Eriarvoistumisen ehkäiseminen edellyttää maahanmuuttotaustaisen väestön kieli- ja perustaitojen turvaamista

Tiedote Ammatillinen koulutus Esi- ja perusopetus Korkeakoulutus Lukiokoulutus Vapaa sivistystyö Varhaiskasvatus

Maahanmuuttotaustaisia oppijoita on koulutuksen piirissä yhä enemmän. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan takaa heistä kaikille riittäviä valmiuksia kouluttautumiseen ja työelämään. Yhteiskuntaan integroituminen vaatii monien tahojen yhteistyötä.

Maahanmuuttotaustaisten oppijoiden osuus kasvaa tulevaisuudessa Suomen väestökehityksestä johtuvan työvoimatarpeen myötä. Ihmisiä tulee Suomeen eri ikäisinä, monista eri syistä ja erilaisin koulutustaustoin.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) uusi policy brief -artikkeli kokoaa tuloksia maahan muuttaneiden osaamisesta, koulutuksista ja niiden tilasta. Lisäksi esitämme suosituksia osaamisen, koulutusten ja koulutuspolkujen kehittämiseksi. Alkuvaiheen koulutusten tulee turvata oppijoille yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien perustaitojen eli luku- ja kirjoitustaidon, numeeristen taitojen sekä yleisten oppimaan oppimisen ja tiedonhankinnan taitojen saavuttaminen ikäryhmästä riippumatta. Ne luovat perustan koulutuspolun jatkuvuudelle ja suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa toimimiselle.

Osa oppijoista siirtyy puutteellisin taidoin seuraaville koulutusasteille – koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa etenemisen edellytykset

Aiemmat vaiheet opintopolulla luovat pohjaa myöhemmille opinnoille, ja tällä hetkellä osa oppijoista siirtyy puutteellisin taidoin seuraaville koulutusasteille. Esimerkiksi osa ammatillisen koulutuksen aloittavista maahanmuuttotaustaisista oppijoista ei opintojen alussa osaa opetuskieltä riittävästi suoriutuakseen opinnoista. Tämä vaikeuttaa opinnoissa pärjäämistään, kuormittaa oppilaitoksia ja vahvistaa osaamiserojen kasvua. Riittävien kielellisten ja muiden perustaitojen saavuttamisesta onkin tärkeää huolehtia kaikilla koulutusasteilla. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että oppijoilla on edellytykset siirtyä opintopolulla eteenpäin ennen koulutuksen läpäisemistä.

Kielitietoisuutta tulee kehittää kaikilla koulutusasteilla – osallisuuden vahvistaminen tukee sekä kielen oppimista että yhteiskuntaan integroitumista

Vaikka kielitietoiseen opetukseen, jossa tunnistetaan kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa, on panostettu jo pitkään, toimintatavoissa on vielä paljon kehitettävää kaikilla koulutusasteilla. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tarvitaan lisäkoulutusta aiheesta, sillä kielitietoinen opetus edistää oppijoiden mahdollisuuksia edetä sujuvasti opintopolulla. Varhaiskasvatus on tehokas keino tukea lasten kielen oppimista ja lasten ja koko perheen osallisuutta jo ennen koulun alkamista, mutta maahanmuuttotaustaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kantaväestöä harvemmin.

Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on tärkeää huolehtia siitä, että jokainen oppija tuntee kuuluvansa ryhmään ja pääsee luomaan vertaissuhteita suomea tai ruotsia puhuvien kanssa. Vertaissuhteet kiinnittävät omaan lähiympäristöön ja yhteisöön, ja vertaisilta opitaan myös kielitaitoa.

Riittämättömät perustaidot muodostuvat esteeksi koulupolulla – kielitaidon kehittymiseen tulee varata riittävästi tukea ja aikaa

Maahanmuuttajien opintopolkuja on pyritty sujuvoittamaan monilla uudistuksilla. Joissakin tapauksissa nopeat opintopolut ovat tarkoituksenmukaisia, mutta kieli- ja perustaitoja vahvistavat koulutukset eivät nykyisellään ole kestoltaan riittäviä kaikille. Esimerkiksi jos myöhään maahan tulleilla (15-vuotiaat ja vanhemmat) on vaillinainen koulunkäyntihistoria tai he ovat tullessaan luku- ja kirjoitustaidottomia, valmistavan opetuksen laajuus ei todennäköisesti riitä. Myös monet perusopetuksen ensimmäiseltä luokalta aloittaneet maahanmuuttotaustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen jo ensimmäisinä kouluvuosina heikon opetuskielen taidon ja riittämättömän tuen takia.

Koulutusjärjestelmän tasolla tuleekin löytää ratkaisuja tilanteisiin, joissa oppijoiden kielitaito tai muu osaaminen ei riitä opintopolulla etenemiseen ilman vahvaa tukea. Lisäksi opetus- ja ohjaushenkilöstön välistä yhteistyötä koulutuspolkujen sujuvoittamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi tulee vahvistaa. Erityisesti aikuisena maahan tulleille oppijoille tulee olla tarjolla enemmän tukea opinnoissa ja opintojen nivelvaiheissa. Toimivan kielitaidon saavuttaminen ja oppimaan oppimisen taitojen omaksuminen ovat pitkäkestoisia prosesseja erityisesti aikuisille, joilla on heikko koulutausta. Erityisesti sota- ja kriisialueilta tulleiden, psyykkisistä traumoista kärsivien oppijoiden koulunkäynnin tueksi tarvitaan asiantuntevaa henkilöstöä.

Koulutus- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö ja rahoitusperusteet eivät aina toimi

Pelkillä koulutuspoliittisilla toimilla ei voida taata maahanmuuttotaustaisten oppijoiden integroitumista yhteiskuntaan. Vaikka varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli suomen tai ruotsin kielen oppimisessa ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustuttamisessa, integroituminen vaatii monien tahojen yhteistyötä. Tällä hetkellä esimerkiksi koulutuksiin ohjaamiseen liittyvässä yhteistyössä on kansallisesti suurta vaihtelua sekä toimintatapojen että aktiivisuuden osalta. Opintopolkujen sujuvuus ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät yhteistyön vahvistamista muun muassa sosiaali-, terveys- ja työvoimaviranomaisten kanssa.

Koulutuksen rahoitus ei kaikilta osin tue oppijan kannalta tarkoituksenmukaisen opintopolun muodostumista. Oppijat eivät rahoitusperusteiden takia pääse aina opiskelemaan itselleen sopivimpaan koulutukseen tai he joutuvat keskeyttämän koulutuksen taloudellisista syistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulee yhteistyössä kehittää aikuisten maahanmuuttotaustaisten oppimiseen liittyviä rahoitusmekanismeja. Eriarvoistumisen ja osaamisen eriytymisen ehkäisemisen lähtökohtana tulee olla itsenäisen elämän edellytysten turvaaminen koko väestölle.

 

Policy brief -artikkeli: Eriarvoistumisen ehkäiseminen edellyttää maahanmuuttotaustaisten väestön kieli- ja perustaitojen turvaamista

Artikkeli on osa Karvin policy brief -julkaisusarjaa, jonka tarkoituksena on tukea koulutuspoliittista ja yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Sarjassa käsitellään ajankohtaisia arviointituloksia ja suosituksia kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseksi.

Lisätietoja: