Kehittävä arviointi — korkeakoulujen auditointien menestystekijä Suomessa

Kehittävä arviointi ja eurooppalaiset laadunhallinnan periaatteet (ESG) ovat korkeakoulujen laadunhallinnan ja auditointien kulmakivi Suomessa. Suomen korkeakoulujen auditointimalli on perustunut pitkäjänteiseen työhön, jossa on toisaalta uskottu vahvasti kehittävän arvioinnin voimaan korkeakoulujen osallistamisessa ja toiminnan jatkuvassa kehittämisessä sekä toisaalta institutionaaliseen auditointimalliin, jossa tarkastellaan koulutuksen lisäksi myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suomen lähestymistapa näyttäytyykin moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna erilaiselta.

Kehittävä arviointi Suomessa ei ole itsestäänselvyys vaan tietoinen valinta. Karvilla (ja edeltäjällä Korkeakoulujen arviointineuvostolla) on ollut tärkeä rooli Suomessa kehittävän arvioinnin edistäjänä, toteuttajana ja kehittäjänä.

Pitkäjänteisyys ja systemaattisuus korkeakoulujen ulkoisen arvioinnin lähestymistavassa ovat muiden tekijöiden ohella vaikuttaneet siihen, että suomalaisissa korkeakouluissa on toimivat laatujärjestelmät. Tämä oli toisen auditointikierroksen (2012–2018) keskeinen tulos. (Nordblad ym., 2019.)

Auditointikierrosten painotukset ovat muuttuneet ja kehittyneet

Auditoinnin kohteita ja kriteeristöä on muokattu sitä mukaan kuin laadunhallinta korkeakouluissa on kehittynyt. Kehitystyötä on tehty yhdessä korkeakoulujen, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa. Arviointitoiminnan kehittämistyön tueksi on myös systemaattisesti kerätty palautetta auditointiryhmiltä ja korkeakouluilta.

Ensimmäisellä auditointikierroksella (2005–2011) korkeakoulujen laatujärjestelmät olivat uusia, ja auditoinneissa varmistettiin toiminnan systemaattisuus. Toisella auditointikierroksella (2012–2018) korkeakoulun itsearvioinnin rooli korostui entisestään ja alettiin puhua laatukulttuurista. Korkeakouluyhteisön (henkilöstö ja opiskelijat) ja sidosryhmien osallistaminen laatutyöhön nousi entistä merkittävämpään rooliin. Lisäksi toisen auditointikierroksen mallissa painottui strategisen johtamisen ja ohjauksen rooli osana laatujärjestelmää ja toiminnan kehittämistä. Korkeakoulujen laatutyön vaikuttavuudesta haluttiin myös yhä enemmän konkreettisia esimerkkejä

Korkeakoulujen kolmannella auditointikierroksella opiskelijat, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnan kehittäminen keskiössä

Nyt käynnissä olevalla kolmannella auditointikierroksella (2018­–2024) kannustetaan korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin korkeakouluissa. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana uuden auditointimallin suunnittelutyössä on ollut ESG 2015, joka painottaa osaamista, opiskelijakeskeistä lähestymistapaa sekä tutkimukseen perustavaa koulutusta.

Opiskelijakeskeisyyden lisäksi auditoinneissa painotetaan korkeakoulujen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu enenevässä määrin kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön korkeakouluissa. Toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa voi ilmetä muun muassa sivistyksenä, hyvinvointina, uutta tietoa luovana tutkimuksena, aktiivisena osallistumisena aluekehitystyöhön, yhteiskunnan uudistamiseen tai globaalien haasteiden ratkaisuun.

Karvin nykyisen auditointimallin arviointialueet ovat kokonaisvaltaisia ja arvioitavat teemat on haluttu edeltäviä malleja vahvemmin kytkeä korkeakoulujen kehittämisen painopisteisiin, kuten osaamiseen, uudistumiseen, hyvinvointiin ja vaikuttavuuteen. Auditoinneissa ollaan kiinnostuneita korkeakoulujen arjesta ja toiminnasta kokonaisuutena. Korkeakoulujen kolmea auditointikierrosta yhdistävä tarkastelun kohde on edelleen tärkeä eli miten korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät toimintansa laatua kaikkien perustehtäviensä osalta. Laatujärjestelmien tuottamaa tietoa tulee myös hyödyntää strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Laatutyön tulee johtaa vaikuttaviin kehittämistoimiin.

Toimintaympäristön muutokset haastavat myös arviointitoimintaa kehittymään

Arviointitoiminta elää jatkuvassa muutoksessa ja se kehittyy koko ajan. Nykyiset käsitykset innovaatioiden ja kehittämistoiminnan systeemisestä luonteesta haastavat arviointitoimintaa. Esimerkiksi vahvasti määrällisiin indikaattoreihin perustuva arviointi tarkastelee ilmiötä usein liian kapeasta näkökulmasta ja ei tunnista vaikutusten syntymistä monimutkaisissa ja syklisissä prosesseissa. Arvioinnin haasteena on, miten voimme tunnistaa vaikutusten syntymistä kompleksisissa prosesseissa ja tehdä näkyväksi muutosprosessin vaikutuksia pitkän aikajänteen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ilmiöiden, toimijoiden ja vaikutusten väliset suhteet (relaatiot) ovat usein ainoa tapa ymmärtää muutosta. (Uusikylä 2018.)

Tulevaisuus tuo uusia mahdollisuuksia ja myös haasteita arviointitoiminnalle. Jo nyt on nähtävissä, että tulevaisuuden arviointitarpeet liittyvät yhä enemmän ennakointiin jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ennakointirapeiden analyysissa voi olla avuksi tekoäly ja big data, jonka tarjoama aineisto ja analyysimahdollisuudet voivat auttaa tuottamaan laajempaa, holistisempaa kuvaa. Voidaan varmasti myös todeta, että enää ei voida katsoa peruutuspeiliin, vaan arviointitoiminnan funktio tulee olemaan yhä enenevässä määrin nopeasti muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja tarpeisiin vastaaminen.

Kehittävä arviointi elää ajassa

Kaiken kaikkiaan kehittävä arviointi on edelleen hyvä vastaus kompleksisemmaksi muuttuneessa maailmassa. Luottamus, osallistaminen, moninäkökulmaisuus, instituutioiden tavoitteissa tukeminen ja toisilta oppiminen ovat edelleen avainroolissa, kun suuntaamme katseen kohti tulevaa arviointitoimintaa.

Korkeakoulujen auditointien kehityskaari näyttäytyy siten, että arvioinneissa suuntaudutaan nykytilan analyysin lisäksi yhä enemmän myös tulevaisuuteen. Arvioinnin yksi tehtävä on myös trendien näkyväksi tekeminen. Karvin tavoitteena on, että arvioinnit edistävät kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti oppimista, osallisuutta, onnistumisia, tietoa omien tavoitteiden saavuttamisesta sekä vaikuttavan arviointitiedon syntymistä.

Karvissa haluamme toiminnallamme aidosti tukea korkeakouluja niiden toiminnan kehittämisessä ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Auditoinneissa tuemme arviointiin osallistuvien keskinäistä vuorovaikutusta, toisilta oppimista ja haluamme omalta osaltamme tukea muutosta parempaan.

Lähteet

Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2019–2024 (2019). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut: 19.

Nordblad, M., Apajalahti, T., Huusko M. ja Seppälä, H. (2019). Laatu hallussa. Yhteenveto korkeakoulujen auditoinneista 2012­­–2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät: 8.

Uusikylä, P. (2018). Pohdintoja kehittävästä arvioinnista. Esitelmä Karvissa 26.9.2018.

Ajankohtaista

• Syksystä 2020 alkaen Karvin kolmannen kierroksen mallin mukaisia korkeakoulujen auditointeja toteutetaan tihenevään tahtiin. Korkeakoulujen auditointien päivittyvä aikataulu 2018–­2024 Karvin sivuilla.
• Karvin auditoinnin hyväksytysti läpäisseet korkeakoulut saavat laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta. Korkeakoulu mainitaan myös Karvin korkeakoulujen auditointirekisterissä.
• Korkeakoulujen auditointiraportit, jotka koostuvat korkeakoulun itsearvioinnista ja ulkoisen auditointiryhmän arviosta, julkaistaan Karvin korkeakoulujen auditointialustalla.
• Lisää tietoa korkeakoulujen auditoinneista Karvin sivuilta.