3. kierros: Korkeakoulujen auditoinnit 2018–2024

Suomalaisten korkeakoulujen auditointimalli uudistui auditointikierrokselle 2018–2024. Auditointimallissa korostuu korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja koulutuksen opiskelijakeskeisyys. Kolmas auditointikierros päättyy 2024.

Auditoinnin tehtävät

• arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita, 
• arvioida, tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin, 
• rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä 
• kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.

Auditoinnin painotukset

Korkeakoulujen toiminnan kehittyminen edellyttää korkeakouluilta toiminnan laadun jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Auditointi tukee korkeakouluja niiden omien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla se osallistaa henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita.

Auditointimallissa painotetaan toiminnan vaikuttavuutta osana koulutusta, tutkimusta ja taiteellista toimintaa. Se voi ilmetä muun muassa sivistyksenä, hyvinvointina, uutta tietoa luovana tutkimuksena, aktiivisena osallistumisena aluekehitystyöhön, yhteiskunnan uudistamiseen tai globaalien haasteiden ratkaisuun.

Auditointimalli on myös aiempia malleja opiskelijakeskeisempi. Olennaista on opiskelijoiden motivaation tukeminen ja laaja-alaisen hyvinvoinnin rakentaminen. Auditointimalli ohjaa korkeakouluja kehittämään entistä joustavampia opintopolkuja, mikä edesauttaa monipuolisen ja yksilöllisen osaamisen syntymistä.

Auditointi kattaa korkeakoulujen perustehtävät

Korkeakoulujen auditoinnit ovat riippumatonta arviointia, jonka toteuttaa ulkopuolinen auditointiryhmä. Auditoinnissa arvioidaan korkeakoulun laatujärjes­telmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tarkastelun kohteena ovat ne menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Auditointi kattaa korkeakoulujen perustehtävät ja toiminnan kehittämistä arvioidaan neljän arviointialueen avulla (kts. Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2019-2024).

Karvin korkeakoulujen arviointijaosto tekee päätöksen auditoinnin tuloksesta. Päätös pohjautuu arviointiryhmän tuottamaan arviointiraporttiin ja arviointiryhmän esitykseen auditoinnin lopputuloksesta.

Korkeakoulujen auditointeja ohjaa kehittävän arvioinnin periaatteet

Kehittävän arvioinnin tavoitteena on osallistaa korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tavoitteena on myös tukea korkeakouluja niiden omien tavoitteiden saavutta­misessa ja luoda näin edellytyksiä korkeakoulujen jatku­valle kehittymiselle.

Vertaisoppiminen, digitaalinen auditointialusta ja excellence-laatuleima uutta 3. auditointikierroksella

Auditointiraportti julkaistaan julkisella digitaalisella auditointialustalla. Auditointialusta toimii myös itsearvioinnin työkaluna korkeakouluille. Digitaalinen auditointialusta tekee auditoinnista aiempaa vuorovaikutteisemman ja mahdollistaa sen tulosten laajemman hyödyntämisen.

Auditointiin on tuotu mukaan vertaisoppiminen ja uusi excellence-laatuleima.

Vertaisoppimisen tavoitteena on, että korkeakoulu saa palautetta omasta toiminnastaan ja oppii toisen organisaation hyvistä käytännöistä. Korkeakoulu valitsee yhden vertaisoppimisen kohteen sekä kumppanin, jonka kanssa toteuttaa vertaisoppimista. Kumppani voi olla korkeakoulu tai muu yhteistyöorganisaatio.

Saadakseen excellence-laatuleiman korkeakoululla tulee olla näyttöä poikkeuksellisen kor­kealaatuisesta kehittämistyöstä kyseiseen arviointialueeseen sekä excellence-kriteereihin liittyen.