Päiväkodin johtajien johtamiskokonaisuudet paikoitellen liian suuria – Varhaiskasvatuksen uudistamiseen tarvitaan aikaa

Tiedote Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatukseen on kohdistunut viime vuosina suuria lainsäädännöllisiä ja opetussuunnitelmallisia muutoksia. Varhaiskasvatukselle asetettujen uusien tavoitteiden myötä toimintakäytännöt päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ovat osittain muuttuneet. Varhaiskasvatuksen johtaminen on avainasemassa uudistuksien onnistuneessa juurruttamisessa toimipaikkojen arkeen. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut varhaiskasvatuksen johtamisrakenteita ja johtamista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa sekä paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien uudistamisprosessia ja uusien suunnitelmien käyttöönottoa toimipaikoissa. 

Karvi julkaisi kaksi varhaiskasvatuksen arviointiraporttia 31.10.2023

  1. Päiväkodin johtajan työ: Johtamiskokonaisuudet, varajohtamisen rakenteet ja johtajan työhön kohdistuvat odotukset
  2. Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa 

Varhaiskasvatuksen johtamisen arviointia varten kerättiin aineistoa kunnallisten ja yksityisten päiväkotien johtajilta kyselyllä ja ryhmähaastatteluilla. Johtajien kyselyyn saatiin vastauksia 245 Manner-Suomen kunnasta 1 429. Ryhmähaastatteluihin osallistui 54 päiväkodin johtajaa 41 kunnasta. Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointiin aineistoa puolestaan kerättiin kyselyillä kunnallisissa ja yksityisissä toimipaikoissa työskenteleviltä päiväkodin johtajilta, päiväkotien henkilöstöltä sekä perhepäivähoitajilta. Kyselyihin vastasi 334 päiväkodin johtajaa ja 1 847 henkilöstön jäsentä sekä 642 perhepäivähoitajaa. 

Päiväkodin johtajat arvioivat oman johtamiskokonaisuutensa paikoitellen liian suuriksi

Varhaiskasvatuksen johtamista tarkastelleessa arvioinnissa havaittiin, että osa päiväkodin johtajista arvioi oman johtamiskokonaisuutensa liian suureksi. Päiväkodin johtajat, joilla oli paljon henkilöstöä ja monta eri toimipaikkaa arvioivat useammin, ettei heidän johtamiskokonaisuutensa ollut hallittavissa. Laajojen varhaiskasvatusyksikköjen johtajien työaika kului arvioinnin perusteella pääosin päivittäisjohtamiseen, työvuorosuunnitteluun ja sijaisten hankintaan.

Suurten varhaiskasvatusyksikköjen johtajien työajan kohdistuessa pääosin monien toimipaikkojen päivittäisjohtamiseen jää moni muu johtajan työtehtäviin kuuluva osa-alue vähemmälle huomiolle. Näistä voidaan mainita pedagogiikan pitkäjänteinen kehittäminen ja laadukasta varhaiskasvatusta tukevan toimintakulttuurin ylläpitäminen päiväkodeissa, arviointiasiantuntija Julia Kuusiholma-Linnamäki kertoo. 

Arvioinnin perusteella suurten varhaiskasvatusyksikköjen johtamista on pyritty monesti ratkaisemaan ohjaamalla johtajan tehtäviä eri toimipaikkojen vara- tai apulaisjohtajille. Vara- tai apulaisjohtaminen tulisi kuitenkin olla päiväkodin johtajan työn tukirakenne, ei keino pyrkiä ratkaisemaan suurten johtamiskokonaisuuksien tuottamia haasteita. Arvioinnin mukaan varajohtajien työtehtävät painottuivat toimipaikoissa pedagogiikan ja henkilöstön johtamiseen. Valtaosa varajohtajista työskentelee pääosin kuitenkin lapsiryhmissä, eikä johtamisen työtehtäviin ole kohdennettu riittävästi aikaa.

Varhaiskasvatukseen on viime aikoina kohdistunut merkittäviä lainsäädännöllisiä ja opetussuunnitelmallisia muutoksia. Arviointi antaa viitteitä siihen, että laajojen johtamiskokonaisuuksien johtajilla ei ole mahdollisuutta tukea henkilöstöään siten, kuin se varhaiskasvatuksen tavoitteiden muuttuessa ja henkilöstön saatavuuteen liittyvissä haasteissa tukea tarvitsisi, Kuusiholma-Linnamäki painottaa.

Päiväkodin johtajalta odotetaan vahvaa osaamista, jossa yhdistyy varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja johtamisen asiantuntijuus. Työkokonaisuuksien rajaamisen lisäksi johtajien asiantuntijuuden rakentumista tulisikin tukea systemaattisella perus- ja täydennyskoulutuksella.

Varhaiskasvatuksen uudistamiseen tarvitaan aikaa ja yhteisestä keskustelua

Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivittämistä käsitelleessä arvioinnissa havaittiin, että lapsen tukeen liittyvän lainsäädäntömuutoksen tuoma uudistus on lähtenyt monin paikoin hyvin käyntiin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Muutokset koskivat lapsen tuen toteuttamisen lisäksi inkluusion aiempaa vahvempaa korostamista varhaiskasvatuksen arvopohjana. Inklusiivisen, eli kaikille yhteisen varhaiskasvatuksen merkitys on korostunut varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa jo aiemmin. Inkluusio on kuitenkin edelleen henkilöstölle käsitteellisesti epäselvä.

Työyhteisön ymmärrys varhaiskasvatuksen tavoitteista, sisällöistä ja toimintatavoista on ensisijaista varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämiseksi. Työn muuttuneista tavoitteista tulee käydä yhteistä keskustelua. Arvioinnissa kuitenkin havaittiin, että muutosten läpivienti toteutettiin vastaajien mielestä turhan nopealla aikataululla. Muuttuneiden tavoitteiden juurruttaminen arjen toimintaan vaatii aikaa, arviointiasiantuntija Lassi Kannel Karvista painottaa.

Inklusiivisen varhaiskasvatuksen periaatteet toteutuvat arviointiin osallistuneiden vastaajien mukaan käytännössä suurimmassa osassa toimipaikoista hyvin. Arvioinnin mukaan haasteita kuitenkin tuotti katsomuskasvatuksen toteuttaminen ja lapsiryhmässä läsnä olevien lasten kulttuurisiin taustoihin tutustuminen. Tulosten perusteella on tärkeää kiinnittää huomiota katsomuskasvatuksen ja moninaisuuden teemojen toteutumiseen lapsiryhmätoiminnassa ja osana perus- ja täydennyskoulutuksen järjestämistä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen tukemisessa on kyse laajemmasta osaamisen johtamisesta varhaiskasvatuksessa.

Osaamisen johtamisen koordinointi tulisi koskettaa kaikkia varhaiskasvatuksen tasoja kansallisesta päätöksenteosta lähtien. Koulutuksiin osallistuminen tulisi varmistaa koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle siten, että osallistuminen ja osaamisen kehittäminen tapahtuu luontevasti työn ohessa, Kannel painottaa.

Arvioinnin tulokset julkaistaan Karvin järjestämässä julkistamiswebinaarissa tiistaina 31.10.2023 kello 12.00–15.30

Raportit:

  1. Kuusiholma-Linnamäki, J., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, J., Lohi, N., Mäkelä, M. & Siippainen, A. 2023. Päiväkodin johtajan työ: Johtamiskokonaisuudet, varajohtamisen rakenteet ja johtajan työhön kohdistuvat odotukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Julkaisut 29/2023.
  2. Kannel, L., Kuusiholma-Linnamäki, J., Harju-Luukkainen, H., Heiskanen, N., Kulmala, V. & Kuusisto, A. 2023. Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Julkaisut 28/2023.

Lisätietoja: 

Arviointiasiantuntija 
Julia Kuusiholma-Linnamäki 
+358 29 533 5551 
julia.kuusiholma-linnamaki@karvi.fi
https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/varhaiskasvatus