Kokemustieto ja asiantuntijatieto

projektipäällikkö Merja Kauppinen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kouluväen keskuudessa kulkee hieman ironinen sanonta, että jokainen koulua käynyt on koulun paras asiantuntija. Joku tuntee saksan opetuksen salat oppikoulumuistojensa pohjalta, joku toinen tietää matematiikan suppean oppimäärän opiskelun peruskoulun ensimmäisen vuosikymmenen yläastekokemustensa perusteella. Kokemusasiantuntijoilla on kiinnostavia tarinoita kerrottavanaan ja yhtymäkohtia ikätoverien kokemuksiin varmasti löytyy. Kokemustieto saattaa auttaa yksityiskohtaisuudessaan monimutkaisten asioiden ymmärtämistä ja tuo varmasti konkretiaa kompleksisiin asiankulkuihin. Lisäksi se tarjoaa syötteitä siihen, mitä pitäisi tutkia tarkemmin ja arvioida. Kokemuspohja ei kuitenkaan riitä koulutusta koskevaan päätöksentekoon.

Kosketuspintaa kouluun kertyy myös läheisen – vanhemman, isovanhemman, kummin ym. – rooleissa. Lähipiirin lapset ja nuoret avaavat kurkistusikkunoita nykykouluun: uudistuneisiin opetusmenetelmiin ja oppimisen ympäristöihin, muuttuneeseen kouluruokailuun ja koulupäivän jaksotukseen. Nykymedia myy tunneviestintään perustuvia juttujaan yhä useammin intiimiydellä. Kerrotaan human interest -tyyliin pikantteja, usein järkyttämään pyrkiviä tarinoita koulun arjesta. Kun tarinat toistuvat, niistä muodostuu diskursseja esimerkiksi siitä, miten nykykoulussa osa oppilaista jätetään itsekseen oppimaan, keskenään oppimaan tai ”oppimaan” ilman käsitteitä tai tiedon jäsennystä. Näiden tarinoiden luonteeseen kuuluu, että ne vankentuvat juttu jutulta ja tahtovat näin saada myyttiset mittasuhteet. Opettajankoulutusfoorumin varapuheenjohtaja Seija Mahlamäki-Kultanen peräänkuuluttikin tämänvuotisessa OK!Akatemia-seminaarissa koulurauhaa: opettajille mahdollisuutta tehdä työtään ja kouluille opetussuunnitelmapohjaista kehittämistyötään.

Niin entisten koululaisten muistelukset kuin median kouludiskurssi(t) kertovat meille koulun ja opiskelun merkityksellisyydestä sekä yksilön elämänkaaressa että kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Niiden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä linjanvetoja koulutusasioissa, päättää rahanjaosta, päätellä nykykoulun mahdollisuuksista opettaa tai linjata opettajien työaikojen muutoksia. Nämä päätökset tehdään asiantuntijatietoon nojaten. Tällaista tietoa kerätään erilaisista tilastoista ja selvityksistä, tutkimuksista sekä kansallisista ja kansainvälisistä arvioinneista. Karvissa on ilmestynyt esimerkiksi vuoden sisällä useita raportteja, jotka kuvaavat nykykoulun tilaa ja tarjoavat osaviittaa koulutuksen kehittämiseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Tietoa on tarjolla varhaiskasvatussuunnitelmien valmistelusta ja toteuttamisesta, yrittäjyysosaamisesta ammatillisissa opinnoissa, opettajankoulutuksen kehittämisestä, opiskeluhuollosta, työrauhasta, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanosta, koulun arviointijärjestelmistä ja -kulttuureista, korkeakoulutuksen laadusta, maahanmuuttajien integroitumisesta koulutukseen, koulunsa aloittavien kielellisistä ja matemaattisista taidoista sekä useiden oppiaineiden osaamisesta perusopetuksessa ja ammatillisen koulutuksen eri aloilla.

Asiantuntijatiedon tuottaminen, tulkinta ja hyödyntäminen on taitolaji. Karvin asiantuntijat ja arviointiryhmien jäsenet nostavat keskeisinä pitämiään asioita julkisuuteen, mutta paljon eri tilanteissa käyttökelpoista tietoa jää raporttien sivuille. Asiantuntijoiden työhön kuuluu harjaantunut, jäsentynyt ja järjestelmällinen tiedonhaku sekä eri lähteissä olevien tietojen yhdistely ja suhteuttaminen ja kriittinen tarkastelu. Tätä asiantuntijatyötä tekevät koulutuksesta vastaavat viranomaiset niin ylimmässä hallinnossa kuin kunnissa ja oppilaitoksissa. Tätä asiantuntijatyötä tekevät osaltaan myös karvilaiset tulkitsemalla ja tuottamalla tietoa, koostamalla ja arvottamalla sitä sekä ehdottamalla ratkaisuvaihtoehtoja sekä osallistumalla tuotetun tiedon pohjalta yhteiskunnalliseen koulutuskeskusteluun. Vahvistamalla arviointiin pohjautuvin suosituksin katveeseen jääviä ääniä tai nostamalla kokonaan uusia merkityksiä esiin saadaan arviointitieto mediassa kuuluviin.

Maakuntakierroksilla tavataan, ja Karvin nettisivuilta löytyy ajantasaista asiantuntijatietoa moneen tarkoitukseen – niin medialle kuin koulutusasioista kiinnostuneille kansalaisille!