Opinto-ohjaus osana oppivelvollisuuden laajentumista: yksilöllisen opinto-ohjauksen merkitys korostuu, resurssien riittävyys tulee varmistaa

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä kouluille ja oppilaitoksille asetettiin uusia tehtäviä opinto-ohjauksen toteuttamiselle. Opinto-ohjausta toteutetaan kaikilla kouluasteilla pääsääntöisesti hyvin. Suurin kehittämisen tarve liittyy kaikilla kouluasteilla resursseihin, sekä niiden määrään että kohdentamiseen. Ryhmämuotoinen oppilaan- ja opinto-ohjaus ovat tärkeitä elementtejä, mutta olennaista on, että ohjausta toteutetaan myös yksilöllisesti. Näin on erityisesti koulu- ja opiskelupolun siirtymävaiheissa. Yksilöllisiä tarpeita opinto-ohjaukselle olisikin hyvä kartoittaa aiempaa tehokkaammin. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi oppivelvollisuuden laajentamisen myötä kehitettyjä uusia opinto-ohjauksen muotoja vuosina 2022–2024. Arvioinnilla tuotetaan tietoa oppilaan- ja opinto-ohjauksen uusien muotojen toimivuudesta nuoren koulutus- ja urapolulla perusopetuksesta toisen asteen kautta työelämään tai korkeakoulutukseen. Opinto-ohjauksen rooli on erityisen tärkeä tulevaisuuden valintoja tehtäessä, jotta jokainen saa tarvitsemaansa neuvontaa ja ohjausta. 

Opinto-ohjaus ja oppivelvollisuuden laajentuminen 

Osaamistason nosto on suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Tavoitteeseen pääsemiseksi opiskelureittien työelämään tulee olla entistä nopeampia ja sujuvampia. Laadukkaalla oppilaan- ja opinto-ohjauksella on mahdollista jo varhaisessa vaiheessa ehkäistä opiskelupudokkuutta, mikäli ohjaus keskittyy yksilöllisesti nuorta kiinnostavan ja hänelle soveltuvan opiskelupolun rakentamiseen. Opinto-ohjauksella ja sen toimenpiteiden jatkumolla nuoria voidaan yksilöllisesti ja tehokkaasti tukea opinnoissa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä kouluille ja oppilaitoksille asetettiin uusia tehtäviä opinto-ohjauksen toteuttamiselle. Arvioinnin mukaan perusopetuksen tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus sekä toisen asteen keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden lisäohjaus ovat tuoneet oppilaille ja opiskelijoille tukea koulutus- ja ammatinvalintaan sekä opintojen suorittamiseen. Vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjille annettiin puolestaan tehtävä organisoida Opistovuosi oppivelvollisille -koulutusta, ja tätä koulutusmuotoa onkin toteutettu vuodesta 2021 alkaen. Niin ikään sekä aikuisten perusopetukseen että työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan TELMA-koulutukseen ohjautuu hyvin paljon oppivelvollisuusikäisiä, joilla on suurempi tarve opinto-ohjaukselle.

Perusopetuksen tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta toteutetaan vaihtelevasti

Oppivelvollisuuden laajentuessa perusopetukseen annettiin tehtäväksi toteuttaa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta niille 8.–9.-luokkalaisille nuorille, jotka tarvitsevat lisää tukea koulutus- ja ammatinvalintaan. Arviointiaineiston perusteella tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tarvitaan, ja erityinen tarve näyttää kohdistuvan 9.-luokkalaisten koulutus- ja ammatinvalintaan. Osa opetuksen järjestäjistä on tarjonnut tehostettua ohjausta aiemminkin. Aineiston mukaan oppilaanohjauksen työnjakoa tulisi selkeyttää ja toimintatapa, jossa oppilaiden ohjaus kuuluu koulussa kaikille, tulisi entistä paremmin jalkauttaa käytäntöön. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan opinto-ohjauksen tulisi alkaa aiemmin. 

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa ohjausvastuu jakautuu

Sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukiokoulutuksessa tavoitellaan sitä, että opiskelijat saavat entistä henkilökohtaisempaa opinto-ohjausta opintojensa aikana, ja että nämä koulutukset sisältävät paitsi tukea koulutuksen aikaisiin valintoihin, myös koulutus- ja työelämäsiirtymiin.

Arviointiaineiston mukaan ammatillisen koulutuksen vastuuopettajilla on merkittävä rooli opinto-ohjauksessa. Heidän johdollaan useimmiten viedään henkilökohtaistamisen HOKS-prosessia eteenpäin, ja mikäli haasteita opintojen etenemisessä esiintyy, näihin tarttuu vastuuopettaja. Opinto-ohjaajalla katsottiin olevan ohjausrooli erityisesti silloin, kun ammatilliset opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Keskeyttämisuhan alaiset opiskelijat tunnistetaan hyvin, mutta oppimistaitojen vahvistamiseen liittyvässä ohjauksessa on kehittämistarpeita. 

Lukiokoulutuksessa opiskelevat nuoret kiittävät saamaansa opinto-ohjausta. Heidän mukaansa opinto-ohjaajat ovat aktiivisesti mukana arjessa ja neuvovat koulutuksen aikaisissa valinnoissa. Arviointiaineiston mukaan ryhmänohjaajan rooli koettiin tärkeäksi. Kehittämistarpeeksi opinto-ohjauksessa katsottiin lukion jälkeiseen koulutus- ja työelämään ohjaus: opiskelijat kokivat tarvitsevansa enemmän tietoa koulutusten sisällöistä korkeakoulutuksessa sekä niiden vastaavuudesta työelämään. 

TUVA-koulutuksessa erilaisia toteutustapoja, opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet rajatut

Nivelvaihekoulutusten muutos näkyi sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa, kun aiemmat valmentavat koulutukset yhdistettiin tutkintokoulutukseen valmentavaksi TUVA-koulutukseksi. Uuden koulutuksen tavoitteena on antaa joustoa ja lisäaikaa nuoren pohdintaan tulevaisuudestaan.

Arviointiaineiston perusteella TUVA-koulutusta järjestetään pääsääntöisesti laadukkaasti, mutta vaihtelua koulutuksen järjestäjittäin on. Opiskelijat kuvaavat koulutuksen edelleen jakautuvan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen suuntaaviin ryhmiin, eivätkä mahdollisuudet opintojen suorittamiseen eri koulutuksista täysin toteudu. Vajaa puolet opiskelijoista siirtyy kesken TUVA-vuoden ammatilliseen tai lukiokoulutukseen. 

Opinto-ohjauksen resurssien tarveperustainen kohdentaminen tärkeää

Oppilaan- ja opinto-ohjaukseen suunnattuja resursseja kohdennetaan eri tavoin eri oppilaitoksissa, eikä työnjako opinto-ohjauksessa ole oppilaitoksissa aina selkeää. Mikäli eri kouluasteilla tavoitellaan laadukasta oppilaan- ja opinto-ohjausta, tulee ohjaukseen suunnattujen resurssien tarveperustaisesta kohdentamisesta ja käytännön työnjaosta huolehtia.

Opinto-ohjauksen arvioinnin ensimmäisen vaiheen tuloksista julkaistaan väliraportti 16.11.2023 klo 13–14 järjestettävässä webinaarissa. Arvioinnin loppuraportti julkaistaan syksyllä 2024.

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Kati Jokio, kati.jokio@karvi.fi, +358 29 533 5522