Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2020–2021 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kykyä vahvistaa opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Arviointi keskittyi opiskelijoiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja vaikuttamisvalmiuksien kehittymiseen sekä opiskelijakuntien rooliin osana tätä prosessia.

Arviointi tuotti tietoa siitä, millaiset valmiudet ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus antavat opiskelijoiden aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Arvioinnin avulla selvitettiin, millä tavoin opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi tuetaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toiminnassa sekä miten ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteiden ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden sisällöillä sekä pedagogisella toiminnalla tuetaan opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Lisäksi tarkasteltiin, miten opiskelijakuntatoiminta tukee kaikkien opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi.
 

Arviointiaineisto koostui koulutuksen järjestäjien oppilaitoskohtaisista itsearvioinneista ja opiskelijoille suunnatuista yksilökyselyistä. Koulutuksen järjestäjät toteuttivat itsearvioinnin monitahoisessa ryhmässä, jossa oli johdon edustajia, opettajia, opinto-ohjaajia, opiskeluhuollon henkilöstöä sekä muita arvioitavan teeman parissa työskenteleviä henkilöitä.

Tulosten mukaan suurin osa lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kokee olevansa osa oppilaitosyhteisöään. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suurin osa kokee olevansa myös osa työyhteisöään työelämässä oppimisen aikana. Enemmistö opiskelijoista arvioi oppilaitoksen ilmapiirin hyväksi ja henkilöstön helposti lähestyttäväksi. Erilaiset tapahtumat ovat tärkeitä yhteisöllisyyden luonnissa ja ylläpitämisessä. Toisaalta opiskelijat, jotka ovat havainneet tai kokeneet kiusaamista, ja jotka eivät koe kuuluvansa osaksi oppilaitosyhteisöä, arvioivat yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen liittyvät asiat muita opiskelijoita selvästi negatiivisemmin.

Tulosten mukaan suurimmalla osalla koulutuksen järjestäjistä on osallisuutta tukevia toimintaperiaatteita ja linjauksia. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksista oppilaitoksissa tiedotetaan useimmiten hyvin, ja pääsääntöisesti opiskelijat tietävät, miten ja mihin he voivat vaikuttaa. Oppilaitoksen toiminnasta kerätään palautetta, mutta sen käsittely yhdessä opiskelijoiden kanssa on satunnaista. Arvioinnin mukaan opiskelijat voivat kuitenkin melko vähän vaikuttaa tiettyihin opetukseen liittyviin asioihin, kuten opintojen suorittamistapoihin tai opiskeluvälineisiin.

Tulosten mukaan opiskelijakunnan hallituksen toiminta, kuten sen rooli ja asema, ei ole aina selkeää opiskelijoille. Opiskelijakuntatoiminta koskettaa vain pientä osaa toisen asteen opiskelijoista, ja sen toimintatavoissa, organisoinnissa ja resursseissa on paljon eroja oppilaitosten välillä. Lisäksi osa opiskelijoista ei koe saaneensa riittävästi tietoa opiskelijakunnan hallituksen toimintaan osallistumisesta.
 

Opiskelijat kokevat saaneensa opintojensa aikana hyvät valmiudet opiskelu-, yhteistoiminta- tiedonhankinta- sekä yhteiskunta- ja kansalaistaitoihin. Parhaiten opiskelijat kokevat oppineensa vastuunottamista omista opinnoistaan. Sen sijaan opiskelumotivaation ylläpitämiseen sekä arkeen ja muuhun elämään liittyvien valintojen tekemiseen he eivät koe saaneensa oppilaitoksestaan kovin paljon tukea.

Arviointiraportti

Osallisuus tehdään yhdessä -arviointiraportti julkaistiin 16.12.2021.

Tiivistelmäjulkaisu

Tiivistelmäjulkaisu arvioinnin keskeisistä tuloksista ja kehittämissuosituksista julkaistiin 2.5.2022.

Kehittämiswebinaari

Karvi järjesti 20.1.2022 kehittämiswebinaarin arviointitulosten ja kehittämissuositusten hyödyntämisen tueksi.

Webinaarin tallenteet ovat katsottavissa Karvin Youtube-kanavalla:

Webinaarin tallenne (osa 1/2)

Asiantuntijaryhmä

Arvioinnin toteutuksessa Karvin asiantuntijoita tuki asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat:

• Osmo Huhtala, rehtori, Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi
• Sari Multasuo, opinto-ohjaaja, Savon koulutuskuntayhtymä
• Tiina Mustonen, koordinaattori, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
• Virva Viljanen, osallisuusasiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
• Niklas Wahlström, sektoransvarig, Svenska folkskolans vänner rf

Arviointitiedon hankinta

Opiskelijoilta ja koulutuksen järjestäjiltä sekä ohjaus- ja opetushenkilöstöltä kerättiin tietoa sähköisillä kyselyillä loka-joulukuussa 2020.