A-finska, 9. luokka

Kuvituskuva. Koululainen työskentelee tietokoneella. — Kuva: Tuomas Sarparanta

A-finskan pitkittäisarviointi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi oppilaiden kielitaidon kehittymistä oppiaineessa A-finska kuudennen luokan lopusta perusopetuksen loppuun. Arvioinnissa tarkasteltiin molempia oppimääriä, suomi toisena kotimaisena kielenä (finska) ja äidinkielenomainen suomi (mofi). Pitkittäisarviointiin osallistui 1 215 finskan oppilasta ja 843 mofi oppilasta.

Kehitystä tarkasteltiin kahdella osa-alueella: taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä. Tuloksia tarkasteltiin sukupuolen, kunnan kieliprofiilin ja alueen mukaan.

Kielenkäytöllä kotona ja vapaa-ajalla on selkeä yhteys tuloksiin

Toisen kotimaisen kielen (A-finska) oppimistulosarviointi ruotsinkielisen perusopetuksen yhdeksännellä luokalla toteutettiin huhtikuussa 2021. Arviointiin osallistui kaikkiaan 2 492 oppilasta 38 ruotsinkielisestä koulusta. Arviointi koski molempia oppimääriä. Oppilaista 1 471 opiskeli suomea toisena kotimaisena kielenä -oppimäärän mukaisesti (finska) ja 1 021 opiskeli suomea kaksikielisille tarkoitetun äidinkielenomainen suomi -oppimäärän mukaisesti (mofi).

Arviointi toteutettiin Karvin sähköisellä arviointialustalla keväällä 2021. Painopiste oli kahdella osa-alueella: taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä. Oppimäärille laadittiin eri arvioinnit. Arvioinnin yhteydessä kerättiin myös muun muassa tietoa opiskelijoiden kielitaustasta, suomen kielen käytöstä vapaa-ajalla sekä lukutottumuksista.

Tuloksia tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: alueet, kunnan kielisyysaste ja sukupuoli. Raportissa tuloksia esitellään kokonaistuloksina sekä taitotasoittain eri osa-alueissa. Kokonaistuloksella tarkoitetaan tulosta kaikista tehtävistä. Kokonaistulos esitetään pisteinä. Kansallinen kesiarvo on viisisataa (500) pistettä. Tulokset eri osa-alueilla esitetään taitotasoina.

Kokonaistulos

Oppilaat, jotka lukevat suomea toisena kotimaisena kielenä (finska), tulevat eri kielellisistä ympäristöistä ja erot tuloksissa näkyvät kunnissa, joissa on eri kieliprofiilit. Etelä-Suomen suomenkielisistä ja kaksikielistä kunnista, joissa suomi on enemmistökieli, tulevilla oppilailla tulos oli selvästi yli kansallisen keskiarvon (590 vast. 544 pistettä). Muissa kaksikielisissä kunnissa tulos oli juuri alle keskiarvon (479–498 pistettä). Oppilaiden tulos ruotsinkielisissä kunnissa oli selvästi alempi (420 pistettä).

Oppilaat, jotka lukevat äidinkielenomaista suomea (mofi), asuvat suomenkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa. Suomenkielisistä kunnista tulevilla oppilailla tulos (523 pistettä) oli yli kansallisen keskiarvon. Tulos kaksikielisissä kunnissa, joissa suomen kieli on enemmistökieli, oli hieman alle keskiarvon (493 pistettä). Tuloksissa oli selvä ero oppilailla, jotka tulevat suomenkielisistä kunnista ja oppilailla, jotka tulevat kaksikielisistä kunnista, joissa ruotsi on enemmistökieli (466 pistettä).

Yhteys taustamuuttujien ja tulosten välillä

Oppilaiden suhtautuminen oppiaineeseen ja koulunkäyntiin näkyi tuloksissa. Oppimäärässä finska suurimmat erot olivat osaamisessa. Neljännes oppilaista, jotka kokivat osaavansa suomea, sai keskimäärin 78,2 pistettä enemmän kuin ne, jotka kokivat osaamisensa olevan heikkoa. Neljännes oppilaista, jotka kokivat oppiaineen olevan hyödyllinen, sai 46,3 pistettä enemmän ja neljännes, jotka pitivät enemmän oppianeesta, sai 41 pistettä enemmän.

Finska-oppilaiden kielenkäytöllä vapaa-ajalla oli yhteydessä arvioinnin tuloksiin. Arviointituloksissa oli merkittävä ero ruotsia perheen sekä ystävien kanssa puhuvien ja suomea perheen sekä ystävien kanssa puhuvien oppilaiden välillä. Oppilaat, jotka käyttävät suomea kotona ja vapaa-ajalla, saivat parempia tuloksia kuin ne oppilaat, jotka käyttävät vain ruotsia. Perheen kanssa suomea puhuvat oppilaat saivat keskimäärin 73,4 pistettä enemmän kuin ne oppilaat, jotka puhuvat kotona vain ruotsia. Kavereiden kanssa suomea puhuvat oppilaat saivat keskimäärin 48,5 pistettä enemmän kuin ne oppilaat, jotka puhuvat kavereiden kanssa vain ruotsia. Neljännes oppilailla, jotka vapaa-ajallaan useammin tulkitsevat ja tuottavat tekstejä suomeksi, oli parempi tulos (40,9 vast. 62,6 pistettä).

Mofi-opiskelijoiden asenne oppiaineeseen oli keskimäärin sama alueesta ja kunnan kielisyysasteesta riippumatta, mutta oppilaiden välillä oli vaihtelua. Neljännes koulutyöhön vähiten positiivisesti suhtautuvista oppilaista sai keskimäärin 38,9 pistettä vähemmän kuin neljännes positiivisimmin suhtautuvista oppilaista. Neljännes oppilaista, jotka kokivat osaavansa suomea, oli keskimäärin 52,3 pistettä enemmän kuin niillä oppilailla, jotka kokivat, etteivät osaa niin hyvin suomea. Lukemisella on selkeä yhteys tuloksiin. Oppilailla, jotka kertoivat lukevansa kaksi kirjaa tai enemmän kirjaa kuukaudessa, oli keskimäärin 56,7 pistettä enemmän kuin niillä oppilailla, jotka kertoivat, etteivät lue yhtäkään kirjaa kuukaudessa.

Tulkitsemistehtävät

Oppimäärässä finska suomenkielisten kuntien koulujen ja ruotsinkielisten kuntien koulujen tuloksissa erot olivat selkeitä. Parhaat tulokset olivat Etelä-Suomen suomenkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa sijaitsevissa kouluissa. Hyvän osaamisen tasoon ylsi huomattavasti suurempi osuus oppilaista suomenkielisistä kunnista (alle 10 prosenttia ruotsinkielisiä) verrattuna kansalliseen tulokseen. Mofi-oppimäärässä on erinomainen tulos ja erot eri kuntaprofiilien välillä olivat pienet.

Kirjallinen tuottaminen

Oppilaiden kirjoitustaito on heikentynyt sitten edellisen suomi toisena kielenä -arvioinnin, joka tehtiin vuonna 2009. Oppimäärässä finska ylsi 40 prosenttia oppilaista vuonna 2009 hyvän osaamisen tasolle, kun taas vuonna 2021 vastaava prosenttiluku oli 19. Ero oppimäärässä mofi oli vielä suurempi. Vuonna 2009 ylsi 69 prosenttia oppilaista hyvän osaamisen tasolle, vuonna 2021 32 prosenttia.