Perusopetuksen laadunhallinnan kehittämistyössä edelleen parannettavaa

Tiedote Esi- ja perusopetus

Usea perusopetuksen järjestäjä, jonka laadunhallinta on jo aiemmin ollut korkeammalla tasolla, on edelleen panostanut paljon laadunhallinnan kehittämiseen. Sen sijaan viisi vuotta sitten laadunhallinnan kansallisessa arvioinnissa alemmalla tasolla olleet järjestäjät ovat toimineet pääosin samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia – koulutuksellisen tasa-arvon työryhmä nimesi alkusyksystä 2021 laatutyönyrkin valmistelemaan ehdotuksen perusopetuksen laatutavoitteiden valmistelun toteutuksesta. Laatutyönyrkin työskentelyn tueksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kartoitti vuonna 2021 perusopetuksen järjestäjien laadunhallinnan nykytilaa. Sen lisäksi kartoitettiin nykyisten perusopetuksen laatukriteereiden merkitystä sekä järjestäjien näkemyksiä laadunhallinnan kansallisesta ohjauksesta ja tuesta. Kartoitus toteutettiin kyselyn ja neljän kuulemistilaisuuden avulla. Harkinnanvaraiseen näytteeseen valittiin 50 perusopetuksen järjestäjää, joista 46 osallistui. Kartoituksessa hyödynnettiin tietoa vuonna 2016 toteutetusta kansallisesta arvioinnista, joka koski perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien itsearviointia ja laadunhallintaa (Harjunen ym. 2017).

Laadunhallinnalla ja johtamisen integroimisella selvä positiivinen yhteys

Kartoituksen tärkeimpinä tuloksina selvisi, että 28 % kartoitukseen osallistuneista perusopetuksen järjestäjistä oli panostanut paljon laadunhallinnan kehittämiseen vuosina 2017–2021. Tähän ryhmään kuului kuitenkin vain sellaisia järjestäjiä, jotka jo vuonna 2016 olivat itsearvioinnin mukaan kehittyvällä tasolla (asteikko: puuttuva–alkava–kehittyvä–edistynyt). Tässä ryhmässä oli myös paljon järjestäjiä, jotka olivat integroineet laadunhallintansa ja johtamisjärjestelmänsä.

Kartoitus osoittaa, että laadunhallintansa hyvin jo ennestään hoitaneet järjestäjät ovat jatkaneet panostusta laadunhallintaan. Edellisessä kansallisessa arvioinnissa vasta alkavalla tasolla olleet järjestäjät taas eivät viimeisten viiden aikana olleet panostaneet yhtä paljon oman laadunhallintansa kehittämiseen. Noin puolet kartoitukseen osallistuneista opetuksen järjestäjistä arvioikin toimineensa pääosin samalla tavalla kuin vuonna 2016. Vuoden 2016 arvioinnissa 59 % perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjistä oli alkavalla tasolla, 38 % kehittyvällä tasolla.

– Suomessa on iso joukko järjestäjiä, jotka eivät ole viime aikoina panostaneet paljoa omaan laadunhallintaansa. Resursseja on kenties tarvittu muihin asioihin. Kun tulevia kansallisia laatutavoitteita suunnitellaan, on tärkeätä ottaa huomioon myös tämä ryhmä. Opetuksen järjestäjät ovat erilaisia, ja myös heidän edellytyksensä vaihtelevat, sanoo arviointiasiantuntija Chris Silverström.

Laatukriteereiden selkeyden tärkeys ja tuen tarve korostuvat

Kartoituksen perusteella selvisi, että erilaisten koulutuksen järjestäjien kesken laatutyön haasteet ovat erilaisia. Pienet kunnat ja yksityiskoulut näkivät laadunhallintaa haastavana tekijänä etenkin puutteelliset aika- ja henkilöstöresurssit, erilaisten ulkoisten arviointien suuren määrän, taloudelliset haasteet sekä rakenteelliset tekijät kuten ikäluokkien pienenemisen. Toisaalta suurilla kaupungeilla haasteita aiheuttivat esimerkiksi väestönkasvu ja segregaatio.

Järjestäjillä ei aina ollut käytössä varsinaista viitekehystä omalle laadunhallinnalleen, vaan he käyttivät erilaisia seuranta- ja arviointimenetelmiä. Noin viidesosa vastaajista kertoi käyttävänsä ainoastaan Perusopetuksen laatukriteereitä vuodelta 2012. Vastaajat pitivät erittäin tärkeänä, että tulevat perusopetuksen laatutavoitteet ja -kriteerit määritellään mahdollisimman selkeiksi, jotta kriteerit sopivat erilaisille järjestäjille ja erilaisiin olosuhteisiin. Kriteerien täytyy olla myös yhteensopivia opetussuunnitelman perusteiden kanssa.

Järjestäjät kokivat tuen suhteen tärkeimpänä, että kansallisella tasolla varataan resursseja perusopetuksen laadunhallinnan kehittämiseen. Vastaajien mielestä oli lisäksi tärkeää, että järjestäjät saavat kansallista tukea koulujen hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja jakamiseen. Tärkeimpiin tarpeisiin kuuluivat myös muun muassa mahdollisuus vertailla tietoja (suhteessa kansalliseen tasoon) sekä henkilöstön laadunhallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän laatutyönyrkin loppuraportti ja ehdotus perusopetuksen laatutavoitteiden valmistelun toteutuksesta valmistuu keväällä 2022.

Raportti: Perusopetuksen laadunhallinnan nykytilan kartoitus. Julkaisut 9:2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja: