Hyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri kiinnittää kouluyhteisöön ja ehkäisee kiusaamista – Karvi toteuttaa kaksi teema-arviointia hyvinvointityön tueksi

Pitkän kesäloman jälkeen monet oppilaat odottavat innokkaasti luokkakavereiden tapaamista ja säännöllisen kouluarjen alkamista. Ilon ja innon lisäksi moni oppilas myös jännittää kouluvuoden alkua valtavasti: Millainen tästä lukuvuodesta tulee? Pärjäänkö tulevissa opinnoissa? Viihdynkö koulussa? Pidetäänkö minusta? Entä pidänkö minä muista? Kiusataanko minua? Innostunut jännitys vatsanpohjassa lukuvuoden alkaessa on hyvin tavallista. Lapsen ja nuoren elämässä kesäloma on pitkä aika, jolloin ehtii tapahtua suuriakin muutoksia niin psyykkisessä kuin fyysisessäkin kehityksessä.  Kyllähän arkeen paluu jännittää usein meitä aikuisiakin pitkän loman tai poissaolon jälkeen. Myös koronatilanteen jatkuminen tuo lukuvuoden alkuun oman lisähaasteensa ja voi lisätä kouluvuoden alkuun liittyvää jännitystä.

Kiusaaminen varjostaa edelleen liian monen oppilaan koulunkäyntiä

Joillekin oppilaille lukuvuoden alkua ei kuitenkaan sävytä innostunut jännitys, vaan pelko ja ahdistus siitä, millaiseksi oma kouluarki muodostuu. Pelko kiusatuksi joutumisesta koskee yhä edelleen suurta joukkoa lapsia ja nuoria, vaikka eri selvitysten mukaan sekä kiusattujen että kiusaamisessa mukana olevien oppilaiden osuudet ovat laskeneet koko 2000-luvun. [1]. Vaikka kiusaamisesta puhutaan paljon ja lähes kaikilla kouluilla on toimintaohjeet ja suunnitelma siihen puuttumiseksi, esiintyy kiusaamista silti kouluissa. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, johon liittyy vallankäyttöä lasten ja nuorten välisissä suhteissa. Usein kiusaaminen on myös hyvin hienovaraista ja se jää aikuisilta huomaamatta, jolloin siihen on entistä vaikeampaa puuttua. Kiusaaminen voi jättää syvät arvet kiusattuun ja vaikuttaa hänen myöhempään elämäänsä esimerkiksi ihmissuhteiden luomisen vaikeutena.

Jokainen koulupäivä on tärkeä – poissaoloihin on tärkeä puuttua jo varhain

Säännölliseen koulurytmiin palaaminen ja kouluun kiinnittyminen voi myös olla osalle oppilaista erityisen haastavaa. Huoli paljon poissa olevista oppilaista on kasvanut viime vuosina. Kouluakäymättömyys Suomessa -raportin (2020) mukaan kolme neljästä yläkoulusta arvioi oppilaiden koulupoissaolojen lisääntyneen [2]. Useimmiten poissaolokierre alkaa satunnaisilla poissaoloilla ja pitkittyessään tilanne vaikeutuu. Harmittomilta tuntuvista yksittäisistä poissaoloista voi alkaa nopeasti kertyä päivien ja viikkojen poissaolojaksoja, joiden jälkeen normaaliin kouluarkeen palaaminen on aina vaikeampaa.

Koulunkäynnin vaikeudet saattavat kertoa mm. lapsen tai nuoren ahdistuksesta, masennuksesta tai vaikeuksista sosiaalisissa tilanteissa. Vuorokausirytmin häiriöt voivat hankaloittaa kouluun lähtemistä. Joskus taas kavereiden seura koulun ulkopuolella houkuttelee jäämään pois koulusta. Joissakin tilanteissa kouluun ei voi mennä vakavan sairauden tai esimerkiksi sisäilmaongelman vuoksi, vaikka sitä itse haluaisikin. Koulunkäynnin vaikeuksiin liittyvien haasteiden taustalla on usein tekijöitä, joihin koulu ei pysty suoranaisesti vaikuttamaan.  Tällöinkin koulu voi parhaimmillaan tarjota oppilaalle turvallisen ja kasvua tukevan yhteisön, jossa jokainen voi tuntea olevansa turvassa ja hyväksytty omana itsenään. Koululla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja mahdollisten ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Kun kouluun kiinnittyminen on vahvaa, koulu voi kannatella ja antaa tukevan pohjan kasvulle ja oppimiselle silloinkin, kun lapsen tai nuoren elämässä on muita kuormittavia tekijöitä.

Uuden lukuvuoden alku on erittäin merkityksellinen koko lukuvuoden onnistumisen näkökulmasta. Toimintakauden alkaessa rakennetaan perusta tutustumiselle, hyvän ilmapiirin syntymiselle, turvallisuutta tukevien toimintatapojen rakentumiselle sekä koulunkäynnin rutiinien vahvistamiselle ja jokaisen oppilaan läsnäolon tukemiselle.

Arviointi auttaa kouluja toimivien menetelmien valinnassa 

Perusopetuslain mukaan jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Jokaisella lapsella ja nuorella on siis oikeus tulla kouluun ilman pelkoa kiusatuksi tulemisesta. Kouluhyvinvoinnin edistämiseen ja kiusaamisen vastaiseen työhön on kehitetty lukuisia menetelmiä ja toimintamalleja. Tutkimukset osoittavat, että tutkittuun tietoon perustuvilla toimintatavoilla voidaan todella vaikuttaa myönteisen ilmapiirin syntymiseen ja ehkäistä kiusaamista [3]. Vaikka koululla olisi käytössään kiusaamisen vastainen ohjelma, ei se vielä kuitenkaan takaa sitä, että kiusaamisen vastainen toiminta olisi tehokasta. Jokaisella koululla on oma toimintakulttuurinsa, joka myös näkyy kiusaamisen vastaisissa toimissa. Erityisen tärkeää on, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita toimintaan ja haluavat yhdessä edistää kiusaamisen vastaista työtä. Tutkimusten mukaan aikuisten omilla kiusaamisen vastaisilla asenteilla on suuri merkitys sekä kiusaamisen esiintyvyyteen että siihen, miten lapset osoittavat luokassa vertaistukea kiusatulle oppilaalle [4].

Suomessa on paljon kiusaamisen vastaisia menetelmiä, joilla samalla myös pyritään tukemaan oppilaiden hyvinvointia sekä edistämään yhdessä toimimisen taitoja. Menetelmillä on erilaisia tavoitteita ja toimintatapoja, joilla ne pyrkivät puuttumaan kiusaamiseen ja ehkäisemään sitä. Koulujen voikin olla vaikea tietää, mikä menetelmä olisi juuri heille se toimivin.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on käynnistänyt kaksi teema-arviointia, joiden tavoitteena on tuoda uutta tietoa koulujen hyvinvointityön tueksi. Tuloksia näistä arviointihankkeista saadaan toukokuussa 2022. Kiusaamisen vastaisten menetelmien arvioinnissa tuodaan esiin erilaisten kiusaamisen vastaisten ja työrauhaa edistävien menetelmien käytettävyyttä, toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on auttaa kouluja löytämään omaan yhteisöön sopivimmat menetelmät.

Toisessa hankkeessa arvioidaan sitouttavaa kouluyhteisötyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistoiminnan, jonka tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä toimintakulttuuria kouluissa. Sitouttavan kouluyhteisötyön mallia kehitetään pilottihankkeilla, joiden toimintamalleja ja vaikuttavuutta Karvi arvioi kehittävän arvioinnin menetelmin. Arviointi tuottaa tietoa koulupoissaolojen ehkäisemisen ja niihin puuttumisen hallinnollisista, rakenteellisista ja pedagogisista ratkaisuista sekä kouluun kiinnittymistä vahvistavista käytännöistä perusopetuksen 5.–9.-vuosiluokilla. Karvi laatii myös ehdotuksen oppilaiden poissaolojen valtakunnallisen tilastoinnin ja seurannan vakiinnuttamisesta.

Toimintamallien ja menetelmien juurtuminen osaksi koulun toimintakulttuuria on vaikuttavuuden näkökulmasta ratkaisevan tärkeää

Tutkittuun tietoon ja todennettuun näyttöön perustuvat toimintamallit tai toimenpiteet eivät auta, mikäli niitä ei käytetä aktiivisesti koulun arjessa. Jotta erilaisilla menetelmillä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, on kiinnitettävä huomiota menetelmän implementointiin eli sen laadukkaaseen käyttöön ottamiseen ja ylläpitämiseen. Ollakseen toimiva, kiusaamisen vastainen tai hyvinvointia edistävä menetelmä on saatava luonnolliseksi osaksi kouluyhteisöä ja arjessa tapahtuvaa toimintaa. Kyseisissä Karvin arvioinneissa tuotetaankin tietoa myös siitä, minkälaiset tekijät edistävät tai toisaalta estävät hyvinvointia vahvistavien toimintatapojen juurtumista kouluyhteisöön.

Kiusatuksi joutuneen oppilaan näkökulmasta kaikkein tärkeintä on se, että kouluyhteisön aikuiset kohtaavat hänet ja lähtevät systemaattisesti selvittämään tilannetta ja pohtimaan ratkaisuja. On tärkeää, että aikuiset viestivät kiusaamista kokeneelle lapselle, ettei kiusaaminen ole oppilaan syytä ja että asiaan puututaan. Tilanteesta kertominen koulun henkilökunnalle tai vanhemmille on usein lapselle raskasta, etenkin jos oppilas on epävarma siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin kertominen johtaa. Myös koulupoissaoloihin puuttumisessa oppilaan kohtaaminen ja poissaolojen syiden selvittäminen ovat tärkeitä ensimmäisiä askeleita. Koulupoissaoloihin puuttumisessa tarvitaan suunnitelmallista monen toimijan yhteistyötä. Poissaolojen taustalla olevien syiden tunnistaminen auttaa löytämään oikeanlaiset, juuri kyseisen oppilaan tilanteeseen sopivat kouluun tulemista helpottavat tukitoimet.

Selkeät, yhtenäiset toimintamallit estävät ongelmien kärjistymistä, madaltavat kertomisen kynnystä ja vahvistavat oppilaan ja tämän huoltajien luottamusta siihen, että koulun henkilökunnalla on työkaluja auttaa, kun pulmia koulunkäynnissä tai oppilaan vertaissuhteissa ilmenee. Tutkittuun tietoon perustuvien yhtenäisten toimintamallien vahvistamisen avulla voidaan tukea sitä, että oppilailla eri puolilla Suomea erilaisissa kouluissa on yhdenvertaiset mahdollisuudet turvalliseen ja viihtyisään oppimisympäristöön.

Blogikirjoituksessa mainitut arviointihankkeet ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Toimenpideohjelman tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua turvallisesti. Eri hallinnon­alojen toimista koostuvan ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset mm. syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista koulukiusaamiselle.

Lähteet

1. Laitinen K., Haanpää S., Francke L. & Lahtinen M. 2020. Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaat ja käsikirjat 2020:3a. Opetushallitus.
2. Määttä S., Pelkonen J., Lehtisare S., & Määttä, M. 2020. Kouluakäymättömyys Suomessa – Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tilannekartoitus. Raportit ja selvitykset 2020:9.
3. Ttofi M. & Farrington D. 2011. Effectiveness of school-based programs to reduce bullying: a systematic and meta-analytic review. Journal of Experimental Criminology. 7. 27-56.
4. Pöyhönen V. 2013. Defending behavior in bullying situations. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, osa 367.

Eeva-Liisa Markkanen ja Niina Rumpu

Kirjoittajat toimivat arviointiasiantuntijoina Karvissa.