Lausunto koskien Lukiodiplomiselvitystä 2020

Diaarinumero OPH-830-2021

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa koskien Lukiodiplomiselvitystä 2020.

Karvin huomiot selvityksestä

Taito- ja taideaineet ovat keskeinen osa yleissivistystä, joten niiden sisällyttäminen ylioppilastutkintoon on tervetullut uudistus, joka myös nostaa niiden arvostusta. Diplomien nivominen entistä vahvemmaksi osaksi lukio-opetusta edellyttää opetuksen sisältöjen, pedagogiikan ja arvioinnin kehittämistä sekä olemassa olevan tai aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista ja tunnustamista.

Lukiodiplomeja kehittämällä on mahdollista kehittää koulutusjärjestelmän nivelvaiheita toimivammiksi ja monipuolisemmiksi sekä edistää siirtymää korkeakouluihin. Nykyisellään lukiodiplomit eivät ole saavutettavissa yhdenvertaisesti Suomen eri lukioissa, joten diplomien tarjonnan velvoittavuus ja etäopintoina suoritettavien diplomien tarjoaminen kaikille kiinnostuneille edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta.

Karvi haluaa kuitenkin erityisesti muistuttaa, että etänä ja lähiopetuksena diplomeja suorittavat opiskelijat eivät ole jatkossakaan keskenään täysin yhdenvertaisessa asemassa. Kehittämistyössä on myös tärkeää huomioida eri kieli- ja muut erityisryhmät ja niiden tarpeet, kuten selvityksessä todettiin.

On mahdollista, että taito- ja taideaineiden opiskelun muuttuminen aiempaa tavoitteellisemmaksi lisää opiskelijoiden työkuormaa, mikäli muiden aineiden opiskelu ei samaan aikaan vähene. Erityisesti etäopintoina suoritettavat lukiodiplomit saattavat lisätä opiskelijoiden kuormittumista, sillä osa lukiolaisista kokee jatkuvan etäopiskelun ja tietokonetyöskentelyn raskaaksi ja stressaavaksi, kuten Karvin toteuttamassa Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen -hankkeessa (2021, vielä julkaisematon) on tuotu esiin. Kun etäopetus ja -opiskelu ikäluokkien pienentyessä tulevaisuudessa lisääntyy, olisi tärkeää pyrkiä ratkaisemaan siihen liittyviä haasteita tältäkin osin jo ennakkoon.

Diplomien kehittäminen yhteistyössä kehittäjälukioiden kanssa voi lisäksi johtaa taito- tai taideaineissa lukiokoulutuksen tarjonnan eriytymiseen, jos diplomien myötä esim. liikunta-, kuvataide- tai musiikkilinjoilla opiskelevien saama taito- ja taideaineiden opetus ja jatko-opintomahdollisuudet paranevat. Toisaalta on mahdollista, että harvinaisempien diplomien tarjoaminen voi lisätä pienten lukioiden vetovoimaisuutta.

Lukiodiplomien arvioinnin nykytila ja kehittäminen

Mikäli lukiodiplomeista siis tulee osa ylioppilastutkintoa, diplomien arviointia varten tarvitaan valtakunnallinen arviointijärjestelmä, kuten selvityksessä esitetään.

Opiskelijan arvioinnin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on lisäksi tärkeää varmistaa opiskelijoiden yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukasta opetusta sekä kehittää systemaattisesti etä- ja lähiopetusta saavien opiskelijoiden arvioinnin yhdenmukaisuutta niin yleis- kuin erityistehtävälukioissa. Tämä edellyttää erityisesti alkuvaiheessa resursseja etäopetuksen pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen niin, että myös etänä suoritettavissa diplomeissa voidaan turvata riittävä yksilöllinen ja henkilökohtainen ohjaus.

Mikäli lähiopetuksen lisäksi osa tai kaikki diplomeista on mahdollista suorittaa etäopintoina, asettaa tämä niiden arvioinnille erityisiä haasteita, joita tulisi ottaa huomioon jo säädöksiä valmisteltaessa. Tässä yhteydessä on varmistettava myös kieli- ja erityisryhmien tarpeiden huomioiminen.

Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä arvioinnin kehittämisen näkökulmasta olisi tärkeää arvioida lukiodiplomien arvioinnin luotettavuutta ja yhteismitallisuutta riippumattoman arvioijan, kuten Karvin, toimesta.

Lukiodiplomien tuominen osaksi ylioppilastutkintoa ja korkeakoulujen opiskelijavalintoja

Lukiodiplomien yhteismitallistaminen ylioppilastutkinnon muiden aineiden kanssa edellyttää diplomien järjestämisen ja arvioinnin voimakasta kehittämistä, kuten selvitysryhmä esitti. Tähän liittyviä huomioita Karvi on esittänyt edellisessä kappaleessa.

Opiskelijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että lukiokoulutuksen järjestäjät velvoitettaisiin järjestämään lukiodiplomien suoritusmahdollisuus kaikissa koulutuksen järjestäjien oppilaitoksissa. Korkeakoulujen opiskelijavalinnan näkökulmasta tulee myös ottaa kantaa diplomien arvosanojen korottamismahdollisuuteen ja -periaatteisiin sekä ylioppilastutkinnon jo aiemmin suorittaneiden mahdollisuuksiin täydentää ylioppilastutkintoaan lukiodiplomilla.

Korkeakoulut eivät tunne tai hyödynnä diplomeja toistaiseksi kovin hyvin. Jatkossa korkeakoulujen osallistaminen diplomien kehittämistyöhön on tämänkin vuoksi tärkeää. Diplomien hyödynnettävyys riippuu kuitenkin merkittävästi myös siitä, miten niiden arvioinnissa onnistutaan ja miten korkeakoulut mahdollisesti sopivat keskenään lukiodiplomien pisteytyksen periaatteista. Opiskelijoiden tulee tietää hyvissä ajoin, mikä lukiodiplomien merkitys korkeakouluvalinnassa on.

Lukiodiplomien hyödyntämistä kehitettäessä tulisi myös ottaa huomioon, että taito- ja taideaineissa suoritettavien lukiodiplomien huomioiminen korkeakoulujen opiskelijavalinnassa voi johtaa muiden lukion oppiaineiden opiskelun ja kirjoittamisen vähenemiseen. Näin ollen, mikäli opiskelija ei saa jatko-opintopaikkaa taide- tai taitoaineita painottavasta korkeakoulusta, tämä voi heikentää hänen mahdollisuuksiaan hakea jatko-opintopaikkaa muista korkeakouluista, kun ns. teoria-aineita on ylioppilastutkinnossa mahdollisesti kirjoitettu vähemmän.

Lukiodiplomiuudistuksen vastuut ja velvoittavuus

Karvi katsoo, että koordinointi- ja ohjausvastuu lukiodiplomien kehittämistyöstä tulee jatkossakin olla Opetushallituksella. Tällä varmistetaan mm. eri alojen diplomien yhdenmukaisuus sekä koordinoitu yhteistyö Ylioppilastutkintolautakunnan kanssa.

Karvi kannattaa selvityksessä esitetyistä Opetushallituksen ehdotuksista vaihtoehtoa C, jossa yleissivistävään lukiokoulutukseen sisältyvät ja (nykyisellään) lukion päättötodistusta täydentävät näytöt kytkettäisiin ylioppilastutkinnon kehittämiseen ja kyseiseen tutkintoon. Tarkemman kannan ottaminen tämän selvityksen pohjalta edellyttäisi kuitenkin lisätietoa mm. eri osapuolten rooleista kehittämistyössä.

Selvityksessä epäselväksi jäi erityisesti Ylioppilastutkintolautakunnan näkemys diplomeista sekä se, mihin perustuen diplomien arviointia kehitettäisiin lautakunnan ulkopuolisena toimintana.

Selvityksessä esitetty koulutuksen järjestäjiä koskeva linjaus muiden kuin kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomien järjestämisen vapaaehtoisuudesta on tarkoituksenmukainen, sillä kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa kaikilla lukioilla on jo ennestään valmiudet ainakin peruskurssien tarjontaan. Vapaaehtoisten lukiodiplomien asemaa ei ole toimenpide-esityksessä kuitenkaan riittävästi avattu. Otettaisiinko myös ne huomioon ylioppilastutkinnossa ja jos otetaan, järjestettäisiinkö näiden diplomien opetus, arviointi ja kehittäminen samoin kuin lukioille velvoitettujen diplomien kohdalla? Miten opiskelijoiden tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa kaikkia diplomeja turvataan?

Lukiodiplomien velvoittavuuden osalta tuleekin täsmentää, onko koulutuksen järjestäjällä jatkossa velvollisuus tarjota opiskelijalle lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen oppiaineiden lisäksi myös muita lukiodiplomeja vähintään etä-, verkko- tai virtuaaliopintoina, ellei niiden suorittaminen lähiopetuksena omassa tai esimerkiksi naapurilukiossa ole mahdollista. Opiskelijan yhdenvertaisuuden näkökulmasta tämä on tärkeä täsmennys.

