Lausunto varhaiskasvatussuunnitelman perusteluonnoksesta
Diaarinumero OPH-4986-2021
Tiivistelmä lausunnonantajan keskeisestä sisällöstä
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (myöhemmin Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnoksesta. Perusteiden päivitystyö pohjautuu hallituksen esitykseen eduskunnalle varhaiskasvatuslain muutoksesta (HE 148/2021 vp). Perusteita on päivitetty kattavasti erityisesti tuen lukujen osalta ja lukuja on täydennetty ja selkiytetty kiitettävästi myös muilta osin.
Perusteasiakirjan luonnoksessa on kuitenkin kohtia, joita olisi hyvä täsmentää, jotta inklusiivisen varhaiskasvatuksen arvot ja periaatteet todentuvat myös varhaiskasvatuksen arjessa. Perusteissa tulisi kiinnittää huomiota käytettyihin käsitteisiin ja sanamuotoihin, joilla paikallista tasoa ohjeistetaan ja ohjataan. Erityisesti tulkinnan varaiset ilmaisumuodot tulisi korvata täsmällisemmillä ja konkreettisimmilla ohjeilla. Inkluusion käsite on nostettu perusteissa keskiöön. Käsitteen määrittely on kuitenkin paikoin häilyvää ja ylätasoista. Arviointimme (Repo ym. 2018; Repo ym. 2019; Juutinen 2021) painottavat käsitteiden määrittelyn merkitystä ja ohjaavien asiakirjojen konkreettisuutta varhaiskasvatuksen järjestämisen ja toteuttamisen tukena kaikissa toimintamuodoissa.
Hyvin laadittu perusteasiakirja yhtenäistää paikallisesti vaihtelevia käytäntöjä ja edistää siten kaikkien lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia yksilölliseen ja erityiseen tukeen. Pedagogiikan toteuttamisen ja lasten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kolmiportaisen tuen tasojen rakenteiden olennaiset erot tulisi konkretisoida perusteissa tarkemmin. Tasojen eroja tulisi syventää esimerkiksi lapsen yksilölliseen tuen tarpeeseen, rakenteellisiin muutoksiin, kuten lapsiryhmien kokoon ja henkilöstön määrään, sekä erityisopettajan roolin ja monialaisen yhteistyön laajuuteen liittyen (Heiskanen ym. 2021). Lisäksi tuen tarpeen arvioinnin tavoitteiden ja kohteiden kuvailu jää luonnoksessa ylätasoiseksi. Esitämme, että perusteisiin lisätään tuen tarpeisiin kohdistettujen toimenpiteiden vaikutusten ja niiden riittävyyden arviointia ohjaavaa tekstiä. Tällöin myös luvun 5.4 otsikkoa tulisi muuttaa: Tuen tarpeen ja toteuttamisen arviointi.
Tuen eri muodot on kuvattu perusteluluonnoksessa selkeästi ja kattavasti. Tuen eri muotojen erot ja erityispiirteet tulevat hyvin ilmi kuvauksissa esitettyjen esimerkkien kautta. Karvi ehdottaa, että vastaavia kirjauksia lisätään myös tuen eri tasojen erityispiirteiden kuvauksiin.
Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Luvussa 5.1 on kuvattu kattavasti tuen järjestämisen vastuut. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää sanamuotoihin, joilla paikallista tasoa ohjeistetaan ja ohjataan. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja tuen käytänteiden kehittämiseen on tarjottava täsmällisiä ohjeita, sillä niiden toteuttaminen on järjestäjän vastuulla (ks. Repo ym. 2018; 2019). Luonnoksen sivulla 53 linjataan erityisopettajan roolista tuen järjestämisessä. Paikoin erityisopettajan vastuita kuvataan sellaisilla termeillä kuin ’tarpeen mukaan’ tai ’on hyvä tehdä’. Edellä mainitut termit ovat tulkinnallisia ja niitä voi korvata täsmällisemmillä ohjeilla. Erityisopettajan tulisi olla mukana aina, kun tuen tarvetta kartoitetaan, toimenpiteitä suunnitellaan tai niiden onnistumista arvioidaan. Konkreettisempia muotoiluja olisivat esimerkiksi seuraavat: ’erityisopettajan tuki on lapsikohtaista ja/ tai ryhmässä toteutettavaa’; ’Erityisopetuksen tulee olla säännöllistä tai kokoaikaista’; ’Erityisopetusta toteutetaan samanaikaisopetuksena tai yhteisopettajuutena’.
Perusteasiakirjassa olisi hyvä konkretisoida ja tarkentaa tuen mallin toteutumista varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (vasu) toimeenpanon arviointi (Repo ym. 2018) osoitti, että järjestäjät pitävät vasun perusteita tarkoituksenmukaisena asiakirjana, joka tukee kehittämistä paikallisella tasolla hyvin. Kriittisimmin suhtauduttiin siihen, kuinka perusteasiakirja kykenee huomioimaan varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot. Lapsen kehityksen ja oppimisen tukeminen tulee turvata yhtä vahvana myös niille lapsille, joiden varhaiskasvatusta toteutetaan perhepäivähoidossa tai esimerkiksi normina pidettävän päiväkotipäivän ulkopuolella, vuorohoidossa.
Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.2 Yhteistyö tuen aikana
Perusteasiakirjassa yhteistyön toteuttamista tulisi linjata vahvemmin, esimerkiksi kuvaamalla yhteistyötä edistäviä rakenteita. Varhaiskasvatuksen järjestäjä ja arjen pedagogiikan toteuttajat ovat päävastuullisia kehityksen ja oppimisen tuen arvioinnin toimeenpanijoita, mutta he tarvitsevat tähän työhön runsaasti tukea.
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö kuvataan luonnoksessa nyt ’keskusteluna’. Karvi ehdottaa ohjaavampaa ilmaisua, kuten: ’ Tuen tarvetta arvioidaan ja kartoitetaan huoltajien kanssa yhdessä toimintakauden aikana ja huoltajat otetaan mukaan lapsen tuen tarpeen suunnitteluun.’
Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.3 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa
Erityisiä huomioita lukuihin yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki
Pedagogiikan toteuttamisen ja lasten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kolmiportaisen tuen tasojen rakenteiden olennaiset erot tulisi konkretisoida perusteissa tarkemmin. Luonnoksessa tuen tasojen ominaispiirteet eivät nykyisessä muodossaan ole riittävän selkeitä ja konkreettisia. Tasojen eroja tulisi syventää esimerkiksi lapsen yksilölliseen tuen tarpeeseen, rakenteellisiin muutoksiin, kuten lapsiryhmien kokoon ja henkilöstön määrään, sekä erityisopettajan roolin ja monialaisen yhteistyön laajuuteen liittyen (Heiskanen ym. 2021).
Erityisiä huomioita lukuun Tuen muodot (pedagogiset tuen muodot, rakenteelliset tuen muodot, hoidolliset tuen muodot)
Tuen eri muodot on kuvattu perusteluluonnoksessa selkeästi ja kattavasti. Tuen eri muotojen erot ja erityispiirteet tulevat hyvin ilmi kuvauksissa esitettyjen esimerkkien kautta. Karvi ehdottaa, että vastaavia kirjauksia lisätään myös tuen eri tasojen erityispiirteiden kuvauksiin.
Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.4 Tuen tarpeen arviointi
Karvi ehdottaa, että lukua 5.4 tarkennetaan ja konkretisoidaan. Tuen tarpeen arvioinnin tavoitteet ja kohteet jäävät luonnoksessa ylätasoisiksi. Esitämme, että lukuun lisätään myös tuen tarpeisiin kohdistettujen toimenpiteiden vaikutusten ja niiden riittävyyden arviointia ohjaavaa tekstiä. Tällöin myös otsikkoa tulisi muuttaa siten, että se huomioi sekä tuen tarpeen että tuen toteuttamisen arvioinnin. Pidämme tätä tarpeellisena huolimatta siitä, että tuen toteutumisen arviointia avataan kevyesti luvussa 5.5. Tuen toteuttamisen arviointi henkilöstön pedagogisessa työssä olisi tärkeää myös vaikuttavuuden näkökulmasta.
Lisäksi huoltajien roolia tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen toteuttamisessa olisi hyvä selkiyttää. Olemassa oleva kirjaus ’tuen tarpeen arvioinnissa toimitaan yhteistyössä huoltajan kanssa’ jää ylätasoiseksi. Ehdotamme, että kirjausta täsmennetään: ’Huoltajat otetaan mukaan tuen tarpeen ja sen toteuttamisen arviointiin’.
Palautetta ja muutosehdotuksia perusteluonnoksen LUKUUN 5.5 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana
Luonnoksessa on kuvattu konkreettisesti lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavat asiat pedagogisten, rakenteellisten ja hoidollisten ratkaisujen kautta. Kutenkin lapsen inkluusiota edistävä kohta ’käytännöt, miten lapsi pääsee osalliseksi vertaisryhmän toimintaan’ on sisällytetty hoidollisiin ratkaisuihin. Karvin mielestä tämä kohta kuuluu pedagogisiin ratkaisuihin.
Muita huomioita perusteluonnoksesta
Inkluusion käsite tai siitä johdetut muunnokset esiintyvät perusteluluonnoksessa 22 kertaa. Käsitteen käyttö on kuitenkin paikoin häilyvää ja ylätasoista. Perusteluluonnoksen sivulla 25 oleva käsitteen määrittely on melko kattava. Karvi pitää hyvänä sitä, että inkluusio määritellään kaikkien lasten toimintaa ohjaavana periaatteena, arvona ja ajattelun tapana (ks. lisää Repo ym. 2019). Pedagogiikan osalta perusteissa olisi kuitenkin hyvä avata ja syventää sitä, miten varhaiskasvatusta toteutetaan inklusiivisesti.
Perusteasiakirjassa tulisi edelleen täsmentää sitä, mitä inkluusiolla konkreettisesti tarkoitetaan niin kansallisella, paikallisella kuin pedagogisen toiminnan tasolla. Toimintakulttuurin määrittelyn yhteydessä, perusteluluonnoksen sivulla 25, inkluusio erotetaan varhaiskasvatusta ohjaavista arvoista. Karvi huomauttaa, että inkluusio itsessään on yksi arvoista ja sitä ei ole tarpeen erottaa omakseen muista varhaiskasvatuksen arvoista, jotka on jo lueteltu luvussa 2.4. Ehdotamme, että inkluusio lisättäisiin käsitteenä jo varhaiskasvatuksen arvoperustaan, esimerkiksi lapsuuden itseisarvoa kuvaavaan kohtaan seuraavasti: Lapsuuden itseisarvoisuus perustuu lapsen oikeuksiin ja sitä ilmennetään muun muassa yhteisön täysimääräisen jäsenyyden sekä inkluusion periaatteiden näkökulmista.
Karvi pitää hyvänä, että tieto- ja viestintätekniset taidot on päivitetty vastaamaan yleisemmin digitaalista osaamista. Kannatamme myös sitä, että digitaalinen osaaminen on erotettu monilukutaidon kuvauksesta.
Lähteet
Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M. & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa: Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021: 13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162927
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M.-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A. & Hjelt, H. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Julkaisut 15:2019. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Repo, L., Paananen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Eskelinen, M., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Hjelt, H. & Marjanen. J. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 toimeenpanon arviointi. Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotto ja sisällöt. Julkaisut 16:2018. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S. & Sulonen, H. 2018. Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Julkaisut 24:2018. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.