Laadunhallinta ja -arviointi uudistuvan koulutuksen tukena

Osaamisyksikön päällikkö Kirsi Hiltunen, ammatillinen koulutus
Arviointiasiantuntija Mira Huusko, korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö

Karvin yhtenä arviointitoiminnan painopisteenä juuri käynnistyneellä arviointisuunnitelmakaudella on jatkuvan kehittämisen tukeminen. Karvin lakisääteisenä tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja laadun kehittämisessä. Samalla ajatuksena on tukea toimintakulttuurien kehittymistä, toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, yhteisöllisyyttä ja eri toimijoiden osallisuutta laadun kehittämiseen.

Laadunhallintaa tuetaan Karvissa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen laadunhallinnan ja laadunhallintajärjestelmien arvioinneilla ja auditoinneilla. Laadunhallinta sisältää koulutuksen laadun varmistamisen ja jatkuvan kehittämisen. Toimiva laadunhallinta tukee koulutuksen järjestäjiä uudistamaan koulutusta toimintaympäristön nopeastikin muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Lisäksi se mahdollistaa nopean reagoinnin ja tulevaisuuteen suuntautumisen äkillisissäkin muutostilanteissa. Meneillään oleva poikkeustilanne on edellyttänyt meitä Karvissakin kehittämään omia prosessejamme ja laadunhallintaamme.

Laadunhallinnan käytännöt ja tarpeet vaihtelevat

Karvi on laatinut varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit, joiden pohjalle rakennetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa digitaalinen laadun arviointijärjestelmä. Järjestelmän avulla voidaan kerätä tietoa ja tuottaa analyysejä varhaiskasvatuksen kehittämisen tueksi niin paikallisella kuin kansallisella tasolla. Järjestelmä valmistunee vuonna 2021. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet arvioitiin vuonna 2017.

Karvissa valmistellaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arvioinnin uutta mallia ja kriteerejä. Vuosina 2021–2022 toteutettavalla arvioinnilla tuotetaan tietoa järjestelmien tilasta sekä tuetaan ja kannustetaan järjestäjiä laadunhallinnan jatkuvassa kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen uudistetun lainsäädännön ja toimintaympäristön muutoksen myötä laadunhallinnan merkitys korostuu, kun koulutuksen järjestäjien autonomia ja vastuu ovat lisääntyneet koulutustarjonnan suuntaamisessa ja koulutuksen järjestämisessä. Järjestelmät arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Suurella osalla (71 %) ammatillisen koulutuksen järjestäjistä oli jo tuolloin toimiva laadunhallintajärjestelmä.

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 lähtien. Ensimmäinen auditointikierros toteutettiin vuosina 2005–2011 ja toinen vuosina 2012–2018. Viime vuonna alkanut auditointien kolmas kierros jatkuu vuoteen 2024 saakka. Lähes kaikilla korkeakouluilla on perustehtävät (koulutus, tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus) kattava ja toiminnan kehittämistä tukeva, eurooppalaiset vaatimukset täyttävä laatujärjestelmä sekä voimassa oleva Karvin myöntämä laatuleima. Toisen kierroksen auditointien yhteenveto on Laatu hallussa -julkaisussa.

Toimivan laadunhallinnan edellytykset ovat samansuuntaisia kaikilla koulutusasteilla

Mikä sitten johtaa toimivaan laadunhallintaan eri koulutusasteilla? Eri arvioinneissa ja auditoinneissa on havaittu toimivalle laadunhallinnalle yhteisiä piirteitä.

• Laadunhallintaa tulee kehittää kiinteänä osana johtamisjärjestelmää. Johdon tulee olla sitoutunut laatukulttuuriin ja laadunhallintaan sekä niiden jatkuvaan parantamiseen. Johtamisella luodaan edellytykset laatujärjestelmän kehittämiseen, toimintatapojen yhtenäisyyteen ja laadunhallinnan systemaattisuuteen.
• Laatujärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena ja laadunhallinnan on integroiduttava toiminnanohjausjärjestelmään.
• Laadunhallinnan kehittämistyön vasta käynnistäneiden tarpeet liittyvät laadunhallinnan koulutukseen, resursointiin ja verkostoitumiseen eli vertaisoppimiseen ja yhteistyöhön.
• Laadunhallinnan kehittäminen ja sen saattaminen hyvälle tasolle vaatii usean vuoden tavoitteellisen työn. Tästä on hyviä esimerkkejä monesta korkeakoulusta, jotka on auditoinnissa todettu olevan erinomaisella tasolla.

Luottamukseen perustuva arviointi tukee yhteisten ratkaisujen löytymistä

Suomalaisen arviointijärjestelmän erityispiirteenä on sen rakentuminen luottamukseen. Arviointiin osallistuva voi kertoa kehittämistarpeistaan ja ongelmakohdistaan ilman uhkaa sanktioista. Arviointeihin osallistuvat ja arviointitiedon hyödyntäjät ovat mukana arviointien suunnittelussa ja jatkuvassa parantamisessa. Näin sitoutuminen arviointien toteutukseen ja tuloksiin paranee sekä arviointitiedon hyödyntäminen koulutuksen kehittämiseksi niin paikallisella tasolla kuin koulutuspoliittisessa päätöksenteossakin.

Ar­viointien tuloksena osallistujat saavat ulkopuolista palautetta toimintansa vahvuuksista, hyvistä käytänteistä ja kehittämiskohteista. Kehittävän arvioinnin lopputuloksena ei ole ainoastaan arvioinnin loppuraportti, vaan arviointiprosessin aikana syntyvä oppiminen, kokemukset ja oivallukset.

Luottamus rakentuu hyvässä vuorovaikutuksessa ja molemminpuolisessa avoimuudessa. Luottamukseen ja avoimuuteen perustuva arviointi ja laadunhallinta ovat parhaimmillaan vuorovaikutuksellista yhteistyötä, jonka tuloksena tuotamme yhdessä tietoa, ymmärrystä ja osaamista hyvien ratkaisujen pohjaksi.