Kansallinen rakenne ja kehittäjälukioverkoston rooli

Selvityksessä esitetty kehittäjäverkoston varaan pohjautuva kansallinen rakenne on kannatettava, mutta Karvi esittää, että sen kehittämistyöhön tulisi ottaa mukaan kehittämislukioiden lisäksi korkeakouluja, jotka diplomeja tulevat lopulta hyödyntämään. Kehittämistyöhön osallistuminen edistäisi lisäksi korkeakoulujen tietoisuutta diplomeista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista.

Myös Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntemuksen hyödyntäminen kansallista rakennetta kehitettäessä tulisi huomioida vähintäänkin tiedonkulun parantamiseksi. Diplomien suorittaminen jokaisella kansalliskielellä tulee varmistaa jo kansallista rakennetta kehitettäessä. Lukiodiplomeja kehitettäessä saattaisi olla hyödyllistä myös visioida jatkumoa taiteen perusopetuksen yleisten ja laaja-alaisten oppimäärien kanssa sekä pohtia niissä suoritettujen opintojen hyväksilukemista tai nivomista lukiodiplomeihin.

Pedagogiset ratkaisut

Etä-, verkko- ja virtuaaliopetuksena järjestettävien kurssien pedagogisten ratkaisujen kehittäminen on tärkeää sekä kuvataiteen, liikunnan ja musiikin diplomeissa mutta opiskelijoiden tasavertaisuuden näkökulmasta vähintään yhtä tärkeää myös muissa lukiodiplomeissa. Mikäli diplomien kehittämistyö eriytyy velvoittavien ja vapaaehtoisten diplomien välillä, saattaa niiden vertailtavuus ja arvioinnin yhdenmukaisuus vaarantua. Jos pedagogisten ratkaisujen kehittäminen keskitetään vain tiettyihin diplomeihin, miten nämä kysymykset muiden diplomien osalta ratkaistaisiin?

Taito- ja taideaineissa etäopetuksen pedagogiikkaa kehitettäessä on tärkeää huomioida riittävä määrä lähiopetusta sekä yksilöopetukseen suunnatut resurssit. Etäopetuksena suoritettavan lukiodiplomin ei tulisi minkään diplomin osalta olla ainoa vaihtoehto. Vaikka etäopetus mahdollistaa opetuksen kaikille myös sellaisissa lukioissa, joissa opetusryhmiä ei muodostu, etäopetus ei (erityisesti taito- ja taideaineissa) ole muutoin lähiopetusta kustannustehokkaampaa.

Karvin huomiot selvitysryhmän suosituksiin

Lukiodiplomien arvioinnin kehittäminen

Mikäli lukiodiplomeista tulee osa ylioppilastutkintoa, diplomien arviointia varten tarvitaan valtakunnallinen arviointijärjestelmä ja laaja asiantuntijaryhmä, joka voisi koostua esimerkiksi kaksiportaisesti lukion opettajista, aineasiantuntijoista ja ulkopuolisista sensoreista. Näytön antamisen ja arvioinnin kriteerien kehittämisen sekä mm. yhdenmukaisuuden varmistamisen kannalta yhteistyö ylioppilastutkintolautakunnan, korkeakoulujen ja kehittäjälukioiden kanssa on diplomeja kehitettäessä ensiarvoisen tärkeää.

Jatkossa tulee varmistaa, että jo aiemmin ylioppilastutkinnon suorittaneilla on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukiodiplomi.

Lukiodiplomin hyödyntäminen korkeakoulutuksessa

Lukiodiplomien kehittämistyöhön tulee sitouttaa ja ottaa mukaan kehittämislukioiden lisäksi korkeakouluja, jotka diplomeja tulevat lopulta hyödyntämään. Pelkkä tiedon tarjoaminen tai kuuleminen ei ole kehittämisen näkökulmasta riittävää. Korkeakoulujen osallistaminen diplomien kehittämistyöhön edistää samalla niiden tuntemusta ja hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa. Muutokset opiskelijavalinnoissa tulee toteuttaa siten, että opiskelijoilla on niistä tietoa sekä mahdollisuus valmistautua niihin hyvissä ajoin. Tässä opinto-ohjauksella on tärkeä merkitys.

