Tulevaisuuden kestävyysosaajat rakentavat uutta vihreää maailmaa

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut ensimmäistä kertaa biotalousalan korkeakoulutuksen kansallisesti (Aro ym. 2024). Arvioinnissa olivat mukana biotalousalan ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Tässä blogissa keskitymme nostamaan esiin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta biotalousalan vahvuuksia ja kehittämisen kohteita yhteiseen keskusteluun.

Opiskelijat kokevat olevansa osa tulevaisuuden ratkaisuja

Tulevaisuuden vihreää maailmaa rakentavat kestävyysosaajat – biotalousalan ammattilaiset, joilla on tiedot ja taidot vastata planeettamme suurimpiin haasteisiin. Yksi arvioinnin keskeinen tulos oli, että kestävyysosaaminen on koulutuksissa vahvaa ja integroitu osaksi koulutussisältöjä.  

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat kokevat koulutuksen laadukkaana ja merkityksellisenä. Myös työelämän edustajien mukaan opiskelijoiden perusosaaminen alalta on monipuolista. Opiskelijat kokivat, että koulutusaloilla on mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja yhteistyö työelämän kanssa on mielekästä ja motivoivaa.

Biotalousalan koulutus ammattikorkeakouluissa on tasaisen vetovoimaista. Viime vuosina hakijamäärät ovat olleet kasvussa, etenkin ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnoissa (ks. kuvio 1, klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi).

KUVIO 1. Maa- ja metsätalousalojen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ensisijaiset hakijat, kaikki hakijat, valitut ja paikan vastaanottaneet vuosina 2018–2023 (Vipunen 2024)

Biotalousalalle tyypillistä on, että hakijoiden joukossa on myös paljon alan vaihtajia. Perustutkintokoulutuksen lisäksi biotalousalalla on monipuolista jatkuvan oppimisen tarjontaa sekä eri tavoin painottuneita ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoja. Useat ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnot ovat monialaisia yhdistäen esimerkiksi luonnonvara-alaa ja teknologiaa. Tulevaisuuden työelämä ja etenkin niin sanotut vihreät alat tarvitsevat tällaisia monialaisia, rajapintaosaajia. 

Biotalousalan koulutus avaa ovia monipuolisiin ja merkityksellisiin työtehtäviin – se tarjoaa mahdollisuuksia paitsi kasvaa ammatillisesti, myös olla osana yhteiskunnallista kestävyysmurrosta ja globaalia muutosta. Kansainväliset ohjelmat, yhteistyö työelämän kanssa ja opiskelijoiden kasvava kiinnostus alaa kohtaan kertovat vetovoimasta, jatkuvasta kehittymisestä ja tulevaisuuden merkityksestä.

Eettiset kysymykset tulee sisällyttää vahvemmin opetussuunnitelmiin

Opiskelijat kokivat, että opetuksen sisältöjä kehitetään koko ajan ajankohtaisemmaksi ja koulutus on opiskelijakeskeistä. Erityisesti mahdollisuutta suorittaa talousopintoja opintojen aikana pidettiin hyvänä, koska ne auttavat hahmottamaan talouden ja yrittäjyyden eri osa-alueita. Liikkeenjohto-osaamisen puute on tunnistettu alan haasteeksi jo aiemminkin esimerkiksi Reijo Karhisen raportissa ”Uusi alku. Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino” (maa- ja metsätalousministeriö, 2019:3).

Koulutusten tulisi myös ottaa huomioon eettiset kysymykset paremmin osana alan professiota. Biotalouden opiskelu ei ole vain tietoa ja taitoa – se on arvojen muovaamista. Opiskelijat nostivat huolenaan alaan liittyvät polarisoituneet keskustelut, erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Eri ryhmittymien mielipiteitä on käsiteltykin joissain koulutuksissa osana ilmastonmuutosteemoihin liittyviä opintojaksoja. Tämä näyttäytyi hyvänä käytäntönä.

Eettiset kysymykset, joita opiskelijat toivovat käsiteltävän enemmän opetuksessa, ovat keskeinen osa heidän kehittymistään kohti asiantuntijuutta. Tulevaisuuden osaajien täytyy pystyä kohtaamaan erilaisia näkemyksiä ja asiakkaita, jotka tulevat hyvin erilaisista taustoista ja arvomaailmoista. 

Suomalainen yhteiskunta arvostaa innovointia ja pitää sitä tärkeänä tekijänä digivihreän teknologian kasvussa ja yhteiskunnan kehityksessä. Innovaatioita pidetään keskeisenä tapana vastata globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Arvioinnin yksi tulos oli, että opiskelijat toivoivat osana koulutusta enemmän mahdollisuuksia osallistua työelämän kanssa innovointiin siten, että oppimistehtäviä voisi tulla toimeksiantoina yrityksiltä. Tätä mahdollisuutta tehdä yhteistyötä alan yritysten kanssa ei kannata jättää huomioimatta. 

Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys tulisi huomioida vahvemmin opetuksessa

Vaikka kestävyysosaaminen on koulutuksissa keskeinen sisältö, se on myös keskeinen kehittämiskohde. Opettajien ja työelämän edustajien haastatteluissa kävi ilmi, että taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys jäävät usein vähemmälle huomiolle opetuksessa. Tavoitteena tulisi olla kestävyyden eri teemojen tasapainoinen käsittely koulutusten sisällöissä. 

Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet profiloimaan biotalousalan koulutuksensa käytännönläheiseksi ja työelämälähtöiseksi. Ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit, kuten yrittäjyys ja maaseutukehittäminen, kestävät ruokaketjut, tuotannon uudet teknologiset ratkaisut, kestävän metsätalouden kansalliset ja kansainväliset kysymykset sekä arktiset luonnonvarat ovat keskeisiä osa-alueita, jotka valmistavat opiskelijoita työelämän tarpeisiin.

Arviointiraporttiin voi tutustua tarkemmin: Biotalousalan arviointi | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)