Koulupoissaolojen ehkäisyyn tarvitaan selkeitä suuntaviivoja sekä oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistamista
Opetuksen järjestäjillä on pääsääntöisesti käytössä yhtenäiset toimintamallit poissaolojen ehkäisyyn, puuttumiseen ja seurantaan. Opetuksen järjestäjien ja koulujen välillä on kuitenkin suurta vaihtelua siinä, milloin poissaoloihin puututaan. Koulujen henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien käsitykset koulussa viihtymistä ja yhteisöllisyyttä edistävistä käytännöistä erosivat toisistaan.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2021–2022 koulupoissaolojen ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen liittyviä käytäntöjä perusopetuksen 5.–9.-luokilla. Arviointi on osa opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaa, vuosina 2021–2023 toteutettavaa kansallista sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistoimintaa. 7.9. julkaistavassa arvioinnin väliraportissa tuodaan esiin opetuksen järjestäjien, koulujen henkilöstön, huoltajien ja oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia poissaolojen ehkäisyn ja puuttumisen toimintatavoista.
Eriävät toimintatavat poissaolojen kirjaamisessa vaikeuttavat tiedon hyödyntämistä
Arviointitulosten mukaan opetuksen järjestäjillä oli pääsääntöisesti käytössä kirjattu toimintamalli poissaolojen seurantaan ja puuttumiseen. Poissaoloihin puuttumisen tuntirajat toimintamalleissa kuitenkin vaihtelivat erittäin paljon opetuksen järjestäjien ja koulujen välillä.
”Suuri vaihtelu poissaoloihin puuttumisen tuntirajoissa osoittaa, että eri toimijatahot ovat tulkinneet eri tavoin, milloin poissaolo aiheuttaa huolta tai on ongelmallinen. Tämä tulos osoittaa, että on tarpeellista yhtenäistää käytäntöjä kansallisella tasolla”, kuvaa arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen.
Arvioinnin tulosten mukaan alle puolet opetuksen järjestäjistä keräsi kouluiltaan yhtenäistä seurantatietoa poissaoloista. Poissaolojen kirjaamisen haasteet vaikeuttivat vertailukelpoisen, yhdenmukaisen tiedon keräämistä niin kunnan tai kaupungin sisällä kuin kansallisestikin. Opetuksen järjestäjillä on myös erilaisia käytäntöjä siihen, miten poissaolot merkitään sähköiseen oppilastietojärjestelmään.
Poissaolojen yhdenmukaista kirjaamista haastaa myös se, etteivät huoltajat ole saaneet riittävästi tietoa siitä, miten erilaisissa poissaolotilanteissa tulee toimia. Joka kymmenes huoltaja ilmoittaa, ettei huoltajille ole annettu ohjeistuksia asiaan liittyen. Huoltajista jopa viidesosa on hyväksynyt oman lapsen poissaolon, vaikka siihen ei olisi ollut varsinaista syytä. Lisäksi 30 % huoltajista on sitä mieltä, että koulun antamia ohjeistuksia erilaisissa poissaolotilanteissa toimimiseen tulee kehittää.
Tilastointi- ja seurantatiedon puutteet vaikeuttivat poissaoloihin liittyvän toimintamallin ja käytössä olevien toimintatapojen tuloksellisuuden arviointia.
Kouluun kiinnittymistä tuetaan parhaiten koulun arjessa osana opetusta ja arkisia kohtaamisia
Arviointiaineiston mukaan koulujen henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien käsitykset koulussa viihtymistä ja yhteisöllisyyttä edistävistä käytännöistä erosivat toisistaan. Henkilöstön vastauksissa korostuivat erilliset ryhmäyttämis- ja teemapäivät yhteisöllisyyden vahvistajina. Oppilaat ja huoltajat puolestaan korostivat kouluyhteisössä tapahtuvaa kiireetöntä kohtaamista ja säännöllistä ryhmäyttämistä eli mahdollisuuksia tutustua luokkatovereihin, vaihtaa kuulumisia ja vahvistaa ryhmän yhteishenkeä osana arkista koulutyötä ja opetusta.
”Koulun henkilöstön oman arvion mukaan yhteisöllisyyttä edistävistä käytännöistä heikommin kouluissa toteutuvat jatkuva ryhmäyttäminen, oppilaiden kaverisuhteiden aktiivinen tukeminen sekä kouluun kiinnittymistä tukevat opetuskäytännöt. Kouluyhteisössä on syytä luoda yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ryhmäyttäminen tarkoittaa ja miten ryhmän toimivuutta, oppilaiden tutustumista toisiinsa sekä turvallisen ilmapiirin rakentumista tuetaan jatkuvasti koulun arjessa opetuksen ja muun koulutyön osana”, painottaa Markkanen.
Ensimerkit koulunkäynnin ongelmista havaitaan usein kotona – huoltajat toivovat konkreettisia toimintatapoja
Koulupoissaolojen tunnistaminen ja niihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää, sillä usein kyse on asteittain kehittyvästä ongelmasta. Arviointiaineiston mukaan noin neljännes huoltajista on ollut huolissaan oman lapsen viihtymisestä koulussa, lapsen haluttomuudesta mennä kouluun tai oman lapsen poissaoloista koulusta. Ensimerkit koulunkäynnin ongelmista tunnistetaan usein kotona, ja huoltajia tuleekin kannustaa tuomaan esiin huolen heräämistä jo varhaisessa vaiheessa.
”Arvioinnin tulosten mukaan huoltajat eivät tunne riittävän hyvin käytössä olevia toimintamalleja. He toivoivat kouluilta selkeämpiä ohjeistuksia siihen, miten erilaisissa poissaolotilanteissa kuuluu toimia”, kertoo Markkanen.
Arviointiaineiston mukaan tarvittavien tukitoimien saaminen edellyttää huoltajalta aktiivista toimintaa. Useimmiten poissaoloihin liittyvät tukitoimet olivat huoltajien vastausten mukaan käynnistyneet heidän omasta yhteydenotostaan kouluun. Samanaikaisesti kun kouluissa kehitetään systemaattisia ja kirjattuja yhteisiä käytäntöjä, joissa eri toimijoiden roolit ja vastuut on määritelty, on tärkeä huolehtia siitä, että toimintatapoja osataan kuvata myös tavoilla, jotka vastaavat oppilaiden ja heidän huoltajiensa tarpeita.
”Huoltajat ja oppilaat toivat esiin turhautumista jatkuviin palavereihin, joissa voi olla paikalla heille tuntemattomia työntekijöitä ja joiden lopputuloksena ei aina saavuteta riittävän konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Huoltajat toivoivat erilaisten tukitoimien kokeilua sekä myös konkreettisia ohjeita siihen, miten kotona voidaan tukea oppilasta, jolla on ongelmia säännöllisessä koulunkäynnissä”, Markkanen kuvaa.
Karvi järjestää 21.9.2022 Mikä kiinnittää kouluun? -webinaarin, jossa esitellään tuloksia sekä sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnista että kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arvioinnista.
Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi jatkuu 31.5.2023 asti. Toukokuussa 2023 julkaistaan arvioinnin loppuraportti, johon kootaan kokemuksia koulupoissaolojen ehkäisyyn ja puuttumiseen liittyvästä paikallisesta ja kansallisesta kehittämistyöstä ja sen tuloksista.
Raportti
Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi – Arvioinnin väliraportti
Lisätietoja:
- Yksikön johtaja Hannele Seppälä, 029 533 5550, hannele.seppala@karvi.fi