Karvi arvioi poikkeusolojen vaikutuksia – tietoa tuotetaan kehittävän arvioinnin otteella

Koronaepidemiasta johtuvat poikkeusjärjestelyt ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet lasten ja nuorten elämään, koulunkäyntiin ja opiskeluun. Jotta ymmärtäisimme vaikutusten suunnan ja laajuuden ja jotta tarvittaviin tuen ja ohjauksen toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä, tarvitaan kattavaa ja moninäkökulmaista arviointi- ja tutkimustietoa. Tarvitsemme tietoa siitä, miten poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat vaikuttaneet oppimiseen ja hyvinvointiin, miten etäopetuksessa ja vuorovaikutuksessa on onnistuttu sekä miten lapset ja nuoret ovat kokeneet tilanteen ja miten tuen tarpeisiin on vastattu. Kiireellisintä on saada tietoa heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteesta.

Karvi arvioi poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) osallistuu valtakunnalliseen tiedon tuottamiseen toteuttamalla arvioinnin poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksista koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Oppimisen edellytyksiin kielteisesti vaikuttavien asioiden lisäksi arvioinnissa tarkastellaan myös sellaisia vaikutuksia ja tilanteen tuomia oppeja, joista voimme hyötyä tulevaisuudessa. Arviointi kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön.

Hankkeen toteuttamisessa Karvi hyödyntää laajasti yhteistyöverkostojaan välttääkseen päällekkäiset tiedonkeruut sekä koulutuksen järjestäjien kuormituksen. Koulutuksen tukeminen ja arviointitiedolla kehittäminen tässä poikkeustilanteessa on kansallisesti yhteinen asia. Tavoitteena on tuottaa koulutuksesta tietoa ja osaamista, jotka lisäävät kokonaiskuvan ymmärrystä.

Parhailla käytänteillä eriytymistä vastaan

Tällä hetkellä käydään paljon keskustelua myös siitä, kuinka pysyviä opetukseen ja oppimiseen sekä koulutusjärjestelmän toimintaan kohdistuvat vaikutukset tulevat olemaan. Koronavirusepidemia haastaa suomalaisenkin koulutusjärjestelmän, vaikka se on tunnettu hyvistä oppimistuloksistaan, korkeasti koulutetuista ja sitoutuneista opettajistaan sekä laadukkaasta varhaiskasvatuksestaan.

Normaalioloissa yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta erityinen vahvuus on ollut se, että koulujen, alueiden, kuntaryhmien ja kieliryhmien väliset erot ovat olleet pieniä ja yleisesti arvioiden oppilaiden ja opiskelijoiden osaamisen taso on korkea. Vahvuuksia ovat myös turvalliset oppimisympäristöt sekä toimiva oppilas- ja opiskelijahuolto, jossa painopiste on siirtynyt ongelmien ratkaisemisesta niiden ennaltaehkäisyyn.

Mikäli alueiden, kuntien tai kieliryhmien välillä tapahtuu voimakasta eriytymistä sen suhteen, kuinka tehokkaisiin ja laadukkaisiin poikkeusolojen ratkaisuihin on päädytty, tämä voi oletettavasti merkittävällä tavalla vaikuttaa tasa-arvoisiin oppimisen edellytyksiin tuomalla eroja koulujen, alueiden ja kieliryhmien välille. Parhaita käytänteitä on järkevää levittää koko maahan, kun niitä löydetään ja niiden vaikuttavuus todennetaan.

Arvioinnin arvopohjana luottamus, avoimuus ja yhteistyö

Suomalainen koulutusjärjestelmä ja sitä tukeva arviointijärjestelmäkin perustuu pohjimmiltaan luottamukseen. Kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa tämä herättää paljon kysymyksiä. Kontrolliin perustuvaan arviointitoimintaan on päädytty maailmalla huomattavasti useammin. Suomessa koulutuksen arviointitoiminnan periaatteena on kehittävä arviointi, joka on kirjattu arviointitoimintaa koskeviin säädöksiin. Kehittävä arviointi on vuorovaikutteista ja osallistavaa arviointitiedon tuottamista, jonka tarkoituksena on toiminnan kehittäminen. Luottamuksella on kehittävässä arvioinnissa tärkeä rooli. Sillä tarkoitetaan luottavaisuutta ja toimijoiden välistä arvostusta, joka sidostaa ja mahdollistaa yhtä aikaa yhtenäisyyden ja moninaisuuden toteutumisen. Arviointitulokset ovat avoimesti saatavilla ja niihin pohjautuen annetaan kehittämissuosituksia kansalliselle ja paikalliselle tasolle. Vastuu toiminnan kehittämisestä ja tuloksista säilyy kuitenkin aina varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä sekä korkeakouluilla.

Luottamukseen, avoimuuteen ja yhteistyöhön perustuvan järjestelmän toimivuudesta koulutussektorilla on näyttöä – myös kriisiaikana. Koulutusalan ammattilaiset eri tehtävissä ovat osoittaneet tässä haastavassa tilanteessa näiden periaatteiden toimivuuden. Samalle arvopohjalle rakentuu myös poikkeustilannetta koskevan arviointitiedon tuottaminen. Siihen tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen sekä opetushenkilökunnan kanssa. Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa on ensiarvoisen tärkeää. Näin voidaan tuottaa tietoa ja osaamista, jotka lisäävät ymmärrystä ja johtavat viisaisiin yhteisiin ratkaisuihin – ja pitkällä aikavälillä lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointiin sekä myös niihin maailman parhaisiin oppimistuloksiin!