Arvioinnit tuovat esiin ilon aiheita koulutuksesta

Blogi
Kuvituskuva. Kuvan teksti: Oman osaaminen huomaaminen on tärkeää, jotta voi hyvin ja pärjää elämässä.

Koulun ympärillä käytävä keskustelu pyörii usein erilaisten oppilaiden oppimiseen liittyvien haasteiden, erityyppisten erojen ja ongelmien ympärillä. Tiedotusvälineet ovat nostaneet viime aikoina tiuhaan esiin esimerkiksi koulukiusaamisen, resurssien niukkuuden, tuen puutteen ja eriarvoistumisen. Nämä aiheet ovat tärkeitä ja niihin tuleekin puuttua, mutta samalla emme saa unohtaa sitä, mistä voimme iloita.

Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa (Karvi) on käynnissä pitkittäisarviointi, jossa seurataan samojen oppilaiden äidinkielen ja matemaattisen osaamisen kehittymistä perusopetuksen eri nivelvaiheissa. Tähän mennessä arviointi on kohdentunut perusopetuksen nuorimpien oppilaiden taitoihin ja tietoihin. Tulosten mukaan monet oppilaat osaavat jo ensimmäiselle luokalle tullessaan lukemisen ja kirjoittamisen alkeet, eli he taitavat perusluku- ja kirjoitustaitoja. Lähes 61 prosenttia osaa lukea sanoja tai lauseita. Oppilaiden kirjoittamat tekstit osoittavat, että 24 % oppilaista kirjoittaa kokonaisia sanoja ja 41 % kokonaisia lauseita koulun aloittaessaan. Arvioinnin mukaan koulun alussa ei ole alueiden tai sukupuolten välillä suuria eroja, vaikka yksilölliset erot ovatkin suuria. Tuore, samojen oppilaiden osaamisen arviointi kolmannen luokan alussa osoittaa, että edellä mainittu tasaisuus pätee myös kaksi vuotta myöhemmin. Voimme kaiken kaikkiaan olla Suomessa tyytyväisiä siihen, että alueiden väliset osaamiserot eivät ole oppimistulosarviointien mukaan juuri missään oppiaineessa perusopetuksen päättövaiheessakaan suuria.

Pitkittäisarvioinnissa näkyy myös laaja ensiluokkalaisten kotien kielellinen kirjo, mikä kävi ilmi ensimmäisen luokan huoltajakyselyssä. Arvioinnissa mukana olleiden lasten kodeissa puhuttiin 54 eri kieltä. Suomen ja ruotsin lisäksi yleisimpiä kieliä olivat englanti, venäjä, viro, arabia, espanja, turkki, albania ja ranska. Lähes joka toinen ruotsinkielisen koulun oppilas puhuu kotonaan ruotsin lisäksi jotain muuta kieltä, yleensä suomea.

Tällainen kielellinen kirjo tarjoaa suuria mahdollisuuksia sekä yksilölle että koko kansakunnalle, varsinkin jos oppilaille annetaan mahdollisuus kehittää koulun kielen lisäksi myös kotikielen osaamista. Karvi arvioikin parhaillaan oman äidinkielen opetuksen tilaa ja valmistavaa opetusta. Arvioinnin tulokset julkaistaan vuonna 2022.

Karvin arvioinnit osoittavat myös selvästi, että monilla opiskelijoilla on hyvä englannin kielen taito jo kuudennen luokan jälkeen. Karvissa laaditaan tällä hetkellä raporttia, jossa on tuoreita tuloksia kuudennella luokalla arvioinnissa mukana olleiden oppilaiden englannin kielen osaamisesta perusopetuksen päättövaiheessa. Mutta vaikka englannin kielen taitotaso on keskimäärin korkea ja oppilaat opiskelevat englantia mielellään, on muiden vieraiden kielten, kuten ranskan, saksan ja venäjän, opiskelu edelleen vähentynyt.

Arviointimme osoittavat, että oppimistulosarvioinneissa hyvin menestyneitä oppilaita yhdistää se, että he ovat motivoituneita ja pitävät oppimiaan tietoja ja taitoja hyödyllisinä. Englannin kielen erityisenä etuna on, että siitä koituva käytännön hyöty on helppo havaita myös koulun ulkopuolella. Monen muun oppiaineen hyöty näyttää kuitenkin olevan oppilaille vaikeammin havaittavissa. Kuinka siis saamme koulussa ja kotona entistä selkeämmin osoitettua muidenkin opetettavien taitojen ja tietojen merkityksen ja hyödyn arjen ja elämän kannalta? Ne kun saisivat lisäulottuvuuden siitä, että oppilaat saavat konkreettisen kokemuksen opitun hyödyistä ja voivat samanaikaisesti iloita osaamisestaan.

 

Blogikirjoitus on osa Karvin osallistumista Sitran Osaaminen näkyviin -teemaviikkoihin. Karvin blogi on valittu osaksi Tutkitun tiedon teemavuotta

Keskustele kirjoituksesta Karvin Facebook-sivulla

Teksti:

Elina Harjunen ja Chris Silverström

Elina Harjunen on Karvin yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yksikönjohtaja. Chris Silverström toimii Karvissa arviointiasiantuntijana yleissivistävän koulutuksen yksikössä.