OPS-arviointi aitiopaikka koulutuksen ohjausjärjestelmään
Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen, Karvin arviointiasiantuntijat
OPS-arviointi 2016–2020 on ollut poikkeuksellisen laaja ja pitkäkestoinen Karvin hanke. Sen punaisena
lankana on kulkenut kehittävä arviointi, jonka ideoita olemme voineet soveltaa, kokeilla ja toteuttaa
käytännössä. OPS-arvioinnissa on ollut mahdollista seurata opetussuunnitelmien käyttöönottoa
koulutuksen ohjausjärjestelmän hallinnon näkökulmista aina yksittäiseen oppimistilanteeseen, jossa
ensimmäisen luokan oppilaat opettelevat yhdessä toiminnallisesti riimittelyä ja tarinoiden tuottamista.
Arvioinnissa tuotettiin ja hyödynnettiin monipuolisia aineistoja, joiden avulla opetussuunnitelmien
toimeenpanoa arvioitiin monista näkökulmista eri toimijatahojen kannalta. Määrällisten aineistojen
avulla tarkasteltiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien toimeenpanoa erilaisilta etäisyyksiltä
sekä seurattiin niiden käyttöönoton etenemistä kahden ensimmäisen lukuvuoden osalta vuodesta 2017
vuoteen 2019.
Arviointihankkeen edetessä kehittävän arvioinnin ajatusten mukaan täsmennettiin ja tarkennettiin
suunnitelmaa. Esimerkiksi ensimmäisen osahankkeen kyselyjen tuloksia hyödynnettiin esiopetusyksikkö- ja kouluvierailujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opetussuunnitelmien käyttöönotto on luonteeltaan prosessimaisia. Vierailuiden aikana oli mahdollista yhdessä pohtia esiopetusyksiköiden ja koulujen henkilöstön kanssa, miten OPS-prosessi on sujunut ja missä vaiheessa ollaan.
OPS-arvioinnissa tulosten hyödyntämistä on pohdittu alusta saakka yhdessä arviointitiedon hyödynsaajien kanssa. Jo hankkeen suunnittelun alkumetreillä kävimme mielenkiintoisia keskusteluja
valmisteluun osallistuneiden ministeriön ja Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa sekä kentän
toimijoiden kanssa. Järjestimme kentän toimijoille useita kuulemistilaisuuksia, joissa saimme tietoa
ja kuulimme kokemuksia paikallisista OPS-prosesseista sekä niihin liittyvistä onnistumisista ja pulmista. Keskustelut kentän toimijoiden kanssa ja heidän ääntensä kuuleminen ovat olleet meille erittäin
tärkeitä läpi koko arviointihankkeen.
Kehittävän arvioinnin lähestymistapojen mukaan toteutettu arviointiaineiston tuottaminen yhdessä
kentän toimijoiden kanssa antoi tilaisuuden syventää ymmärrystä niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita uudet opetussuunnitelmat ovat tuoneet esi- ja perusopetukseen. Arvioinnin toteuttaminen
tarjosi meille Karvin asiantuntijoille aitiopaikan suomalaiseen koulutuksen ohjausjärjestelmään ja sen
toimivuuteen. Arvioinnin toteuttaminen loi oppimisen mahdollisuuksia, koulutuksen ohjausjärjestelmään liittyvän tiedon syventämistä ja mahdollisuuden kokeilla sekä kehittää erilaisten arviointiaineistojen tuottamista ja hyödyntämistä.
Paikallista opetussuunnitelmatyötä voidaan ajatella yhteisöllisenä oppimisprosessina, joka tukee
pedagogista kehittämistä ja toimintakulttuurin muutosta. Arviointihankkeessa toteutetuilla esiopetusyksikkö- ja kouluvierailuilla kuulimme opetussuunnitelmien käyttöönottoon liittyvistä onnistumisista ja haasteista. Vierailuilla pääsimme näkemään, miten eri tavoilla uudistuksia, esimerkiksi monialaisia oppimiskokonaisuuksia, oli toteutettu ja miten laaja-alaisen osaaminen oli käytännössä huomioitu.
Keskustelimme johdon ja opetushenkilöstön kanssa esimerkiksi siitä, miten oppimiskäsitys toteutuu
esiopetusyksikköjen ja koulujen työssä sekä opetusjärjestelyissä. Millaisia haasteita aiheuttivat esimerkiksi perusteasiakirjan monitulkintaiset käsitteet ja niiden erilaiset tulkinnat?
Erityisen antoisaa on ollut työskennellä hankkeeseen sitoutuneen OPS-arviointiryhmän kanssa. Ryhmän puheenjohtajan ja jäsenten laaja-alainen ja monipuolinen asiantuntemus esi- ja perusopetuksen
johtamisesta ja kehittämisestä, koulutuksesta ja tutkimuksesta edesauttoi hankkeen toteuttamista.
Lisäksi osa heistä oli osallistunut valtakunnallisten perusteiden laatimiseen, osa oli vastannut paikallisten opetussuunnitelmien valmistelusta ja koordinoinnista sekä niiden käyttöönotosta.
OPS-arvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta, että koulutuksen ohjausjärjestelmän avulla raamitetaan yhtenäistä esi- ja perusopetuksen toteuttamista. Opetussuunnitelmien valmistelu- ja käyttöönottoprosessit tukevat kuntien, koulujen ja opettajien työtä muuttuvassa yhteiskunnassa. Keskeistä on nähdä opetussuunnitelma elävänä asiakirjana, joka tukee arjen työtä ja opetuksen kehittämistä.
Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen
Saarinen työskentelee johtavana arviointiasiantuntijana ja Venäläinen arviointiasiantuntijana Karvin yleissivistävän koulutuksen yksikössä. Saarinen ja Venäläinen vastasivat Karvissa OPS-arvioinnin toteutuksesta.
Tässä blogikirjoitusten sarjassa julkaistaan arviointiryhmän jäsenten ja Karvin OPS-arvioinnin projektipäälliköiden kirjoitukset ajatuksistaan ja kokemuksistaan OPS-arviointimatkan varrelta.
OPS-arviointi 2016–2020 -hankkeessa seurattiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönoton etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista edistäviä ja estäviä tekijöitä vuodesta 2017 vuoteen 2019. Nelivuotisessa hankkeessa syvennyttiin esi- ja perusopetuksen järjestäjien, esiopetusyksiköiden ja koulujen näkemyksiin opetussuunnitelmista koulutuksen kehittämisen välineinä. Arviointitulokset osoittavat, että uudistusten keskeisten käsitteiden avaamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota opetussuunnitelmien käyttöönoton ohjauksessa, tuessa ja koulutuksessa niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Tukea ja täydennyskoulutusta tarvitaan sekä käyttöönoton alussa että sen edetessä.
Karvin asiantuntijoiden tukena toimi koko OPS-arvioinnin toteuttamisen ajan arviointiryhmä. Arviointiryhmän puheenjohtaja Peter Johnson, arviointiryhmän jäsenet Hannele Cantell, Päivi Koivisto, Gun Jakobsson ja Jorma Väänänen sekä projektipäälliköt Jaana Saarinen ja Salla Venäläinen reflektoivat OPS-arvioinnin tuloksia ja kehittämissuosituksia eri näkökulmista blogikirjoituksissaan. Kirjoittajat avaavat näkemyksiään ja kokemuksiaan suomalaisesta koulutuksesta ja koulutuksen ohjausjärjestelmästä.
OPS-arvioinnin raportti Näkökulmia OPS-arviointiin julkaistiin joulukuussa 2021. Lue lisää arvioinnista.