Uusien lukiodiplomien kehittäminen ja vanhojen korvaaminen toisilla sisältökokonaisuuksilla

Tulevaisuudessa kehittämistyö tulisi järjestää kaikkien diplomien osalta yhdenmukaisella tavalla ja varmistaa Opetushallituksen työryhmiä koottaessa niiden monipuolisuus ja asiantuntemus.

Lukiodiplomien lukumäärän osalta Karvi esittää, että kotitalouden ja käsityön diplomeja kehitetään itsenäisinä jatkossakin. Selvityksessä yksittäisten diplomien poistamista ja korvaamista toisilla sisältökokonaisuuksilla ei ole selvitetty eikä perusteltu riittävästi. On esimerkiksi huomioitava, että eri diplomien erilaiseen kysyntään vaikuttaa niiden tarjonta. Etäopintojen vastapainona kotitalouden ja käden taitojen merkityksen tunnustaminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää, sillä niiden avulla voidaan tukea opiskelijoiden itsetuntoa, elämänhallintaa ja jaksamista, joihin lukion kehittämisessä tulisi arviointi- ja tutkimustulosten perusteella tulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota.

Karvi katsoo, että yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen tulevaisuuden lukiossa on keskeistä, mutta ne eivät liity pelkästään kotitalouteen, vaan kaikkien lukiodiplomien osaamisalueisiin ja niiden tavoitteisiin samalla tavalla kuin opetukseen. Lukiolain (714/2018, 15 §) edellyttämää työelämä- ja yrittäjyysosaamisen kehittämistä lukiokoulutuksessa olisi luontevaa tarjota nuorille esimerkiksi valinnaisena osana kaikkia lukiodiplomeita, tai luoda ehdotetuista yrittäjyyden ja työelämäosaamisen sekä teknologian diplomeista Lops 2021:n periaatteiden mukaisesti erilliset, itsenäiset diplomit.

Kaikkien lukiodiplomien kehittämistyössä on muistettava huomioida myös yliopistojen tiedealat, jotta voitaisiin varmistaa yhtenäinen taitopolku lukio-opinnoista korkeakouluun. Kun korkeakouluissa on tarjolla esimerkiksi kotitalouteen tai käsityöhön liittyviä opintoja, näiden diplomien poistaminen ei ole siksi perusteltua.

Lisäksi on huomioitava, että teknologia on käsitteenä laaja-alainen. Monimerkityksisten diplomien luominen vaikeuttaisi diplomien sisältöjen, opetuksen ja arvioinnin määrittelemistä sekä hyväksi lukemista korkeakouluun haettaessa. Mikäli kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi tarjota erillinen teknologian lukiodiplomi, kuten selvityksessä on esitetty, sellainen olisi mahdollista luoda erillisenä ilman että se korvaisi käsityön lukiodiplomia. Tässäkin korkeakoulujen ja opiskelijoiden kuuleminen olisi nimikkeestä päätettäessä keskeistä.

Toivottavaa olisi myös selvittää tarkemmin ko. tiedealojen tutkijoiden näkökulmia lukio-opetukseen ja lukiodiplomeihin. Lisäksi tulisi kuulla myös opiskelijoiden näkökulmia taide- ja taitoaineiden merkityksestä oman osaamisen ja elämänhallinnan kehittymisen näkökulmista sekä selvittää kotitalouden diplomin tarjontaan mahdollisesti liittyviä esteitä (esim. tilat).

Esitettyjen kustannusten riittävyys

Selvityksessä esitetyt kustannukset vaikuttavat alimitoitetuilta. Etänä järjestettävää opetusta ja sen kustannuksia laskettaessa tulisi varmistaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus riittävään henkilökohtaiseen ohjaukseen, joka taito- ja taideaineissa sekä opiskelijoiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta on diplomeja kehitettäessä erityisen tärkeää. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös kieli- ja erityisryhmien tarpeet, joka ei käynyt laskelmasta nyt riittävällä tavalla esiin.

Lukiodiplomijärjestelmän ja sen arvioinnin yhdenmukaisuuden vuoksi opettajille olisi varattava mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen kaikissa lukiossa annettavissa diplomiaineissa, eli vähintään kolmelle opettajalle jokaisessa lukiossa.

Selvityksessä tai sen kustannusvaikutuslaskelmissa ei käy myöskään ilmi sitä, mitä kaikkia diplomeja ehdotetaan loppujen lopuksi pidettäväksi tarjolla, miten näitä vapaaehtoisia diplomeja aiotaan kehittää ja millaisia kustannusvaikutuksia niistä aiheutuu.

Harri Peltoniemi 
Johtaja 
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Elina Harjunen 
Yksikön johtaja 
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus