Lausunto kansallisesta lukutaitostrategiasta
Arvioi ja kommentoi lukutaitostrategian alkulukuja (Lukutaitostrategian lähtökohdat, Tavoitteena monipuolinen lukutaito, Lukutaitotutkimuksesta).
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa kansallisesta lukutaitostrategiasta. Lausunto perustuu pääasiassa Karvin tuottamiin arviointituloksiin, jotka mainitaan lähdeluettelossa (alla) ja ovat saatavilla Julkaisut-sivulla. Karvin näkökulma on erityisesti perusopetuksessa.
On hienoa, että kansallinen lukutaitostrategia on valmisteltu. Strategiassa on otettu monipuolisesti esiin eri näkökulmia ja strategia huomioi yhteiskunnan eri tasoja ja eri kohderyhmiä. Monilukutaito on huomioitu hyvin. Hanke-ehdotukset ovat selkeitä ja toimivat ympäri Suomen kielestä riippumatta.
Karvin näkökulmasta strategia kaipaa kuitenkin lisää konkretiaa: Kuka tekee ja mitä tekee? Miten varataan resursseja? Miten saadaan eri tahot sitoutettua strategiaan? Strategia liikkuu varsin yleisellä tasolla, ja vaarana on, että toivotut vaikutukset eivät toteudu.
Lukutaitostrategia nostaa esiin muun muassa erilaisia hankkeita ja kampanjoita. Luku- ja kirjoitustaidon kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin erityisesti systemaattisuutta ja pysyviä käytäntöjä. Kansallisen lukutaitostrategian luonnoksessa tämä systemaattisuus ei korostu niin paljon kuin olisi suotavaa.
Lukutaidon merkitys voisi olla kuvattu ponnekkaammin, jotta siihen on helpompi tarttua. Miksi luku- ja kirjoitustaito ovat tärkeitä koko yhteiskunnalle?
Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnissa on havaittu, että jo perusopetuksen alkuvaiheessa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden luku- ja kirjoitustaito ovat heikompia kuin muilla oppilailla (Ukkola & Metsämuuronen 2019; Ukkola, Metsämuuronen & Paananen 2020; Silverström, Åkerlund, Ukkola & Metsämuuronen 2020). Ero kantasuomalaisiin oppilaisiin näkyy myös alkuopetuksen jälkeen kolmannen luokan alussa (Ukkola & Metsämuuronen 2021). Vastaavanlainen osaamisero on nähtävissä myös PISA-tutkimuksissa yhdeksännellä luokalla (15-vuotiaat). Perusopetus ei siis pysty kuromaan umpeen eroa oppilaiden luku- ja kirjoitustaidossa. Maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten määrä kasvaa jatkuvasti. Maahanmuuttotaustaiset oppilaat ovat heterogeeninen ryhmä, jonka osaaminen on kuitenkin ryhmänä selvästi keskimääräistä heikompaa. Tämän ryhmän luku- ja kirjoitustaitojen kehittymiseen tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja riittävästi resursseja.
NCU har noterat att läskunnighetsstrategin är tämligen allmänt hållen. Om olika utsatta grupper inte lyfts tillräckligt tydligt fram och om inte heller de systematiska insatser som behövs för att stöda dessa grupper nämns tillräckligt specifikt, finns det en risk för att önskvärda effekterna uteblir för olika målgruppers del.
En grupp som behöver lyftas fram är alla elever i svenska skolor i Finland. Målsättningarna i läskunnighetsstrategin gäller också för nationalspråket svenska. Situationen för elever med finska och svenska som modersmål är ändå inte likadan i vårt land. Till exempel är det viktigt att tydliggöra att det kan behövas annorlunda åtgärder för att stöda läskunnigheten på svenska. De svensktalande barnen är mer sårbara eftersom tillgängligheten till böcker och tidningar på svenska inte är en självklarhet i barnets uppväxtmiljö och i bokhandlar, bibliotek och affärer på barnets hemort. Det behövs en planmässig verksamhet för att tillgången på svensk litteratur ska kunna tryggas.
NCU vill också lyfta fram att antalet barn med andra modersmål än svenska och finska ökar i den svenskspråkiga grundskolan. Lättläst litteratur behövs på svenska för dem som integreras på svenska. Det är också viktigt att alltid producera lättlästa texter på svenska som gäller förhållanden i Finland (samhället, historia, kultur, geografi) med tanke på både svenspråkiga läsare och inflyttade personer som väljer svenska som integrationsspråk. Elever i svenska skolor måste ha möjlighet att läsa mer om olika finländska frågor genom aktuella svenskspråkiga bredvidläsningstexter.
Antakaa lausunto suuntaviivaan 1: Luodaan lukutaitotyölle rakenteet. Voitte myös ehdottaa toimenpidettä, joka tulisi liittää osaksi kansallista lukutaitostrategiaa.
Lukutaitotyöhön tarvitaan ehdottomasti pysyvät rakenteet. Strategiassa kirjoitustaidon rooli on melko pieni, vaikka se on olennainen osa monilukutaitoa. Karvi toivoo, että strategiassa tuotaisiin näkyväksi erittäin suuret yksilölliset vaihtelut, jotka ilmenevät esimerkiksi Karvin arvioinneissa. Vaihtelu kirjoitustaidossa on jopa suurempaa kuin lukutaidossa (Ukkola, Metsämuuronen & Paananen 2020); Harjunen, E., Marjanen J. & Karlsson, J. 2019.; Kauppinen M. & Marjanen J. 2020; Harjunen E. & Rautopuro J. 2015; Hellgren J. & Marjanen J. 2020; Silverström C. & Rautopuro J. 2015) Lisäksi perusopetuksen päättövaiheen osaamistaso ennakoi, joskaan ei määrää abiturientin äidinkielen ylioppilaskoemenestystä (Harjunen, E., Marjanen J. & Karlsson, J. 2019; Hellgren J., Marjanen J & Karlsson, J. 2020) Erilaiset tuottamistaidot ovat olennaisia aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden kannalta.
Rakenteissa pitää huomioida eri kohderyhmät. On tärkeää, että rakenteiden toimivuus mietitään sekä suomen- että ruotsinkielisessä toimintaympäristössä. Erityisenä ryhmänä tulee ottaa huomioon myös sellaiset lapset ja nuoret, joiden suomen tai ruotsin kielen taito on vasta kehittymässä. Maahanmuuttotaustaiset oppilaat ovat kasvava ryhmä sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa, vaikka ruotsinkielisissä kouluissa oppilasmäärä on edelleen pieni. Oppilaiden määrä vaihtelee suuresti kouluittain. Erityisesti sellaiset koulut, joissa maahanmuuttotaustaisia oppilaita on vain vähän, tarvitsevat tietoa ja systemaattisuutta oppilaiden kielitaidon tukemiseen (esim. Hellgren J., Silverström C., Lepola L., Forsman L. & Slotte A 2019). Opettajien koulutukseen on varattava riittävästi resursseja.
Antakaa lausunto suuntaviivaan 2: Vahvistetaan lukutaito-osaamista. Voitte myös ehdottaa toimenpidettä, joka tulisi liittää osaksi kansallista lukutaitostrategiaa.
On erinomaista, että lukutaitostrategiaan on sisällytetty tutkimusta muun muassa lasten ja nuorten käsityksistä lukutaidosta ja tekstien tuottamisesta.
On tärkeää, että monilukutaito nostetaan painokkaasti esiin opettajankoulutuksessa, myös aineenopettajilla. Kaikkien opettajien kielitietoisuudesta on huolehdittava. Lukutaitostrategiassa mainitaan, että luku- ja kirjoitustaidon ja monilukutaidon opetus on kaikkien opettajien asia. Tätä pitäisi korostaa vielä lisää. Luku- ja kirjoitustaidoilla on keskeinen merkitys eri oppiaineiden oppimisessa. Tukimateriaalia täytyy olla saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
On erittäin tärkeää nostaa varhaiskasvatuksen opettajien osaamista kielitietoisuudessa ja sanavaraston oppimisessa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa kielitaidon ja oppimisvalmiuksien kehittämiselle. Kielen oppimisen tukemiseen tarvitaan riittävästi henkilökuntaa ja riittävästi aikaa.
Antakaa lausunto suuntaviivaan 3: Innostetaan lukemaan. Voitte myös ehdottaa toimenpidettä, joka tulisi liittää osaksi kansallista lukutaitostrategiaa.
Lukemiseen innostaminen ja monilukutaidon kehittäminen on jokaisen opettajan tehtävä. Lapsille täytyy tarjota monipuolisia mahdollisuuksia kielen kuuntelemiseen ja käyttämiseen niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin.
Monilukutaitoa tuetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja perheiden välillä. Pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys. Yksi positiivinen lukukokemus voi innostaa jatkamaan lukemista.
Opetussuunnitelman perusteet (OPS) määrittävät tavoitteet äidinkielen ja kirjallisuuden opetukselle. Oppiaineen tavoitteena on myös innostaa ja kannustaa lukemiseen ja luku- ja kirjoitustaitojen kehittymiseen. OPS velvoittaa tarjoamaan oppilaille jatkuvasti monipuolisia kokemuksia lukemisesta ja erilaisia mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen.
Yksittäisen oppilaan näkökulmasta lukutaitostrategian mukaiset kaksi lukemistapahtumaa perusopetuksen aikana eivät ole riittävä määrä. Jos kuitenkin on tarkoituksena, että esimerkiksi opetuksen järjestäjä on velvollinen tarjoamaan tällaisia mahdollisuuksia, niin idea on kannatettava.
Antakaa lausunto Lukeva kunta -mallista.
Lukeva kunta -malli tarjoaa kouluille mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteisten resurssien jakamiseen. Varsinkin yhteistyö kirjaston kanssa on kouluille olennaista. Tämän yhteistyön merkitystä voisi painottaa strategiassa. Kirjastojen työntekijöillä on sellaista osaamista, jota opettajilla ei ole. Yhteistyö kannattaisi kirjata paikallisiin opetussuunnitelmiin, jotta siitä tulisi systemaattista.
Antakaa lausunto Lukeva koulu -mallista.
On tärkeää, että lukemiselle varataan riittävästi kohdennettua aikaa ja resursseja joka koulussa. Lukutaidon kehittymisen kannalta on olennaista, että kielitietoinen opetus on koko työyhteisön ja kaikkien oppiaineiden asia.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen lähteet:
Harjunen, E., Marjanen J. & Karlsson, J. 2019. Äidinkielen pieni pitkittäisarviointi: Perusopetuksen päätöstä lukion päättöön. Tiivistelmät 4:2019. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Harjunen E. & Rautopuro J. 2015. Kielenkäytön ajattelua ja ajattelun kielentämistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen. Julkaisut 8:2015. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Hellgren, J, Marjanen, J. & Karlsson, J. 2021. Modersmålets lilla longitudinella utvärdering. Från slutet av grundskolan till studentprovet 2014–2017. Sammanfattningar 22:2020. Helsingfors: Nationella centret för utbildningsutvärdering.
Hellgren, J. & Marjanen, J. 2021. Svenska och litteratur i slutet av årskurs 9 – Resultat av en utvärdering av lärresultat våren 2019. Publikationer 18:2020. Helsingfors: Nationella centret för utbildningsutvärdering.
Hellgren, J., Silverström, C., Lepola, L., Forsman, L. & Slotte, A. 2019. Hur hanteras två- och flerspråkigheten i de svenskspråkiga skolorna? Resultat av en utvärdering i åk 1−6 läsåret 2017−2018. Publikationer 8:2019.
Kauppinen, M. & Marjanen, J. 2020. Millaista on yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen? Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2019. Julkaisut 13:2020. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Silverström C, Åkerlund C., Ukkola, A. & Metsämuuronen, J. 2020. Läget vid skolstarten. Kunskaper i modersmål och litteratur och i matematik i början av årskurs 1. Sammanfattningar 12:2020. Helsingfors: Nationella centret för utbildningsutvärdering.
Silverström, C. & Rautopuro, J. 2015. Språk och skrivande i årskurs 9. En utvärdering av lärresultat i modersmål och litteratur våren 2014. Publikationer 18:2015. Helsingfors: Nationella centret för utbildningsutvärdering.
Ukkola, A., Metsämuuronen J. 2021. Matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen kolmannen luokan alussa. Julkaisut 20:2021. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Ukkola, A., Metsämuuronen J. & Paananen, M. 2020. Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä. Julkaisut 10:2020. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Ukkola, A. & Metsämuuronen J. 2021. Alkumittaus – Matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen ensimmäisen luokan alussa. Julkaisut 17:2019. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.