Mistä opettajien työhyvinvointi rakentuu Karvin arviointien perusteella?

Annette Ukkola ja Elina Peltola 

Oppilaat saavat parhaat eväät opinpolulleen, kun heidän opettajansa voivat hyvin ja kokevat työnsä mielekkääksi. Karvin aineistojen perusteella opettajat ovat melko tyytyväisiä työhönsä ja viihtyvät omassa työyhteisössään.

Opettajan työ on merkityksellä paitsi yksilön, myös koko yhteiskunnan näkökulmasta. Opettajat edistävät työllään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja yhteiskunnan demokratiaa. Kasvatuksella ja koulutuksella rakennetaan yhteistä arvomaailmaa, yhteistä kulttuurista perintöä ja yhteistä käsitystä yhteiskunnasta ja maailmasta. Yhteisöllisyys taas luo turvaa ja tukee yksilöiden hyvinvointia.

Opettajan työnkuva on jo vuosien ajan muuttunut yhä moninaisemmaksi ja vaativammaksi. Julkisen keskustelun perusteella opettajasta on tullut moniammatillinen multitaskaaja, jonka työaikaa kuluu jatkuvasti psykologina, järjestyksenvalvojana, terveydenhoitajana ja sosiaalityöntekijänä toimimiseen. Opetusalan työolobarometrin mukaan opettajan työn määrä on lisääntynyt, ja työ on muuttunut stressaavammaksi. Esille nousee toistuvia toiveita siitä, että opettajan työssä saisi keskittyä olennaiseen: opettamiseen. Riittämättömät tukitoimet tai resurssit ja koulun ulkopuolisen avun saamisen hitaus kuormittavat opettajia yhä enemmän.

Kaiken muun kuormituksen lisäksi korona-aika on vaikuttanut monin tavoin opettajan arkeen, muuttanut opettajien työnkuvaa ja haastanut opettajien työhyvinvointia. Tällä hetkellä opetustyössä yritetään kuroa umpeen poikkeusolojen aiheuttamaa oppimisvajetta ja paikata oppilaiden hyvinvointia, turvallisuudentunnetta ja tulevaisuususkoa. Uutisotsikoissa ja mielipidepalstoilla näkyy opettajien ja rehtoreiden hätähuutoja. Esimerkiksi OAJ:n tekemän kyselyn mukaan 59 prosenttia peruskoulun opettajista on harkinnut alan vaihtamista.

Halusimme Karvissa selvittää, millaiset tekijät ovat yhteydessä opettajien työhyvinvointiin. Aineistona käytettiin syksyllä 2020 kolmasluokkalaisten opettajilta (n=372) ja rehtoreilta (n=275) ja keväällä 2021 yhdeksäsluokkalaisten opettajilta (n=282) ja rehtoreilta (n=82) kerättyjä kyselyaineistoja. Vastaajat ovat oppimistulosarviointien otoskouluista, jotka on valittu ositetulla satunnaisotannalla niin, että vastaajat edustavat kattavasti Suomen eri AVI-alueita ja suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja.

Opettajilta ja rehtoreilta kysyttiin monivalinta- ja avokysymyksillä heidän koulustaan, koulutustaustastaan, työkokemuksestaan, työyhteisöstään ja yhteistyöstä sekä koulun sisällä että ulkopuolella. Opettajan työn määrästä ja kuormittavuudesta ei kysytty erikseen, mutta näitä asioita lähestyttiin opetusryhmien koon ja määrän ja ryhmien haasteellisuuden kautta.

Perusopetuksen opettajat viihtyvät työssään monista ulkoisista tekijöistä riippumatta

Karvin aineistot piirtävät opettajien hyvinvoinnista hieman erilaista kuvaa kuin OAJ:n tekemä kysely. Oppimistulosarviointien opettajakyselyihin vastanneista perusopetuksen opettajista 69 prosenttia kertoi viihtyvänsä työssään. Opettajat eivät kokeneet sisäilmaongelmien, suurien ryhmäkokojen, lakkautusuhan tai opetukseen muuten soveltumattomien tilojen vaikuttavan koulussa viihtymiseen. Myöskään opettajan muodollisella kelpoisuudella tai työuran pituudella ei ollut selvää vaikutusta siihen, viihtyvätkö opettajat koulussaan vai eivät. Parhaiten työssään viihtyivät ne opettajat, joilla oli 6–10 vuotta työkokemusta, mutta erot työkokemuksen mukaan eivät olleet merkitseviä.

Työyhteisön kannustava ilmapiiri oli vahvasti yhteydessä opettajien työssä viihtymiseen. Opettajat viihtyvät hyvin niissä kouluissa, joissa suhtaudutaan myönteisesti uusiin asioihin (78 %). Opettajien viihtyvyyteen vaikuttaa merkittävästi myös se, kuinka hyvin kodin ja koulun yhteistyö toimii. Opettajista 58 prosenttia oli samaa tai melko samaa mieltä siitä, että yhteistyö kodin ja koulun välillä toimii hyvin. Mitä paremmin opettajat kokivat koulun ja kodin yhteistyö toimivan, sitä paremmin he viihtyivät työssään.

Opettajista neljä prosenttia koki opetusryhmänsä selvästi keskimääräistä haasteellisemmaksi. Hieman keskimääräistä haasteellisemmaksi ryhmänsä koki 13 prosenttia opettajista. Kuitenkin 39 prosenttia opettajista koki ryhmän haasteellisuuden olevan keskimääräisellä tasolla ja jopa 44 prosenttia hieman tai selvästi keskimääräistä helpommaksi. Opettajan kokema opetusryhmien haasteellisuus ei kuitenkaan ollut yhteydessä opettajien työssä viihtymiseen kuten ei myöskään opetusryhmän keskimääräinen koko. Sen sijaan koulun erityisopettajaresurssin riittävyys vaikutti opettajien työhyvinvointiin. Ne opettajat, jotka kokivat, että eivät saa riittävästi erityisopettajaresursseja (42 %), eivät viihdy työssään yhtä hyvin kuin ne, jotka kokevat saavansa tarpeeksi resurssia tai eivät tarvitse erityisopettajaa.

Aineistojen perusteella myös työnkuvan selkeys vaikuttaa olennaisesti työhyvinvointiin. Tavoitteiden tietäminen oli merkitsevässä yhteydessä opettajien työssä viihtymiseen. Ne opettajat, jotka kokivat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet selkeiksi ja saivat perusteasiakirjasta tukea arviointiin, viihtyivät työssään huomattavasti paremmin kuin ne, joille opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet jäivät epäselviksi.

Rehtoreiden mukaan opettajat ovat tyytyväisiä työhönsä

Opettajien ja rehtoreiden mielipiteet poikkesivat jonkin verran toisistaan. Rehtoreiden mukaan opettajat ovat varsin tyytyväisiä työhönsä sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Kolmansien luokkien rehtoreista 98 prosenttia ja yhdeksänsien luokkien rehtoreista 92 prosenttia oli samaa tai melko samaa mieltä väittämästä, että heidän koulunsa opettajat viihtyvät työssään.

Suomessa opettajalla on vahva autonomia. Sen kääntöpuolena työ voi olla myös yksinäistä. Rehtoreiden mukaan opettajat olivat tyytyväisimpiä työhönsä niissä kouluissa, joissa vuosiluokalla oli useampi kuin yksi opetusryhmä. Voidaankin ajatella, että kollegoiden tuki lisää työssä viihtymistä. Koulun koolla ei kuitenkaan ollut yhteyttä opettajien tyytyväisyyteen.

Rehtoreilta kysyttiin, onko heidän koulussaan meneillään jotain sellaista, joka saattaisi vaikuttaa opetukseen ja oppimiseen. Valtaosa rehtoreista (60 %) oli sitä mieltä, ettei koululla ole mitään erityisiä haasteita. Kuitenkin 40 prosenttia rehtoreista mainitsi vähintään yhden meneillään olevan haasteen. Moni rehtori mainitsi koronaepidemian ja sen seuraukset ja vaikutukset. Muita koulunkäyntiin vaikuttavia seikkoja olivat rehtoreiden mukaan esimerkiksi uudet koulutilat, uusi luokanopettaja, avoimet opetustilat, henkilöstön lomautukset, haasteellinen asuinalue ja puutteelliset oppilashuollon palvelut, oppilaiden psyykkiset ongelmat, koulun remontti, kouluverkkomuutokset, pienryhmien määrä ja koulun yhdistymisaikeet.

Rehtoreiden näkemyksen mukaan monet ulkoiset tekijät vaikuttavat siihen, ovatko koulun opettajat tyytyväisiä työhönsä. Väistötiloissa, epäsopivissa tiloissa ja sisäilmaongelmista kärsivissä kouluissa työskentelevät opettajat olivat rehtoreiden mukaan vähemmän tyytyväisiä työhönsä kuin ne opettajat, joilla ei rehtoreiden mukaan ollut opetukseen vaikuttavia haittatekijöitä. Ero opettajien tyytyväisyydessä oli tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan koulun lakkautusuhalla tai puutteellisilla tai vanhentuneilla opetusvälineillä ja materiaaleilla ei rehtoreiden vastausten mukaan ollut yhteyttä opettajien tyytyväisyyteen. Erilaisten haittatekijöiden kasautuminen vaikutti rehtoreiden mukaan opettajien työtyytyväisyyteen: mitä enemmän opetukseen vaikuttavia tekijöitä oli, sitä tyytymättömämpiä opettajat olivat.

Työyhteisön hyvinvointi lisää yksilön hyvinvointia

Hyvinvoivat työntekijät ovat koko työyhteisön voimavara. Karvin aineistojen perusteella opettajat ovat melko tyytyväisiä työhönsä ja viihtyvät omassa työyhteisössään. Viihtyminen ei riipu käytettävissä olevasta opetusmateriaalista tai muista opetuksen ulkoisista tekijöistä, kuten väistötiloista tai koulun lakkautusuhasta, eivätkä edes suuret ryhmäkoot näytä vaikuttavan opettajien viihtyvyyteen. Sen sijaan yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä on suuri merkitys opettajien hyvinvointiin.

Vaikka opettajien työtyytyväisyys vaikutti olevan hyvällä tasolla, rehtoreiden näkemykset opettajien työtyytyväisyydestä olivat selvästi positiivisemmat kuin opettajien. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että rehtoreiden mukaan kolmansien luokkien opettajat olivat hieman tyytyväisempiä työhönsä kuin yhdeksänsien. Jäimme pohtimaan, mistä nämä erot voisivat johtua. Tietävätkö rehtorit, mitä opettajille kuuluu? Pystyvätkö rehtorit tukemaan koulunsa opettajia paremmin pienemmissä toimintayksiköissä? Lisääntyykö opettajan työn määrä ja raskaus oppilaiden koulupolun edetessä? Onko aineenopettajilla samanlaiset mahdollisuudet yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen kuin luokanopettajilla? Tätä kannattaisi selvittää kohdennetummilla kyselyillä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla.

Lähteet

Golnick, T. & Ilves, V. 2021. Opetusalan työolobarometri 2021. OAJ. https://www.oaj.fi/contentassets/14b569b3740b404f99026bc901ec75c7/oaj_opetusalan_tyoolobarometri_2021.pdf

Metsämuuronen, J., & Nousiainen, S. 2021. Matematiikkaa Covid-19-pandemian varjossa. Matematiikan osaaminen 9. luokan lopussa keväällä 2021. Julkaisut 27:2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Helsinki. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2721.pdf 

OAJ 2021. Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) alanvaihtokysely 2021. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/alanvaihtokysely-09-21/

Ukkola, A. & Metsämuuronen, J. 2021. Matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen kolmannen luokan alussa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 20:2021. Helsinki. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2021.pdf