Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta koskevaksi lainsäädännöksi (VN/1227/2024)

Lausunto

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta koskevaksi lainsäädännöksi. 

Jatkuvaa oppimista on käsitelty viime vuosina seuraavissa Karvin arvioinneissa:

  • Korkeakoulujen auditoinnit (2019–2024)
  • Korkeakoulutuksen koulutusala-arvioinnit: humanistinen ala, kauppatieteet ja liiketalous, tekniikka, yhteiskuntatieteet, sosiaali- ja terveysala, oikeustiede, biotalousalat (2019–2024)
  • Maahanmuuttajat korkeakoulutuksessa -arviointi (2020)
  • Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus: Koulutusjärjestelmän kyky vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä rakennemuutostilanteissa (2022)
  • Joustavat opintopolut korkeakoulutuksessa -arviointi (2022)
  • Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus: Varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi (2024)

Karvin näkemykset on esitetty alla Lausuntopalvelu.fi -portaalissa olevien kysymysten mukaisessa järjestyksessä.

Osaamistiedot

Lausuntopyynnön kysymys: Onko ehdotettu laki valtakunnallisesta jatkuvan oppimisen osaamistietovarannosta selkeä? Jos ei, mikä siinä on epäselvää?

Karvi katsoo, että ehdotettu laki valtakunnallisesta jatkuvan oppimisen osaamistietovarannosta on selkeä. 

Karvi katsoo, että lainsäädännön kehittäminen on perusteltu hyvin ja uudistukselle asetetut tavoitteet ovat kannatettavia. Karvin viime vuosina toteuttamat arvioinnit ovat tuottaneet lain perustelumuistion luonnoksen kanssa yhtenevän tilannekuvan siitä, että jatkuvan oppimisen tarjonta on nykyisellään laajaa ja sisältää runsaasti kirjavaa käsitteistöä, josta koulutuksen potentiaalisten käyttäjien ja asiakkaiden on vaikea saada kokonaiskuvaa ja löytää itselleen sopivia koulutuksia (kts. esim. Wallenius ym. 2020, 98).

Monissa Karvin arvioinneissa on käsitelty sitä, että osaaminen tulee nostaa jatkuvan oppimisen kehittämisen keskiöön. Osaamisen kehittämisen tarpeet tulee tunnistaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Keinovalikoimaan nivoutuvat erilaiset työssä oppimisen muodot, yrityskohtaiset räätälöidyt koulutusratkaisut, systemaattinen yhteistyö korkeakoulujen ja muiden kumppanien kanssa sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta (vrt. esim. Pirttilä ym. 2020, 109–110).

Useissa Karvin arvioinneissa on tullut esille kehittämiskohteita, joihin valtakunnallisella jatkuvan oppimisen osaamistietovarannolla, jatkuvan oppimisen koulutustietovarannolla ja Osaamispolku-palvelulla pyritään vastaamaan. Kehittämiskohteet on kuvattu seuraavissa kappaleissa.

Tarve kootulle tiedolle osaamisesta ja jatkuvan oppimisen koulutuksista

Tietovarannoilla ja Osaamispolku-palvelulla vastataan keskeisesti tarpeeseen koota yhteen olemassa olevasta osaamisesta ja osaamisen kehittämisen tarpeista eri tasoilla. Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja työnantajat tarvitsevat kootusti tietoa siitä, millaisia osaamistarpeita yhteiskunnassa, yksittäisillä työnantajilla ja yksilöillä on. Jatkuvaa oppimista ja äkillisiä rakennemuutoksia koskevassa arvioinnissa on todettu, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut eivät hyödynnä riittävästi tietoa yksilöiden koulutustarpeista jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan suunnittelussa (Frisk yms. 2022, 130–131). Lisäksi arvioinnissa on todettu, että työnantajat tarvitsevat tukea uusien osaamistarpeiden tunnistamisessa suunnitellessaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä (Frisk ym. 2022, 207). 

Koulutustoimijat tarvitsevat nykyistä käyttökelpoisempaa ennakointitietoa jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan suunnittelun tueksi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut hyödyntävät paljon eri tahoilta kerättyä palautetietoa jatkuvan oppimisen koulutusten suunnittelussa, mutta ennakointitiedon hyödyntäminen on kehittämiskohde monilla toimijoilla. Myös ennakointitiedossa itsessään on kehittämiskohteita, kuten synteesitiedon saatavuus ja tiedon kokoaminen kattavasti yhteen paikkaan. (Frisk ym. 2022, 101–108.)

Maahanmuuttajat ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt asiakasryhminä

Karvi katsoo, että Osaamispolku-palvelussa on tärkeää huomioida maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden koulutustarpeet erityspiirteineen. Yksi merkittävistä koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista liittyy maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten osaamispolkuihin, kielitaitokysymyksiin ja integroitumiseen suomalaiseen työelämään. Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaiset ja muut korkeakoulutuksessa aliedustetut ryhmät eivät kouluttaudu potentiaaliaan vastaavasti (Airas ym. 2020). Neljänneksellä maahanmuuttajataustaisista korkeakoulujen hakijoista on kuitenkin jo korkea-asteen tutkinto. Karvin toteuttamassa maahanmuuttajien korkeakoulutuksen arvioinnissa suositeltiin sellaisten haku- ja hyväksilukukäytäntöjen kehittämistä, jotka huomioisivat hakijoiden moninaiset taustat, sekä suomen kielen kielitaidon johdonmukaista kehittämistä läpi opiskelupolun (Airas ym. 2020).

Varhaiskasvatus esimerkkinä työvoimapulan aloista

Varhaiskasvatus on keskeinen työvoimapulan ala Suomessa ja siksi monet jatkuvan oppimisen toimenpiteistä koskettavat sitä. Karvin toteuttaman varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin mukaan (Karila ym. 2024, 210) ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen mielestä tärkeimmät kehittämiskohteet joustavissa koulutuspoluissa eri koulutusten välillä olivat yhteisten opintojen kehittäminen, aiemman osaamisen tunnistamisen kehittäminen sekä ristiinopiskelun mahdollisuuksien lisääminen.

Siirtymät toiselta asteelta korkeakoulutukseen osana jatkuvaa oppimista

Sujuvat siirtymät koulutusasteelta toiselle ovat osa jatkuvaa oppimista. Karvi tarkasteli varhaiskasvatuksen koulutuksia koskevassa arvioinnissaan myös koulutusasteiden välisiä koulutuspolkuja kyseisellä koulutusalalla (ammatillisen perustutkinnon suorittanut jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa). Ammattikorkeakoulut ja yliopistot pitivät niitä pääosin toimivina. Ammattikorkeakoulut pitivät tärkeänä, että jatkossa opintoja olisi mahdollista suunnitella eri ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Työelämän edustajien mukaan tärkeää oli mahdollisuus opiskella työn ohessa. Työelämä painotti varhaiskasvatusalan työvoimapulan vuoksi nopeita koulutuspolkuja. (Karila ym. 2024, 150). 

Lausuntopyynnön kysymys: Onko teillä huomioita osaamistietojen hyödyntämismahdollisuuksista ja reunaehdoista pykälissä 7 ja 8?

 

Osaamistietovarannon tietojen hyödyntäminen arvioinnissa

Koulutuksen kansallisesta ulkoisesta arvioinnista vastaavana viranomaisena Karvi pitää erittäin myönteisenä sitä, että osaamistietovarantoon koottuja tietoja olisi mahdollista käyttää arvioinnissa. Lisäksi Karvi pitää myönteisenä sitä, että vastuu tietojen anonymisoinnista olisi säädetty Opetushallituksen tehtäväksi ja näin arviointitoimijat saisivat tiedot käyttöönsä valmiiksi anonymisoituina. Karvi osallistuu mielellään jatkovalmisteluun koskien osaamistietovarannon hyödynnettävyyttä arviointitiedon osana.

Aliedustetut ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät Osaamispolku-palvelun asiakkaina

Osaamispolku-palvelun kohderyhmiksi on määritelty peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistuvat lapset, nuoret, aikuiset ja ikääntyneet. Karvi pitää tärkeänä yksilön omistajuutta ja tietosuojaa omiin henkilötietoihinsa ja osaamisprofiiliinsa nähden. Avoimeksi kysymykseksi jää, miten Osaamispolku-palvelu tavoittaa aliedustetut ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, joille palvelun käyttökynnys voi olla muita ryhmiä korkeampi. Erityistä huomiota tulee Karvin mukaan kiinnittää siihen, miten haavoittuvassa asemassa olevia yksilöitä ohjataan Osaamispolku-palvelun käytössä eettisellä ja yksilön etua palvelevalla tavalla. Lisäksi Karvi pitää tärkeänä, että palvelua testataan ja kehitetään palvelumuotoilun keinoin yhdessä palvelun eri käyttäjäryhmien ja yksiköiden kanssa ja heidän palautteitaan hyödyntäen.

Osaamispolku -palvelu osana kansallista opinto- ja uraohjauksen järjestelmää

Osaamistietovarannon palveluiden käyttöönotolla tulee olemaan merkittävä vaikutus opinto-ohjaukseen ja ohjaajien rooliin ja tehtäviin kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla. Karvi pitää tärkeänä, että ei vain 3§ mukaisesti osaamisprofiiliin rekisteröityneillä ohjaajilla, vaan kaikilla ohjaustyötä tekevillä on mahdollisuus saada koulutusta ja tukea tietovarannon hyödyntämiseen työnsä tukena.

Korkeakouluissa on Karvin arviointien perusteella kehitetty opiskelijoiden ohjausta runsaasti viime vuosina, ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) laadinnasta on hyviä kokemuksia tavoitteellisen opintopolun tukena. Karvin arvioinneissa korkeakouluja on kannustettu varmistamaan, että HOPS-ohjaus sisältää sekä opinto- että urasuunnittelun elementtejä, vuoropuhelua opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä sekä pitkäjänteistä seurantaa (Moitus ym. 2020, 116–120; Huusko ym. 2022). Parhaimmillaan nämä näkökulmat voivat toteutua myös jatkuvan oppimisen osaamistietovarannon toimeenpanon yhteydessä. 

Lausuntopyynnön kysymys: Muita huomioita ehdotetusta osaamistietovarantoa koskevasta sääntelystä?

Karvilla ei ole muita huomioita ehdotetusta osaamistietovarantoa koskevasta sääntelystä.

Koulutustarjonnan tiedot

Lausuntopyynnön kysymys: Onko opinto- ja tutkintorekisterilakiin ehdotettu luku jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan tietovarannosta selkeä? Jos ei, mikä siinä on epäselvää?

Karvi katsoo, että ehdotettu luku jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan tietovarannosta on selkeä. 

Lausuntopyynnön kysymys: Onko palveluun sisällytettävä, pykälien 22 b ja 22 c mukainen koulutustarjonta tarkoituksenmukainen?

 

Ammatillinen koulutus

Karvi pitää myönteisenä sitä, että tietovarannon koulutustarjontaan on ehdotettu sisällytettäväksi monipuolisesti ammatillisen koulutuksen erilaisia koulutusmuotoja kuten tutkintoja, tutkintojen osia ja eri osaamisalojen tarjontaa. 

Karvi pitää kannatettavana ehdotusta siitä, että tutkintojen osien tarjontaa räätälöitäisiin opintojen suunnittelussa esimerkiksi ilman opiskelupaikkaa jääneille henkilöille ja niille henkilöille, jotka haluaisivat kehittää osaamistaan, mutta ovat jo aiemmin suorittaneet tutkinnon. Nämä koulutusmuodot ovat erityisen tärkeitä aloilla, joilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Karvin arvioinnin mukaan (Karila ym. 2024) ammatillisessa koulutuksessa tarjottavia varhaiskasvatuksen koulutuksia hyödynnetään jo nykyisellään siten, että aiemmin perustutkinnon muilla sosiaali- ja terveysalan osaamisaloilla suorittaneet opiskelijat suorittavat yksittäisiä tutkinnon osia varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden saavuttamiseksi (tutkinnon täydentäminen). Karvi pitää tärkeänä, että osaamisalat mainittaisiin tietovarantoon sisällytettävissä koulutuksissa erikseen. 

Karvi pitää kannatettavana sitä, että ammatillisiin tutkintoihin kuuluva henkilökohtaistaminen mahdollistaisi myös tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet eri tutkinnoista poimien. Luotavan tietovarannon ja Osaamispolku-palvelun tulisi tukea myös tätä mahdollisuutta eli palvelun pitäisi voida tarjota myös tutkinnon osaa pienempiä osaamiskokonaisuuksia käyttäjille. Samoin Karvi pitää tärkeänä sitä, että opintojen henkilökohtaistamisesta annettaisiin palvelussa tietoa koulutusmahdollisuuksien yhteydessä (pykälä 22b).

Korkeakoulutus

Karvi pitää myönteisenä sitä, että tietovarannon koulutustarjontaan ehdotetaan sisällytettäväksi korkeakoulujen tarjoamat tutkintojen osat. Tutkintojen osia tarjotaan sekä avoimena korkeakouluopetuksena että liiketaloudellisesti rahoitettuna täydennyskoulutuksena. Karvi pitää tärkeänä, että molemmat vaihtoehdot kuuluisivat niihin koulutuksiin, joiden sisällyttäminen tietovarantoon on korkeakouluille velvoittavaa (pykälä 22 b). 

Tutkintojen osien merkitys korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutustarjontana korostuu erilaisissa työelämän muutostilanteissa, kun työmarkkinoilla tarvitaan kokonaan uutta osaamista, tai työvoimaa vapautuu työmarkkinoille irtisanomisten vuoksi. Karvin rakennemuutostilanteissa tarjottavia jatkuvan oppimisen koulutuksia käsittelevän arvioinnin mukaan lähes 90 prosentilla korkeakouluista oli 2020-luvun taitteessa ollut opiskelijoita, jotka olivat opiskelleet tutkintojen osia avoimessa korkeakouluopetuksessa työelämän erilaisten muutostilanteiden vuoksi. Lisäksi noin 60 prosentilla korkeakouluista oli ollut opiskelijoita, jotka olivat opiskelleet tutkintojen osia liiketaloudellisesti rahoitetussa täydennyskoulutuksessa työelämän nopeiden muutostilanteiden vuoksi. (Frisk ym. 2022, 150) 

Myös varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden saavuttamisessa hyödynnetään tutkinnon osia. Yleisin koulutusmuoto aikaisemmin sosionomi (amk) -tutkinnon suorittaneille, varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuutta tavoitteleville opiskelijoille oli 60 opintopisteen laajuisten varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintojen suorittaminen avoimessa ammattikorkeakoulussa. Myös yliopistot tarjoavat 75 opintopisteen laajuisia ammatillisia valmiuksia tuottavia erillisiä opintoja, jotka suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet voivat saada varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden (Karila ym. 2024, 142). 

Karvi pitää tärkeänä, että korkeakoulujen tutkintoon johtavat muuntokoulutukset olisivat rahoitusmuodosta riippumatta mukana tietovarannossa (pykälä 22 b). Muuntokoulutuksia on tyypillisesti toteutettu työvoimakoulutuksina ja erilaisilla hankerahoituksilla. 2020-luvun taitteessa noin puolella korkeakouluista oli ollut tutkintoon johtavissa muuntokoulutuksissa opiskelijoita työelämän muutostilanteiden vuoksi (Frisk ym. 2022, 150). 

Karvi katsoo, että siihen koulutustarjontaan, jonka sisällyttäminen tietovarantoon on korkeakouluille velvoittavaa, tulisi sisällyttää myös korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset. Erikoistumiskoulutuksista on säädetty korkeakouluja koskevassa lainsäädännössä, ja ne ovat tärkeä tutkinnonjälkeinen koulutusmuoto työikäisille aikuisille. Niihin voidaan käyttää korkeakoulujen budjettirahoitusta, mikä erottaa ne liiketaloudellisesti rahoitetusta korkeakoulujen tarjoamasta täydennyskoulutuksesta. Erikoistumiskoulutuksia hyödynnetään myös erilaisissa työelämän muutostilanteissa työikäisen aikuisväestön lisä- ja uudelleenkoulutuksina. 2020-luvun taitteessa noin 80 prosentilla korkeakouluista oli ollut erikoistumiskoulutuksissa opiskelijoita erilaisten työelämän muutostilanteiden vuoksi (Frisk yms. 2022, 150). 

Vapaaehtoisesti tallennettavaksi korkeakoulujen koulutustarjonnaksi ehdotetaan myös muuta täydennyskoulutusta kuin tutkinnon osia ja erikoistumiskoulutuksia. Karvi pitää kannatettavana, että korkeakoulut voivat tallentaa vapaaehtoisesti koulutustarjontaan täydennyskoulutusyksiköiden ja yhtiöitettyjen täydennyskoulutusyksiköiden puitteissa sekä verkostoyhteistyössä tarjottua täydennyskoulutusta, pätevöitymis-, osaajakoulutuksia ja pieniä osaamiskokonaisuuksia. Koska näitä koulutuksia koskee tutkintokoulutuksia nopeampi kehittämissykli, keskeistä on se, että korkeakoulut huolehtivat jatkuvasti tietojen ajantasaisuudesta ja päivittämisestä. Karvi katsoo, että korkeakouluja tulisi soveltuvin keinoin kannustaa myös vapaaehtoisesti tietovarantoon tallennettavien koulutusten sisällyttämiseen osaksi tietovarantoa. 

Lausuntopyynnön kysymys: Muita huomioita ehdotetusta koulutustarjonnan tietovarantoa koskevasta sääntelystä?

Karvilla ei ole muita huomioita ehdotetusta koulutustarjonnan tietovarantoa koskevasta sääntelystä.

Lausuntopyynnön kysymys: Muita huomioita hallituksen esityksen luonnoksesta

Karvi katsoo, että jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden rinnalla tulisi näkyä entistä vahvemmin korkeakoulujen yhteistyö ja koordinaatio jatkuvan oppimisen kehittämisessä. Karvin toteuttaman korkeakoulujen auditointien metasynteesin (3. kierros, puolivälitarkastelu) (Huusko ym. 2022) perusteella korkeakoulujen tulisi jatkaa jatkuvan oppimisen konseptinsa selkiyttämistä, myös osana valtakunnallista jatkuvan oppimisen kehittämistyötä. 

Karvi katsoo, että jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden toimivuus on osaltaan sidoksissa siihen, miten systemaattisesti korkeakoulut sisällyttävät siihen koulutustarjontaansa ja hyödyntävät sitä hakuneuvonnassa ja opinto-ohjauksessa. Auditoinneissa on tullut esille runsaasti erilaisia korkeakoulujen jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita, jotka on kuvattu seuraavissa kappaleissa. 

Vuoden 2022 metasynteesin perusteella jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan liittyviä ratkaisuja tehtiin toistaiseksi pitkälti korkeakoululähtöisesti, sen sijaan että korkeakoulut olisivat suunnitelleet ja tarjonneet koulutuksia riittävän yritys- ja asiakaslähtöisesti. Yhdeksi ratkaisuksi ehdotettiin nykyistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä asiakaslähtöisten koulutustuotteiden räätälöimiseksi. Toinen keskeinen kehittämiskohde oli korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistäminen ja jatkuvan oppimisen tarjonnan rakentaminen yli duaalimallin rajojen eli korkeakoulusektorien välillä. (Wallenius ym. 2020, 101.)

Vuonna 2025 julkaistavan koko 3. auditointikierroksen metasynteesin (Harri ym. 2025, julkaisematon käsikirjoitus) perusteella ammattikorkeakoulujen vahvuutena on, että jatkuva oppiminen on kytketty ammattikorkeakoulujen strategioihin ja niistä johdettuihin kehittämissuunnitelmiin. Monipuolinen työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö ja muu toimintaympäristöstä kerättävä tieto tukevat jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan suunnittelua ja vahvistavat osaltaan koulutuksen työelämärelevanssia. Vahvuuksia ovat myös jatkuvan oppimisen kohderyhmien tunnistaminen, koulutuksen toteutusmuodot sekä joustavien koulutuspolkujen kehittäminen. Osassa ammattikorkeakouluja jatkuvan oppimisen suunnittelu ja toteutus on organisoitu erilliseksi toiminnoksi, mikä helpottaa toiminnan koordinointia. 

Kehittämiskohteena ammattikorkeakouluissa on jatkuvan oppimisen tarjonnan tarvelähtöisyyden vahvistaminen. Erilaisilta verkostoilta, työelämäkumppaneilta, sidosryhmiltä, alumneilta ja jatkuvan oppimisen opiskelijoilta tulee kerätä nykyistä systemaattisemmin tietoa jatkuvan oppimisen tarjonnan sisällölliseksi monipuolistamiseksi. Jatkuvan oppimisen toteutusmuotoja tulee edelleen monipuolistaa ja koulutuspolkuja sujuvoittaa opiskelijoiden erilaiset opinnolliset tavoitteet sekä ohjauksen ja tuen tarpeet huomioon ottaen. Esimerkkeinä ovat tutkintokoulutuksen opintojaksojen nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen sekä ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumahdollisuuksien kehittäminen.

Yliopistojen vahvuuksina ovat monipuolinen jatkuvan oppimisen tarjonta ja erilaisten asiakasryhmien tarpeita huomioivat jatkuvan oppimisen toteutustavat. Esimerkkeinä ovat opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua tutkintokoulutuksen opintojaksoille, kohdennetut MOOCit ja avoimen yliopiston koulutustarjonta. Kehittämiskohteena on yliopistojen sisäisen työnjaon, vastuiden ja synergian vahvistaminen, jotta saadaan luotua ja tarjottua erilaisille kohderyhmille nykyistä paremmin soveltuvia jatkuvan oppimisen sisältökokonaisuuksia.

Lähteet

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen M., Shemsedini, G., Stenberg, H., Saarilammi, M., Sarparanta, T., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2020. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2:2020. (Airas ym. 2020). 

Frisk, T., Isoaho, K., Hietala, R., Kotiranta, L., Hirsjärvi, I., Huttula, T., Kankare, P., Löytänen, O., Myllykangas, P., Mäki, M., Stenbacka, Å. & Suomala, P.: Koulutusjärjestelmän kyky vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä rakennemuutostilanteissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 8:2022. (Frisk ym. 2022). 

Harri, M.; Huusko, M.; Isoaho, K.; Moitus, S.; Mustonen, K: & Vuori, H.: Yhteenveto korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditoinneista 2018–2024. Korkeakoulujen auditointien metasynteesiraportti. Julkaisematon käsikirjoitus, julkaistaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisusarjassa 2025.

Huusko, M.; Moitus, S.; Mustonen, K.; Nordblad, M. & Väätäinen, H.: Laatua kehittämässä. Puolivälin yhteenveto korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditoinneista 2018–2022. Korkeakoulujen auditointien metasynteesiraportti. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 14:2022. (Huusko ym. 2022). 

Karila, K., Rantala, K., Rusi, M., Davidsson, S., Helakari, P., Holsti, E., Keloneva, R., Kytölaakso, K., Malkamäki, L., Valkonen, S., Frisk, T., Mustonen, K., Sarkkinen, T., & Huhtanen, M. 2024. Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 7:2024. (Karila ym. 2024).

Moitus, S. & Weimer, L. & Välimaa, J. 2020. Flexible learning pathways in higher education. Finland’s country case study for the IIEP-UNESCO SDG4 project in 2018–2021. Publications 12:2020. (Moitus ym. 2020). 

Pirttilä, A., Silvén, O., Harrikari, H., Joukkola, E., Juvonen, L., Kontio, J., Rehn, A. & Leppänen O.: Tekniikan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 3:2020. (Pirttilä ym. 2020).

Wallenius, J., Ojasalo, K., Friman, M., Hallikainen, M., Kallio, T. J., Sandström, J., Tuuliainen M. & Mustonen K.: Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 4:2020. (Wallenius ym. 2020).