Yläkouluikäisinä Suomeen saapuneiden oppilaiden koulupolku voi olla varsin kivikkoinen

Kouluissa on vuosittain useita tuhansia maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotka aloittavat opintonsa Suomessa yläkouluikäisinä. Näiden oppilaiden osaamisen kehittymistä haastaa perusopetuksen suorittaminen samaan aikaan, kun he opettelevat koulun opetuskieltä. Jo muutaman vuoden sisällä koulun aloituksesta oppilaan pitäisi pystyä siirtymään toisen asteen opintoihin. Kaikissa kouluissa ei ole käytössä oppilaan osaamisen ja mahdollisten oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi toimintatapoja, linjauksia tai tarpeeksi resursseja.

Nämä asiat selviävät Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta arviointiraportista, jossa tarkastellaan koulujen kykyä vastaanottaa ja tukea yläkouluikäisinä Suomeen muuttavia oppilaita. Arvioinnissa selvitettiin opetuksen järjestämistapoja, oppimisen tukea ja seurantaa sekä sitä haastavien tekijöiden, esimerkiksi traumaperäisten haasteiden, tunnistamista ja ennaltaehkäisyä.

Reilulla kolmasosalla myöhään maahan tulleista oppilaista ei ole riittäviä perustaitoja koulunkäyntiin 

Arviointitulosten mukaan 7–9-vuosiluokilla opiskeli kevätlukukaudella 2023 yhteensä 3 511 oppilasta, jotka olivat käyneet koulua Suomessa enintään neljä vuotta. Näistä oppilaista reilulla kolmasosalla (37 %) ei ollut rehtoreiden arvioiden mukaan koulunkäynnin kannalta riittäviä perustaitoja. Erityisesti puutteet luku- ja kirjoitustaidoissa haastoivat oppimista. 

Kouluilla on käytössä vaihtelevia toimintatapoja yläkouluikäisinä maahan saapuneiden oppilaiden perustaitojen kehittymisen seurantaan, oppimisen tukemiseen sekä siirtymävaiheiden käytännön toteuttamiseen. Ilman yhteisiä toimintatapoja yksittäisten aineenopettajien on mahdotonta tunnistaa arjen opetustyön lomassa kattavasti kaikkien oppilaiden osaamisen kehittymistä sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia, traumaperäisiä haasteita tai muita oppimisen esteitä. 

Yläkoulun aineenopettajilla on suuri vastuu myöhään maahan tulleiden oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta. Opettajien vastuulle jää myös liikaa erilaisten oppimisen esteiden tunnistamista, kertoo arviointiasiantuntija Tanja Laimi.

Koulujen toiminta ei aina tue maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kouluun kiinnittymistä

Perusopetukseen integrointi sekä kaverisuhteiden ja yhdessä tekemisen tukeminen edistävät maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kielen oppimista ja kouluun kiinnittymistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja, ennakointia ja opetta­jien yhteistyötä kouluissa. Osa rehtoreista kokee perusopetukseen integroinnin toimivan heikosti koulussaan, eikä siirtymävaiheita toteuteta suunnitelmallisesti. Kaverisuhteita voidaan edistää erilaisin toimin, esimerkiksi suunnittelemalla yhteiset välituntiajat ja -tilat samanikäisille oppilaille, mutta tätä tilaisuutta ei aina käytetä. Opetuksen järjestäjien tulisi varmistaa, että kouluissa on toimivat integrointikäytänteet esimerkiksi valmistavasta opetuksesta perusopetukseen.

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kiinnittyminen kouluyhteisöön vaatii koko koulun yhteistyötä. Näin luodaan tilaisuuksia kehittää opetuskielen taitoa oppituntien ulkopuolella, sanoo yksikön johtaja Salla Venäläinen. 

Kielitietoisen opetuksen tärkeyttä ei välttämättä tunnisteta kouluissa

Kielitietoinen opetus edistää kaikkien, ei vain maahanmuuttotaustaisten, oppilaiden oppimista ja esimerkiksi käsitteiden omaksumista. Arviointitulokset osoittavat, että kielitietoisuuteen liittyy edelleen virheellisiä tulkintoja ja käsityksiä, vaikka se on ollut osa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita jo vuodesta 2014 lähtien. Kielitietoisessa koulussa jokainen opettaja on oppiaineensa kielen opettaja ja kielellinen malli.  Karvi esittää, että kouluissa tulee vahvistaa kielitietoista opetusta ja siihen liittyvää osaamista. 

Kielitietoinen opetus ei tapahdu itsestään. Työhön pitäisi osallistaa monia eri tahoja. Esimerkiksi oppimateriaalien kustantajat ja laatijat voisivat tehdä materiaaleista kielitietoisempia, mikä vähentäisi opettajien päällekkäistä työtä. Kielitietoisuus tulisi näkyä paremmin kaikkialla – niin opettajankoulutuksessa, paikallisissa opetussuunnitelmissa, lukuvuosisuunnitelmissa ja henkilöstön täydennyskoulutuksessa, pohtii arviointiasiantuntija Tanja Laimi. 

Arvioinnissa toteutettuun rehtorikyselyyn saatiin vastauksia 480 koulusta. Näistä 282 koulussa opiskeli yläkouluikäisinä Suomeen muuttaneita oppilaita. Arvioinnissa tehtiin yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen sekä 60 eri opetuksen järjestäjän hanketoimijan kanssa.

Raportti:

Myöhään maahan tulleet oppilaat koulupolulla – Kehittävä arviointi maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulunkäyntivalmiuksia tukevassa toimenpideohjelmassa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 20:2024. 

Lisätietoa

• Hankkeen verkkosivut (linkki päivittyy)