Sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteena on tukea oppilaita ja koulujen henkilökuntaa koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt valtakunnallisen sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin kehittämisen.
Karvi toteuttaa vuosina 2021–2023 arviointihankkeen, jossa arvioidaan sitouttavan kouluyhteisötyön erityisavustusta saavien pilottihankkeiden toteutusta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin tehtävä on kehittävän arvioinnin menetelmillä tukea hankkeiden vaikuttavuutta ja tuottaa tietoa sitouttavan kouluyhteisötyön valtakunnallisen toimintamallin kehittämistyöhön. Lisäksi arviointihanke tuottaa ehdotuksen oppilaiden poissaolojen valtakunnallisen tilastoinnin ja seurannan vakiinnuttamisesta.
Sitouttavaa kouluyhteisötyötä kehitetään pilotoimalla
Sitouttavan kouluyhteisötyön mallia kehitetään pilotoimalla oppilaiden sitoutumista tukevia toimintatapoja kunnissa ja kouluissa. Pilotteihin osallistuu perusopetuksen 5.–9. vuosiluokkien oppilaita sekä koulujen henkilökuntaa eri puolilla Suomea. Opetus- ja kulttuuriministeriö johtaa sitouttavan kouluyhteisötyön valtakunnallisen toimintamallin kehittämistyötä.
Arvioinnin keskeisenä tehtävänä on tuottaa pilottihankkeiden toiminnasta saadun tiedon perusteella suosituksia sitouttavan kouluyhteisötyön valtakunnallisen mallin laatimisen tueksi.
Arviointikysymykset jakautuvat kolmeen pääteemaan:
- Hallinnolliset ja rakenteelliset ratkaisut, jotka mahdollistavat sitouttavan kouluyhteisötyön ja koulupoissaolojen ehkäisemisen sekä niihin puuttumisen perusopetuksen 5.–9.-vuosiluokilla.
- Kouluun kiinnittymistä vahvistavat ja poissaoloja ennaltaehkäisevät käytännöt ja varhaisen puuttumisen keinot sekä pedagogiset ratkaisut.
- Poissaoloihin puuttumisen kohdennetut ja intensiiviset käytänteet.
Arviointi on osa opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi.
Alustavat kehittämissuositukset sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämisen tueksi
Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointia toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti.
Arviointi käynnistyi syksyllä 2021 toteutetuilla alkukartoituksilla opetuksen järjestäjille sekä kehittämistyössä mukana oleville työntekijöille.
Keväällä 2022 arviointiaineistoa kerättiin sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämisessä mukana olevien koulujen johdolta ja henkilöstöltä, yhteisöllisiltä oppilashuoltoryhmiltä sekä oppilaiden huoltajilta. Lisäksi arviointiaineistoa on täydennetty kouluvierailuilla, joiden tavoitteena on ollut syventää koulun eri toimijoiden näkökulmaa kouluun kiinnittymiseen vaikuttavista tekijöistä ja toimintatavoista, koulupoissaoloihin liittyvistä käytännöistä sekä näihin liittyvistä kehittämistarpeista.
Arvioinnin ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella on laadittu suosituksia, joiden tavoitteena on tukea sitouttavan kouluyhteisötyön pilottihankkeita kehittämistyön toisen vaiheen kohdentamisessa.
Arvioinnin alustavia tuloksia sekä niiden perusteella laaditut kehittämissuositukset esiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä kevätwebinaarissa 12.5.2022.
Kartoitus poissaoloihin liittyvistä toimintamalleista perusopetuksessa
Karvi kartoitti perusopetuksen poissaolojen toimintamallien nykytilaa, vahvuuksia ja kehittämiskohteita elokuussa 2021.
Kartoituksella selvitettiin seuraavia asioita:
- Kuinka laajasti opetuksen järjestäjillä on käytössään toimintamalleja poissaolojen ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi?
- Millaisia asioita toimintamalleissa kuvataan? Millaisia poissaoloihin puuttumisen kynnysrajoja toimintamalleihin on määritelty?
- Mikä toimintamalleissa koetaan toimivaksi ja millaisia kehittämistarpeita niihin liittyy?
- Miten poissaolojen seuranta ja tilastointi toteutuu tällä hetkellä ja millaisia kehittämistarpeita siihen liittyen tunnistetaan?
Kartoitus oli suunnattu niille opetuksen järjestäjille, joille on myönnetty keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriön sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämiseen suunnattua erityisavustusta. Kartoitukseen vastasi yhteensä 112 opetuksen järjestäjää.
Karvin toteuttama kartoitus osoitti, että koulupoissaoloihin puuttuminen sekä oppilaiden pidempiaikaisiin koulupoissaoloihin liittyvät toimenpiteet ja toimintamallit vaihtelevat Suomessa opetuksen järjestäjien välillä. Kyselyyn vastanneista opetuksen järjestäjistä lähes kaikilla oli jo olemassa toimintamalli poissaolojen ehkäisyyn, puuttumiseen ja seurantaan tai joihinkin näistä osa-alueista. Alkukartoituksen tulokset osoittavat, että pääsääntöisesti opetuksen järjestäjät ovat laatineet koko opetuksen järjestäjän kouluja koskevan yhteisen toimintamallin poissaolojen ehkäisemiseksi, puuttumiseksi ja seuraamiseksi. Toimintamalleja on laadittu myös laajemmin usean opetuksen järjestäjän yhteisinä. Vain 14 % opetuksen järjestäjistä ilmoitti, että heidän kouluillaan on täysin omat toimintamallinsa.
Kartoitus osoitti, että poissaoloihin liittyvien toimintamallien sisällöt ja kokemukset niiden toimivuudesta vaihtelevat. Tulosten mukaan poissaolojen toimintamalleissa on pääsääntöisesti kuvattu laajasti toiminta pitkittyneissä poissaolotilanteissa. Sen sijaan poissaoloja ennaltaehkäisevän työn kuvaaminen toimintamalleissa on vähäistä. Myös oppilaiden osallisuus poissaoloja ennaltaehkäisevän työn suunnittelussa oli kartoituksen mukaan melko vähäistä.
Kartoituksen tulosten mukaan poissaoloihin puuttumisen kynnysrajat vaihtelivat erittäin paljon eri opetuksen järjestäjien. Ensimmäisten toimenpiteiden käynnistyminen vaihteli välittömästä puuttumisesta aina 60 tunnin poissaolomäärään saakka. Myös intensiivisten tukitoimien käynnistyminen vaihteli 30 tunnista 150 tuntiin. Kulupoissaoloissa on usein kyse asteittain kehittyvästä ongelmasta, jonka ensimerkkien tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. Poissaolojen jatkuessa mahdollisuus siihen, että lapsi tai nuori jää kokonaan pois koulusta, lisääntyy.
Julkaisut ja materiaalit
Seuraavien linkkien kautta pääset tutustumaan arvioinnin aikana julkaistuihin tuloksiin ja materiaaleihin.
Osajulkaisu I: Huoltajat ovat usein epätietoisia koulun toimintatavoista oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja poissaoloihin puuttumiseksi (julkaistaan 4.5.2023)
Osajulkaisu II: Luokanohjaajana toimiminen vaatii opettajilta monenlaista osaamista – yläkoulun luokanohjaajien kokemuksia työtä tukevista rakenteista, kouluun kiinnittymisen tukemisesta ja poissaoloihin puuttumisesta (julkaistaan 4.5.2023)
Osajulkaisu III: Erilaisia lähestymistapoja ja vaihtelevia asenteita – opetuksen järjestäjien kokemuksia poissaoloihin liittyvien toimintatapojen kehittämisestä (julkaistaan 4.5.2023)
Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi – arvioinnin väliraportti
Alustavia kehittämissuosituksia
Esitys alustavista tuloksista
Sitouttavan kouluyhteisötyön kaikille avoimet webinaarit
Seuraavista linkeistä löydät lisätietoja ja materiaaleja kaikille avoimista webinaareista.
Jokainen koulupäivä on tärkeä – Sitouttavan kouluyhteisötyön päätösseminaari to 4.5.2023 klo 9-15
Sitouttavan kouluyhteisötyön kevätwebinaari to 12.5.2021
Tapahtumassa luodaan katsaus teemaan liittyvään kansalliseen kehittämistyöhön.
OKM järjesti perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön pilottihaun käynnistyswebinaarin 11.2.2021. Webinaarissa esiteltiin Karvin arvioinnin lähtökohtia.
Arviointi toteutetaan ajalla 1.3.2021–31.5.2023. Arvioinnin loppuraportti julkaistaan kesäkuussa 2023.
Hanke kohdistuu painopistealueisiin Koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen, Jatkuvan kehittämisen tukeminen sekä Yhdenvertaisuuden edistäminen.
Lisätietoja:
Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi
Arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen +358 29 533 5540
Yksikön johtaja Hannele Seppälä, +358 29 533 5550
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Ljus Lucia-dag!
