Arviointitulos: Koulutustarjonnan ja palvelujen puutteet haastavat ohjausta ja nuorten yksilöllisiä opiskelupolkuja
Tiedonsiirtoon liittyvät asiat nähdään erityisen tärkeinä tukea tarvitsevien opiskelijoiden siirtymissä, mutta tiedonsiirtokäytännöt eivät toimi kaikkialla. Arviointitulosten mukaan opiskelupaikkojen riittävyys vaihtelee alueellisesti, eikä koulutustarjonta aina tue nuorten yksilöllisiä tarpeita.
Karvi arvioi vuosina 2022–2024 opinto-ohjauksen uusia ja vahvistettuja muotoja perusopetuksessa, toisella asteella, nivelvaihe- ja valmentavissa koulutuksissa sekä kunnissa (OHJA-arviointi). Osana arviointia tarkasteltiin vastuita ja yhteistyötä oppivelvollisuusikäisten ohjauksessa, koulutuksen saavutettavuutta, nuorten kokemuksia koulutusvalintoihin vaikuttavista tekijöistä sekä oppivelvollisuusikäisten sijoittumista eri koulutuksiin.
Nivelvaiheyhteistyö toteutuu vaihtelevasti
Koulujen ja oppilaitosten ohjaushenkilöstö näkee tiedonsiirtoon liittyvät asiat keskeisinä ohjaustyössä. Yhteistyö lähialueen tai oman kaupungin perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksen välillä koetaan tärkeäksi ja toimivaksi. Kaikkialla nivelvaiheen tiedonsiirtokäytänteet eivät kuitenkaan toimi. Nivelvaihe tarkoittaa tässä arvioinnissa siirtymää perusopetuksesta toiselle asteelle. Myös opiskelijoiden siirtymisen seurantaa tulisi tarkastella erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Erityisen tärkeää yhteistyö on nuorten kohdalla, joilla ennakoidaan olevan haasteita joko siirtymässä tai toisen asteen koulutukseen kiinnittymisessä.
Asuinkuntien ohjaus- ja valvontatyö ei ole valtakunnallisesti yhdenmukaista
Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä kunnille tuli uusia oppivelvollisuuden suorittamisen seurantaan liittyviä ohjaus- ja valvontavastuita, jotka alkavat, kun oppivelvollisen asuinkunnalle on tehty ilmoitus oppivelvollisesta. Oppivelvollisuuslain (1214/2020) mukaan asuinkunnan tehtävänä on ohjata oppivelvollista hakeutumaan hänelle soveltuvaan koulutukseen ja tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Kyselyvastausten mukaan ohjaus- ja valvontatyön prosessi koetaan pääosin toimivaksi, mutta se ei ole valtakunnallisesti yhdenmukainen eikä resursseja työlle ole aina riittävästi. Työtä haastoi esimerkiksi tehtävän hoitaminen muiden työtehtävien ohessa. Ennakoiva ohjaus nähtiin keskeiseksi nuorten ohjauksessa ja heidän tarpeitaan vastaavien ratkaisujen löytämisessä.
Koulutuksen saavutettavuuteen ja nuorten erilaisiin tarpeisiin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota
Perusopetuksen henkilöstö arvioi oppilaiden saavan peruskoulun aikana tietoa eri koulutuksista hyvin. Noin viidennes ei kuitenkaan osannut sanoa, miten hyvin oppilaat saavat tietoa nivelvaihe- ja valmentavista koulutuksista. Tulosten mukaan huomattavan monessa kunnassa ei järjestetä eri nivelvaihe- ja valmentavia koulutuksia. Mikäli koulutuksia järjestetään, vastaajien mukaan niissä ei ole riittävästi koulutuspaikkoja. Myös osa koulujen ja oppilaitosten ohjaushenkilöstöstä arvioi, ettei nivelvaihe- ja valmentavissa koulutuksissa ole riittävästi koulutuspaikkoja tarjolla heidän lähialueellaan. Asuinkuntien ohjaustoimijoiden mukaan koulutusjärjestelmä ja oppivelvollisuuslaki ei huomioi riittävästi nuorten erilaisia tilanteita, kuten tarvetta erilaisille oppimisympäristöille ja matalan kynnyksen palveluille, koulutusmahdollisuuksien varmistamista tuen tarpeessa oleville nuorille ja koulutuspolkujen tukemista heikosti suomen kieltä osaaville.
Perusopetuksessa yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelleet siirtyivät suurelta osin opiskelemaan yleisiin ammatillisiin oppilaitoksiin
Perusopetuksesta siirrytään toisen asteen koulutuksiin suurimmalta osin lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Noin 6 prosenttia perusopetuksen keväällä 2023 päättäneistä aloitti Tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA). Opetushallituksen KOSKI-rekisteriaineiston perusteella perusopetuksessa yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelleet siirtyivät suurelta osin opiskelemaan yleisiin ammatillisiin oppilaitoksiin. Erityisen tuen päätöksen saaneista suuri joukko jatkoi TUVA-koulutukseen ja lukioon. Eri koulutuksissa tulisi olla vankkaa erityispedagogista osaamista, jotta kunkin opiskelijan yksilölliset tuen tarpeet tunnistetaan ja niihin pystytään vastaamaan.
Nuoret valitsevat toisen asteen koulutuksen oman kiinnostuksensa mukaan
Suurin osa haastatelluista nuorista kertoi valinneensa toisen asteen koulutuksen ensisijaisesti oman kiinnostuksen tai ammattihaaveen perusteella. Kuitenkin koulutusvalintoihin vaikutti se, mitä koulutusvaihtoehtoja lähialueella oli, koska haastateltavat halusivat ensisijaisesti jäädä opiskelemaan kotipaikkakunnalle tai lähelle sitä.
Julkaisu
Kati Jokio, Siru Myllykoski-Laine, Saara Nousiainen & Saana Seppälä: Vastuut ja yhteistyö oppivelvollisten ohjauksessa, nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutuksiin ja koulutusvalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Julkaisu 17:2024, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.