Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
PL 28 (Mannerheiminaukio 1 A, 6 krs)
00101 HELSINKI
Kartta
Jyväskylän toimipaikka
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Cygnaeuksenkatu 1
40100 JYVÄSKYLÄ
Kartta
Sähköposti
kirjaamo(at)karvi.fi
Puhelinvaihde
029 533 5500
Faksi
029 533 5501
Sähköposti etunimi.sukunimi@karvi.fi
Johto ja viestintä
Osaamisyksiköiden päälliköt
Viestintä ja vaikuttavuus
Toiminnan ja osaamisen kehittäminen
|
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Helsinki
Ennakoivaa ja vaikuttavaa arviointitoimintaa: Kansallinen koulutuksen arviointitoiminta vuosina 2016–2019. Käy katsomassa, mitä kaikkea polun varrelta löytyy! Infograafin lisäksi Karvi on tiivistänyt valmiiden arviointien keskeisimmät tulokset. Karvi seuraa aktiivisesti, kuinka arviointitulokset ja -suositukset liikkuvat koulutuksen kentälle.
"Arviointia voi verrata tennikseen; kun lyöt pallon onnistuneesti kentälle, signaloi se onnistumistasi. Urheilusta saadut opit ovat tukeneet arviointia työelämässä, jossa arviointi toimii parhaiten silloin, kun asiakas kertoo oman arvioinnin. Jos asiakas (sisäinen tai ulkoinen sidosryhmä) on tyytyväinen, on silloin onnistunut. Arvioinnin on oltava innostavaa, asiakaslähtöistä, ja sen on keskityttävä oppimiseen sekä kehittymiseen. Yksi tärkeä piirre on luottamus, jonka kautta syntyy hienoja asioita."
Victor Brück, Nordic Employer Branding Specialist, Nordea
Johdon näkyvä sitoutuminen on laadunhallinnan edellytys.
(Arvioinnilla luottamusta – Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet, 2017, Karvi)
"Onnistuneen johtamisen edellytys on yhdessä sovittu yhteinen toimintakulttuuri ja yhteiset johtamisen periaatteet."
Markku Rimpelä, strategiajohtaja, Hämeenlinnan kaupunki
Korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta on järjestetty 13 ammattikorkeakoulussa vuosina 2010–2017 ja koulutukseen on osallistunut n. 700 maahanmuuttajaa, joista kolmannes on saavuttanut tutkinto-oikeuden. Valmentavalla koulutuksella on arvioinnin perusteella ohjaavaa merkitystä myöhempien tutkinto-opintojen osalta. Tutkinto-opinnot myötäilevät niitä aloja, joilla valmentavia opintoja järjestetään (Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2015–2017, 2017, Karvi)
"Valmentava koulutus on oiva tapa hankkia taitoja korkeakouluopintoihin, tutustua työelämään ja suunnitella omaa oppimispolkua!"
Riitta Konkola, rehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Metropolia toimii yhtenä kansallisista maahanmuuton vastuukorkeakouluista
Sekä tilastoista että järjestäjien arvioista voi päätellä, että erot koulutuksen järjestämisessä ja opetuksen tarjonnassa ovat lisääntymässä. Tämä on tullut esille myös perusopetuksen oppimistulosten kehityksessä.
(Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin, 2017, Karvi)
"32 prosenttia kunnista on vähentänyt perusopetuksen määrää. Esim. Iisalmessa koululaiset saavat peruskoulun aikana puoli kouluvuotta enemmän opetusta kuin minimimäärän opettavissa kunnissa. Toki tämä näkyy oppimistuloksissakin ja saattaa koululaiset eriarvoiseen asemaan."
Heljä Misukka, koulutusjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Suomalaisella korkeakoulukentällä on kasvavaa kiinnostusta alakohtaisiin ylikansallisiin koulutusohjelmien akkreditointeihin. Alakohtaisia akkreditointeja on tarjolla mm. talouden ja tekniikan aloilla. Karvi otti tekniikan alan EUR-ACE-akkreditoinnit osaksi korkeakouluille suunnattua palveluvalikoimaansa 2014. Euroopassa on yhteensä yli 2700 EUR-ACE-leiman saanutta ohjelmaa, joista Suomessa on 15.
"JAMK on saanut EUR-ACE-akkreditoinnin kolmelle tekniikan tutkinto-ohjelmalle. Aiomme jatkaa akkreditointeja, koska niistä on ollut hyötyä koulutusviennissä ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä." Vararehtori Heikki Malinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)
Onnea satavuotiaalle Suomelle!
Karvi on toteuttanut saamen kielten, romanikielen ja viittomakielen oppimistulosten arvioinnit. Arvioinnit osoittavat, että vähemmistökielten asemasta Suomessa on pidettävä huolta esimerkiksi opettajien koulutusmahdollisuuksia lisäämällä sekä kehittämällä vähemmistökielten oppimateriaalien laatua ja saatavuutta.
(Saamen kielten opetus ja osaaminen, 2016, Karvi)
(Romanikielen asema, opetus ja osaaminen, 2016, Karvi)
(Viittomakielen oppimistulokset perusopetuksen 7.-9. vuosiluokalla 2015, 2016, Karvi)
”On erittäin suuri ja arvokas askel suomalaisen viittomakielisen opetuksen maailmassa, että Karvi on toteuttanut oppimistulosten arvioinnin valtakunnallisesti Suomessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei ole ollut hyvän osaamisen tavoitteita. On ollut todella hyödyllistä nähdä tämän alkulaukauksen tuoma hyöty opetusalalle, oppimateriaalin suunnittelussa ja arvioinnin edistämisessä.”
Puheenjohtaja Irja Seilola, Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry
Karvi toteuttaa laajan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanon arvioinnin v. 2016–2020. Keväällä 2018 jalkaudutaan kouluihin kuulemaan opettajien käsityksiä ja kokemuksia uuden opetussuunnitelman vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
”Julkinen ops-keskustelu äityy ajoittain negatiiviseksi huuteluksi. Hyvä, että saadaan tutkittua tietoa opettajien kokemuksista. Toivottavasti tulee risujen lisäksi myös ruusuja.”
Hannele Cantell, dosentti, KT, Helsingin yliopisto
Karvi toivottaa hyvää Jean Sibeliuksen päivää! Tutustu musiikkialan perustutkinnon oppimistuloksiin (Karvi 2016). Noin kaksi kolmasosaa (68 %) opiskelijoista sai näytön arvosanaksi kiitettävän, 29 % hyvän ja 3 % tyydyttävän. Opiskelijoiden yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli kiitettävä. Koulutuksen työelämälähtöisyys toteutui musiikkialan koulutuksessa kohtalaisen hyvin.
”Musiikkialalle hakeutuvat ovat motivoituneita nuoria, jotka ovat harrastaneet musiikkia aktiivisesti jo ennen ammattiopintoja. Tämä näkyy oppimistuloksissa. Alalle on myös luonteenomaista oman osaamisen jatkuva arviointi ja kehittäminen. Tämä on erityisen tärkeää opiskelijan muusikkouden ja alan ammattilaisuuden saavuttamisen kannalta. Musiikkialalla korostuu elinikäinen oppiminen, ammattitaitoa voi ja tulee kehittää koko ajan. Reformin mukanaan tuomat muutokset eivät saa vaarantaa yksilöllistä opiskelijan taidon kehittämistä tukevaa opintopolkua, sillä taidon kehittymistä taidealalla ei voi säädöksillä nopeuttaa tai yhdenmukaistaa.”
Esko Kauppinen, rehtori, Kuopion konservatorio
Korkeakoulut integroituvat yhä vahvemmin yhteiskuntaan. Uuden korkeakouluille suunnatun auditointimallin (2018–2024) yhtenä kriteerinä on, miten tieteiden, taiteiden ja kehittämistyön tuottama tieto uudistaa monipuolisesti yhteiskuntaa, luo hyvinvointia ja tukee Suomen edellytyksiä menestyä tulevaisuuden haasteiden ratkojana.
”Korkeakoulut kuuluvat globaalin tiedeyhteisön lisäksi myös paikallisista lähtökohdista kutoutuviin innovaatioyhteisöihin. Korkeakoulun johtamisessa yhdistyvät paikallisen ja globaalin vuorovaikutuksen johtaminen. Tässäkin korkeakoulu voi profiloitua omalla tavallaan, luoda itselleen soveltuvia toimintamalleja ja valita omiin tavoitteisiin soveltuvat alustat, unohtamatta vaikuttavuutta lisäävää yhteistyötä.”
Petri Räsänen, johtaja, tulevaisuus- ja innovaatiotyö, Pirkanmaan liitto
Tunnelmallista toista adventtia!
Perusopetuksen päättövaiheessa tyttöjen ja poikien keskimääräiset ratkaisuosuudet matematiikan tehtävissä olivat lähes yhtä suuria.
(Läksyt tekijäänsä neuvovat, Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten arviointi 9.vuosiluokalla 2015, 2016, Karvi)
"Tyttöjen ja poikien suoritusero on ollut hyvin pieni myös muissa matemaattisia taitoja mittaavissa arvioinneissa, mikä liittyy varmasti osin lukutaidon vähäisempään merkitykseen tehtävissä. Pojat kuitenkin myös kokevat usein matematiikan omaksi vahvuusalueekseen verrattuna muissa oppiaineissa menestymiseen, ja he uskovat omiin kykyihinsä tyttöjä enemmän. Näin he saattavat arviointitilanteessa suhtautua matematiikkaan vakavammin kuin muihin oppiaineisiin. Tehtäväkäyttäytymisen merkitystä sukupuolierojen selittäjänä pitäisikin tutkia entistä enemmän, jotta löytäisimme keinoja nostaa poikien suoritustasoa myös muilla arviointialueilla."
Mari-Pauliina Vainikainen
Apulaisprofessori, Tampereen yliopisto
Tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus
Tänään Karvin joulukalenterista paljastuu nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisen perustutkinnon arviointiraportti. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisen perustutkinnon oppimistuloksia arvioitiin vuosina 2013–2016. Arviointi perustui ammattiosaamisen näyttöihin ja kohdistui kaikkiin koulutuksen järjestäjiin ja opiskelijoihin, jotka aloittivat nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon johtavan koulutuksen ammatillisena peruskoulutuksena syksyllä 2013.
Systemaattisin järjestäjän taholta kerätty arviointitieto näyttää kohdentuneen varhaiskasvatuksen rakennelaatuun ja sen määrällisiin, helposti vertailtaviin tunnuslukuihin.
(Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila, taustaselvitys 2017, Karvi)
"Yksipuolisella numeerisella tiedontuotannolla on havaittu olevan ei-toivottuja seurauksia varhaiskasvatuksen käytäntöihin. Arvioinnilla on monenlaisia tavoitteita ja tehtäviä; niiden toteutuminen vaatii monipuolisia menetelmiä."
Maiju Paananen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Luciadagen: Våren 2018 ordnas den första helt digitala utvärderingen i finska i årskurs 6 i de svenskspråkiga grundskolorna.
I förtestningen av uppgifter gav elever bland annat följande kommentarer: ”Det var bra sätt att lära sig när de var så många olika sätt att lära sig.” ”Det fanns bilder som hjälpte att förstå uppgiften och jag tycket att dom förklara ganska bra.” ”Uppgifterna var helt lätta bara man läste ordentligt uppgiften.”
Vuoden 2015 S2-opetuksen päättöarvioinnissa 87 % oppilaista saavutti vähintään hyvän osaamisen tason.
”Hyvän osaamisen taso (B1.1) on mielestäni monelle opiskelijalle melko helposti saavutettavissa perusopetuksen aikana. Uskon, että arviointi osuu ihan oikeaan. Taso ei kuitenkaan tunnu riittävältä jatko-opinnoissa, vaan usein opiskelijalla on vaikeuksia ja paljon työtä tehtävänä lukiossa tai ammattiin opiskellessa. Monet käyttävätkin toisen asteen opintoihin neljä tai viisi vuotta. Osa on myös palannut lukion jo aloitettuaan LUVA-lukioon valmistava koulutus -ryhmään lisää kieltä oppimaan.”
Ranja Nurkkala, S2-opettaja, Kouvolan iltalukio
Valtion säästöpäätökset eivät ole heijastuneet esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toteutuneisiin kustannuksiin, vaan oppilaskohtaiset kustannukset ovat joko pysyneet entisellä tasollaan tai kasvaneet. Kunnat ja muut järjestäjät ovat lisänneet omaa rahoitusosuuttaan ja/tai muita tuloja.
Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin, 2017, Karvi
”Olemme saaneet tottua siihen, että Suomessa lukioiden välillä ei ole suuria eroja. Koulutusleikkausten jälkeinen maailma huolettaa: kun valtio säästää koulutuksesta, yhä merkittävämpää on se, miten koulutuksen järjestäjä pystyy panostamaan koulutukseen. Monessa paikassa on tehty arvovalinta ja haluttu kohdentaa resursseja tulevaisuuteen. Kaikkialla tähän ei ole pystytty. Muodostuuko meille kahden kerroksen lukioita kuntien maksukyvyn mukaan? Pystymmekö jatkossakin tarjoamaan jokaiselle nuorelle riittävät tiedot ja taidot ylioppilaskokeisiin, jatko-opintoihin, työelämään tai ylipäätään yhteiskunnassa toimimiseen?
Lukion yksikköhinnasta on säästetty liikaa. Jokaisen koulutuksen resursseista päättävän kannattaa lukea tämä arviointi valtiontalouden säästöjen vaikutuksesta sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen – ja miettiä, mitä se tarkoittaa."
Pietu Heiskanen, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto
Luokanopettajaopiskelijoista 64 % arvioi ruotsin kielen taitonsa korkeintaan tyydyttäväksi. Kuitenkin 58 % heistä luottaa pystyvänsä opettamaan ruotsia alakoulussa.
Kuka opettaa ruotsia? Ruotsin kielen opettamiseen kelpoisuuden tuottavien koulutusten arviointi, 2017, Karvi
”Luokanopettajaopiskelijoista aika moni luulee, että he selviävät sillä heikommallakin ruotsin kielen taidolla. Eihän se näin itse asiassa ole, kun alakoulussahan pitäisi olla todella hyvä kielitaito. Siellä pitäisi osata ääntää, koska sieltähän se lähtee se malli ja oppiminen. Ja kun siellä leikitään ja lauletaan, niin ei sitä kovin huonolla kielitaidolla pysty tekemään.”
Pohjoismaisen filologian professori Paula Rossi, Oulun yliopisto
Karvi arvioi yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja haasteita ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Aihetta lähestytään opiskelijoiden ja yrittäjien näkökulmasta. Lue lisää YRTTI-hankkeesta.
”Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet ovat korkeat, mutta erityisesti korkea-asteelta valmistuneiden yrittäjäksi ryhtyminen viiden vuoden sisällä valmistumisesta on edelleen melko matalaa.
Aiemmin OKM on selvittänyt korkeakoulujen yrittäjyystoimintaa. Nyt Karvi selvittää korkeakouluopiskelijoiden omia kokemuksia ja näkemyksiä oman korkeakoulunsa tarjoamiin yrittäjyysmahdollisuuksiin. Saamme tärkeää tietoa erityisesti pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hienoa on, että Karvi raportoi tuloksia koko tutkimuksen ajan. Uutta tutkimuskulttuuria!”
Johtaja Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät
Koulutuksen parissa työskentelevät ympäri Suomea ovat jakaneet Karvin Hyvät käytännöt -portaalissa vinkkejä maahanmuuttajien integroitumisen tukemiseen. Kaikille avoimesta palvelusta löytyy toimivaksi todettuja ideoita eri koulutusasteilta. Käy poimimassa hyvät käytännöt talteen ja jaa omat hyvät käytäntösi muille!
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosarvioinnin mukaan omien havaintojen ja näkemyksien perustelu on yhdeksännen luokan oppilaille hankalaa. Erityisen vaikeaa on omasta näkemyksestä poikkeavien näkemysten esittäminen.
(Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2014, 2015, Karvi)
”OPS2016 ohjaa, kannustaa ja rohkaisee ilmaisemaan ajatuksiaan ja perustelemaan näkemyksiään monipuolisesti. Perustelutaitojen opettamisessa harjoitellaan usein myös vastakkaisen näkemyksen muodostamista. Poikkeavien näkemysten pohdinnassa ja esittämisessä voidaan käyttää esimerkiksi draamaa tai muita toiminnallisia menetelmiä. Kirjallisuuden lukeminen auttaa myös ymmärtämään ja kehittelemään omasta mielipiteestä poikkeavia näkemyksiä.”
Minna Harmanen, opetusneuvos, Opetushallitus
Karvin kansainvälisessä selvityksessä havaittiin, että maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden ja koulutusmuotojen tulisi niveltyä osaksi oppijan polkua eikä jäädä erillisiksi oppimisen ja tuen saarekkeiksi. Oppijat ovat yksilöitä, ja pitkällekin räätälöityjen koulutus- ja työllistymispolkujen vaikuttavuus toteutuu yksilöllisesti. Vuorovaikutus, motivaatio ja koulutukseen tai työllistymiseen liittyvä konteksti ovat keskeisessä asemassa.
