumaan ulkoiseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Korkeakoulujen auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 lähtien. Korkeakoululla on mahdollisuus valita auditoinnin toteuttajaksi kansallinen tai kansainvälinen auditointiryhmä. Karvi toteuttaa auditointeja toteutetaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Auditointeihin on integroitu korkeakoulutuksen yhteiset eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education (ESG, 2015). Hyväksytty Karvin auditointi on osoitus siitä, että korkeakoulun toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä Karvin kansalliset että eurooppalaiset kriteerit.

Korkeakoulu saa auditoinnin läpäistyään kuusi vuotta voimassa olevan laatuleiman. Korkeakoulujen laatuleimojen voimassaoloajat ovat nähtävissä Karvin korkeakoulujen auditointirekisterissä.

Suomessa on käynnistynyt korkeakoulujen neljännen auditointikierroksen (2025-2030) pilottivaihe.

Teema- ja järjestelmäarviointeja päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi

Teema-arvioinnit keskittyvät tietyn sisällöllisen kokonaisuuden tai aihepiirin tarkasteluun. Arvioinnin kohteena voi olla myös jonkin koulutusmuodon nykytila. Järjestelmäarvioinneissa arvioidaan koulutusjärjestelmää tai sen osa-aluetta, ja kohteena voi lisäksi olla esimerkiksi koulutuspolitiikka sekä sen toimeenpano. Teema- ja järjestelmäarvioinnit voivat koskea joko pelkästään korkeakoulutusta tai samanaikaisesti useita koulutusjärjestelmän tasoja.

Koulutusala-arvioinnit tuovat esiin koulutusalan vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Korkeakoulutuksen koulutusala-arvioinnit tarjoavat kokonaiskuvan tarkasteltavien koulutusten vahvuuksista ja kehittämistarpeista suhteessa tutkintojen tuottamaan osaamiseen, työelämärelevanssiin ja jatkuvaan oppimiseen. Lisäksi arvioinnit antavat tietoa korkeakoulujen valmiuksista kehittää koulutustarjontaansa vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin ja tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimuksiin.