Maahanmuuttajien koulutuspolut

Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen käynnistäminen, aikuisten perusopetuksen uudistaminen ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittaminen tukevat maahanmuuttajien kouluttautumista. Koulutuspolkujen sujuvoittamisessa avainasemassa ovat maahanmuuttajaopiskelijoiden perusosaamisen vahvistaminen ja tarkasteltujen koulutusmuotojen välisen tehtävänjaon selkeyttäminen.

Maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttamiseksi ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksia joustavoitettiin, aikuisten perusopetus uudistettiin ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa aloitettiin maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Uudistukset ovat astuneet voimaan 1.1.2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut tehtyjen uudistusten vaikutuksia. Arvioinnin tulokset muodostuvat neljänlaisista aineistoista: koulutuksen järjestäjille suunnatuista kyselyistä, opettajakyselyistä, fokusryhmätilaisuuksien aineistoista ja webinaarien aineistoista.

Koulutusjärjestelmään tehdyt uudistukset tukevat maahanmuuttajien kouluttautumista

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat ottaneet hyvin haltuunsa uuden koulutustehtävän, aikuisten perusopetuksen uudistettu rakenne on yhdenmukaistanut ja selkiyttänyt opetusta kansallisella tasolla ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittamisen seurauksena ammatilliseen koulutukseen pääsee opiskelemaan aikaisempaa heikommalla kielitaidolla. Tarkasteltujen koulutusten lainsäädäntö tukee koulutuspolkujen toteutumista.

– Uudistusten lyhyestä voimassaoloajasta huolimatta vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen, aikuisten perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajille toteutuu keskimäärin hyvin, kommentoi arviointiasiantuntija Raisa Hievanen.

Koulutuspolkujen edelleen sujuvoittaminen edellyttää tarkasteltujen koulutusmuotojen vastuiden kirkastamista ja opiskelijoiden perusosaamisen varmistamista

Maahanmuuttajaopiskelijoiden sujuvaa ja tarkoituksenmukaista etenemistä koulutuspolulla vaikeuttaa se, että koulutuksen järjestäjien käsityksissä koulutusten tavoitteista ja siitä, millainen opiskelijan osaamisen tulisi olla koulutuksen alussa ja päätyttyä, vaikuttaa olevan eroja. Opiskelija, joka ei koulutuksen aikana saavuta vankkaa perusosaamista, on haavoittuvaisessa asemassa myös työelämän murroksissa.

– On tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö jatkavat vuoropuhelua oppilaitosten ja TE-toimistojen kanssa yhteisen ymmärryksen luomiseksi siitä, mitkä ovat eri koulutusmuotojen roolit maahanmuuttajien kouluttajina. Tämä edistää opiskelijoiden ohjautumista heidän tarpeitaan vastaaviin koulutuksiin, toteaa arviointiasiantuntija Tarja Frisk.

Lukutaitokoulutusta järjestetään vapaan sivistystyön lisäksi osana aikuisten perusopetusta. Näiden kahden lukutaitokoulutuksen tavoitteet ja kohderyhmä näyttäytyvät tulkinnanvaraisina ja osin päällekkäisinä.

– Koulutusten kohderyhmistä esiintyy erilaisia näkemyksiä ja alueellisia malleja koulutuksen organisoimiseksi, mikä heijastuu muun muassa siihen, mihin koulutukseen opiskelijoita ohjataan ja alueellisiin ratkaisuihin lukutaitokoulutuksen järjestäjästä, toteaa arviointiasiantuntija Hanna Väätäinen.

Erilaiset oppijat tarvitsevat joustavia opintopolkuja

Maahanmuuttajat eivät ole osaamiseltaan yhtenäinen ryhmä ja monille maahanmuuttajaopiskelijoille nopeat koulutuspolut ovat tarkoituksenmukaisia. Kuitenkin erityisesti heikolla perusosaamisella opintonsa Suomessa aloittaneille maahanmuuttajille pyrkimys nopeampaan koulutuksen suorittamiseen ja työelämään siirtymiseen voi pitkällä aikavälillä muodostua riskiksi sosiaalisen ja taloudellisen yhdenvertaisuuden kannalta.

– Samaan aikaan, kun koulutusjärjestelmämme on entistä paremmin mahdollistettava hitaat koulutuspolut niille opiskelijoille, joille se on tarpeen perusosaamisen vahvistamiseksi, tulee myös osaamiseltaan vahvempien maahanmuuttajien joustavaa siirtymistä työelämään tukea, toteaa arviointiasiantuntija Kirsi Mustonen.