Korkeakoulut ovat kehittäneet yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunhallintaa menestyksekkäästi. Kehittämistyön tulokset näkyvät organisaation eri tasoilla vaikuttavuusosaamisena, verkostomaisen toiminnan hallintana sekä luottamuksen ja dialogin arvostuksena. Korkeakoulujen kolmannen auditointikierroksen (alkaen v. 2018) yhtenä painopisteenä tulee olemaan korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (lähde: valmisteilla oleva Karvin yhteenvetojulkaisu korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista vuosina 2012–2017).
”Sitoudumme Aalto-yliopistossa pyrkimään tieteen, taiteen, tekniikan ja talouden eturintamaan, jotta pystymme tunnistamaan ja ratkaisemaan yhteiskunnan suuria haasteita sekä rakentamaan kestävää yhteiskuntaa. Koulutamme muutoksentekijöitä: yhteiskunnan suurien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan osaajia, joilla on tietoa ja kykyä rakentaa tätä kestävää yhteiskuntaa ja tehdä rohkeita muutoksia hyvinvoinnin lisäämiseksi.”
Anna Valtonen, vararehtori, Taide ja luovat käytännöt, Aalto-yliopisto
(Aalto-yliopiston auditointiraportti 2016, Karvi)
Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäjien itsearvioinnin käytännöt eivät vastaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa arvioinnille asetettuja tavoitteita ja sisältöjä. Itsearviointia tehdään epäjohdonmukaisesti ja satunnaisesti, mikä aiheuttaa eroja toiminnan laatuun.
(Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila, taustaselvitys 2017, Karvi)
”Normipohjainen varhaiskasvatussuunnitelma näyttää suuntaa varhaiskasvatuksen pedagogiselle toiminnalle ja toimii itsearvioinnin kehittämisen perustana. Karvissa valmisteilla oleva kansallinen laadunarviointimalli tuo kaivattuja välineitä itsearviointiin.”
Virpi Mattila, suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, Espoon kaupunki
”Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopintoihin siirtymisen sujuvuuden keskeisimpiä kehittämistarpeita ovat ohjausprosessien suunnitelmallisuus, oikea-aikaisuus ja eri koulutusmuodoissa opiskeleville tarjotun ohjauksen tasapuolisuus ja ohjauksen laatu.” (Liikettä niveliin, Karvi 2/2016).
Karvi toteuttaa laajan opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa -hankkeen ajalla 2017–2021. Hanke tuottaa kokonaiskuvaa opiskelijavirroista, ohjauksesta ja koulutusjärjestelmän kyvystä tukea opiskelijoiden elämänhallintaa ja valintoja. Järjestelmän toimivuutta tarkastellaan opetustoimen lisäksi myös työ- ja elinkeinohallinnon ja nuorisotoimen kannalta.
Hyvää joulua!
Opiskelijat kohtaavat tänä päivänä paljon myös myönteisiä muutoksia. Koko Euroopan tasolla opiskelijakeskeisyys on viime vuosina noussut yhä tärkeämmäksi prinsiipiksi. Opiskelijapalautetta hyödynnetään, opiskelijoiden hyvinvointi sekä yhdenvertainen kohtelu ovat keskiössä ja opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kaikkeen kehittämiseen. Opiskelijan opintopolkua kohti työelämää suunnitellaan ja kehitetään – ja myös arvioidaan. Karvissa on tälläkin hetkellä menossa teema-arviointi, joka käsittelee siirtymiä ja nivelvaiheita ja tätä tematiikkaa seurataan myös korkeakoulujen auditoinneissa.
"On hienoa, että opiskelijakeskeisyydestä on alettu puhua yhä enemmän. Samaan aikaan on oleellista varmistaa, että opiskelijoiden osallisuus toteutuu oppilaitosyhteisöissä. Kun opiskelijat ovat mukana kehittämässä koulutusta ja vaikuttamassa sen suunnitteluun, päästään lopulta kaikkein parhaimpiin tuloksiin niin oppimistulosten kuin opiskelun sujuvuudenkin kannalta. Koulutuksen laatu syntyy siitä, että mukana kehitystyössä ovat niin opiskelijat kuin henkilöstökin, yhteistyössä."
Anna Mäkipää, pääsihteeri, Suomen ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry
