Korkeakoulutuksen kaikkia mahdollisuuksia joustaviin opinto-polkuihin ei hyödynnetä – siirtohaku heikosti opiskelijoiden tiedossa

Korkeakoulut ovat viime vuosina luoneet opiskelijoille runsaasti mahdollisuuksia joustaviin opintopolkuihin ja yksilöllisiin valintoihin. Kaikki tarjolla olevat väylät tai mahdollisuudet eivät ole kuitenkaan opiskelijoiden tiedossa. Kansallisesti puuttuu seurantatietoa joustavien opintopolkujen vaikutuksista opintojen etenemiseen tai monialaisen osaamisen vahvistumiseen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on yhteistyössä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa tuottanut ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan korkeakoulutuksen joustavista opintopoluista. Selvityksessä tarkasteltiin korkeakoulutuksen joustaville opintopoluille asetettuja kansallisia tavoitteita, kehittämistoimia ja korkeakoulujen käytäntöjä. Joustavia opintopolkuja tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: joustavat sisäänpääsyväylät korkeakoulutukseen, joustavat mahdollisuudet opintojen aikana sekä joustavuus kohti valmistumista ja työelämään sijoittumista.

Lainsäädännön ja korkeakoulujen rahoitusmallien muutokset tukeneet kehittämistä

Joustavia opintopolkuja korkeakoulutuksessa on kehitetty jo noin kymmenen vuoden ajan.

Korkeakoulujen rahoitusmalleja ja lainsäädäntöä on uudistettu palkitsemaan korkeakouluja avoimen korkeakoulun opintojen ja ristiinopiskelun opintopisteistä. Lainsäädäntömuutosten avulla on mahdollistettu korkeakoulujen välillä tapahtuva ristiinopiskelu ja velvoitettu korkeakoulut ja lukiot yhteistyöhön.

Haasteena on se, että joustavilta opintopoluilta korkeakoulutuksessa puuttuu yhtenäinen kansallinen määritelmä sekä kattavat seurantamenettelyt.

– Jatkossa olisi tärkeää analysoida tarkemmin, miten joustavat opintopolut korkeakoulutukseen pääsyssä, opintojen aikana ja valmistumisvaiheessa vaikuttavat opintojen etenemiseen, valmistuneiden työllistymiseen, työelämän tarvitseman osaamisen syntyyn sekä hakijoiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiseen, toteaa arviointineuvos Sirpa Moitus Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.

Joustavuus korkeakoulutukseen pääsyssä lisääntymässä – siirtohaku heikosti opiskelijoiden tiedossa

Yhtenä kansallisena painopisteenä on kehittää avointen korkeakouluopintojen väylää tutkintokoulutukseen. Jyväskylän yliopisto on koordinoinut Toinen reitti yliopistoon -hanketta, jonka vaikutuksesta moni yliopisto on kasvattamassa avoimen yliopiston väylältä valittavien osuutta 6–10 prosenttiin uusista opiskelijoista, kun osuus on aiemmin ollut 2–4 prosenttia. Avoimen väylän kehittämistä on tarpeen jatkaa hyvien käytäntöjen ja seurantatiedon pohjalta.

Siirtohakujen kautta opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden vaihtoa korkeakoulusta toiseen tai oman korkeakoulun sisällä tutkinnosta toiseen. Opiskelijat eivät kuitenkaan tunne riittävästi tarjolla olevia siirtohakumahdollisuuksia. Myös siirtohakujen kriteeristössä, läpinäkyvyydessä ja yhtenäisyydessä on vielä kehittämisen varaa.

Koska alanvaihtajat usein hakevat uudelleen toista opinto-oikeutta normaalin opiskelija-valinnan kautta, siirtohakujen kehittäminen voisi sekä keventää hakijasumaa että edistää alan vaihtajien nopeampaa sijoittumista toivomalleen alalle. Siirtohaussa valittujen määrä on tähän asti ollut vain noin 1000 opiskelijaa vuodessa.

Opintojen aikainen joustavuus lisääntynyt – opiskelijoiden valintoja syytä tukea

Korkeakoulut ovat opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä laajentaneet vapaasti valittavien opintojen (60 opintopistettä) määrää kandidaatin tutkinnoissa ja kehittäneet tutkintojen sisäisiä suuntautumisvaihtoehtoja. Tutkintorakenteisiin sisältyvien suuntautumis- ja erikoistumismahdollisuuksien kehittämistä on edelleen tarpeen jatkaa työelämätarpeiden ennakointiin perustuen.

Korkeakoulut ovat kehittäneet opintojen aikaista joustavuutta paitsi tutkintorakenteita kehittämällä myös mahdollistamalla opiskelijoille erilaisia opintojen suoritustapoja.

Opintojaksojen suorittaminen kokonaan verkossa on lisääntynyt huomattavasti korkeakoulujen lisättyä verkko-opetustarjontaa. Esimerkiksi Campusonline.fi kokoaa yhteen yli 20 ammattikorkeakoulun opintotarjonnan.

Lisäksi korkeakoulut ovat luoneet kansallisia ja alueellisia verkostoja, jotka mahdollistavat korkeakouluopiskelijoille ristiinopiskelun toisista korkeakouluista ja opintojen suorittamisen myös toisen asteen opintotarjonnasta.

Joustavuuden lisääntyminen korostaa tarvetta kehittää opintojen ohjausta. Myös hyvin toimivilla aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen (AHOT) -prosesseilla on keskeinen merkitys joustavien opintopolkujen toteutumisessa.

Opiskelijoiden mukaan olisi tärkeää huolehtia siitä, ettei järjestelmä muodostu liian monimutkaiseksi. Tietojärjestelmiä ja ohjausta tulee kehittää siten, että tieto valinnan mahdollisuuksista on helposti ja tehokkaasti opiskelijoiden saatavilla.

Työelämässä tapahtuva oppiminen tulossa osaksi korkeakouluopintoja

Yhtenä kansallisena tavoitteena on vahvistaa työelämässä tapahtuvan oppimisen kytkemistä korkeakouluopintoihin. Hyviä käytänteitä on syntymässä työn opinnollistamiseen ja työssä opitun hyväksilukuun. Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää koulutusaloilta lisääntyvää työelämäyhteistyötä ja kytkentää opetussuunnitelmatyöhön.

Joustavat opintopolut voivat osaltaan edistää yhdenvertaisuutta

Parhaillaan on käynnissä kansallinen korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman laadinta, missä aliedustettuja ryhmiä määrittelevät hakijoiden ja opiskelijoiden sosioekonominen asema, alue, sukupuoli, maahanmuuttoon sekä etniseen ryhmään liittyvä tausta, kieliryhmät ja toimintarajoitteet.

Kansallisten yhdenvertaisuustavoitteiden ja -mittareiden laadinta tukisi korkeakoulutason toimeenpanoa sekä edistäisi kansallista ja korkeakoulutason seurantaa.

– Joustavat opintopolut voivat toimia yhtenä keinona edistää aliedustettujen ryhmien yhdenvertaisuuden ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden toteutumista, toteaa tutkija Leasa Weimer Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Lisätietoja:

Arviointineuvos Sirpa Moitus, puh. 029 533 5518, sirpa.moitus@karvi.fi

Raportti: 

Flexible learning pathways in higher education. Finland’s country case study for the IIEP-UNESCO SDG4 project in 2018–2021

Suomen maaraportin tuloswebinaari pidetään perjantaina 30.10.2020 klo 9.30–11.00.