Nuoret kestämättömän kehityksen maailmassa – Karvi SuomiAreenassa

Kesä on tänä vuonna todella hitaasti siirtymässä kohti syksyä. Tässä blogikirjotuksessa palaamme kuitenkin helteisen kesäkuun tunnelmiin. Muuttuvan ilmaston seurauksena aiheutunut pitkittyvä kesä ja sen aiheuttamat lieveilmiöt liittyvätkin vahvasti Karvin tämän vuoden SuomiAreenan keskustelun teemaan. Kestävä, tai pikemminkin kestämätön, kehitys puhututtivat keskusteluun kutsuttuja nuoria.   

Mitä mieltä nuoret olivat tulevaisuudesta?

Karvin tämänvuotisessa keskustelussa oppilaat ja opiskelijat pääsivät kertomaan omista ajatuksistaan koskien tulevaisuudennäkymiä. Usein lasten ja nuorten näkemykset jäävät paitsioon, kun keskustellaan ilmastoasioista tai esimerkiksi ympäristönsuojelusta. Nuorempien ympäristötietoisuus on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti, ja vanhemmat sukupolvet voisivat ottaa heistä oppia. Keskustelussa lapset ja nuoret pääsivät kertomaan, miten heidän mielestään esimerkiksi ilmastoasioista pitäisi opettaa ja miten ympäristö pitäisi ottaa huomioon opinnoissa. Keskusteluun inspiroivat Karvin ajankohtaiset arvioinnit, kuten esimerkiksi opinto-ohjauksen uusia muotoa käsittelevä arviointi (Karvi, ei pvm.). Käsitelläänkö koulussa ja opinnoissa esimerkiksi ympäristönmuutoksen vaikutuksia ammatinvalintaan tai tulevaisuuden työelämään? 

Porin seudulla opiskelevat nuoret äänessä

Keskusteluun osallistuneet nuoret edustivat eri koulutusasteita ja Porin alueen kouluja ja oppilaitoksia. Heillä oli aiheeseen liittyen todella erilaiset näkökulmat ja kokemuspohjat, mikä oli keskustelun rikkaus. Mukana lavalla olivat suomalaisen viittomakielen tulkkien sekä juontaja Riku Rantalan lisäksi vasemmalta oikealle katsottuna:

• Sini Saarikoski, 29-vuotias käsityön- ja luokanopettajaopiskelija Turun yliopistosta, Rauman kampukselta. 
• Kalle Keidas, 21-vuotias rakennusinsinööriopiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulusta. 
• Jade Walther, 23-vuotias animaatio- ja pelialan opiskelija SataEdusta. 
• Tapio Kivisaari, 17-vuotias syksyllä abiturienttivuotensa Ulvilan lukiossa aloittava nuori. 
• Ida Riikonen, 15-vuotias keväällä peruskoulunsa Porin lyseon koulussa päättänyt nuori, aloittaa syksyllä 2024 opinnot WinNovassa sosiaali- ja terveysalalla.

Nuorilta sekä ilmastohuolta että optimismia

Käydyn keskustelun aihe ei olisi voinut olla yhtään ajankohtaisempi: nuoret kestämättömän kehityksen maailmassa. Euroopan parlamentti on julistanut ilmastohätätilan jo vuonna 2019, viisi vuotta sitten. Viime vuosi oli maapallolla ennätyslämmin (The Copernicus Climate Change Service, 2024), ja viime syyskuussa on ollut Suomessa enemmän hellepäiviä kuin koskaan mittaushistoriassa (Hietalahti, 2024). Saamme kuulla koko ajan uutisia esimerkiksi luontokadosta ja ympäristökatastrofeista kuten tulvista ja maastopaloista. Nuorille tämänkaltainen uutisointi saattaa aiheuttaa enemmän ahdistusta, sillä he joutuvat elämään nyt tekemiemme päätösten vaikutusten kanssa tulevaisuudessa. Toisaalta, kuten lavakeskustelussa kävi ilmi, toivoakin on näkyvissä:

Huolta [tulevaisuus] herättää, mutta sitä muutosta on kyllä kuitenkin tapahtunut, vaikka se on hidasta. (Sini Saarikoski)

Ahdistuksen lisäksi nuoret voivat kokea sekä riittämättömyyttä ilmastotoimiensa suhteen, että syyllisyyttä, vastuuta ja häpeää omassa toiminnassaan (Kiilakoski, 2022). Keskustelussa pohdittiin, lamaannuttaako nykyinen tapamme kuluttaa ihmisiä tekemästä vihreitä valintoja:

Ehkä sitä ajattelee, että on vaan helpompaa ostaa uusi, kuin korjata se itse. (Ida Riikonen)

Kestävien valintojen tekeminen saa kuitenkin aikaan positiivisia tunteita, ja positiivisuus lisäsi entisestään kulutuksen vähentämistä. Nuorten kokemia ilmastotunteita pohdittiinkin keskustelussa:

Mua vähän harmittaa, että on niin paljon nuoria, jotka kokee syyllisyyden tunteita. Kun musta tuntuu, että kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja kierrätyksestä, ja kaikesta tämmösestä, niin musta tuntuu, että paljon laitetaan vastuuta sille yksilölle. Että ihmiset kokee syyllisyyttä siitä, että niillä ei ole rahaa siihen johonkin käsin tehtyyn asiaan, vaan niillä on rahaa johonkin ei niin eettiseen. Kun nuoret kuulee näitä asioita, niin voi tulla sellainen epätoivon tunne, syyllisyys siitä, että miten sä pystyt tekemään asioita. Ja miten paljon sä pystyt tai et pysty vaikuttamaan siihen. (Jade Walther)

Koulutus ilmastotekoihin rohkaisemassa

Aiemman tutkimustiedon mukaan vähiten ilmastoon liittyviä tunteita ovat rohkaisseet opetuksen sisältö kouluissa tai muissa oppilaitoksissa (Sitra, 2019). Arviointitulokset ja tutkimukset ovat nostaneet esille, että kestävä kehitys näkyy vaihtelevasti opinnoissa. Esimerkiksi Karvin kesäkuun alussa julkaiseman arvioinnin mukaan puuteollisuuden perustutkinnosta ja ammattitutkinnosta valmistuvilla on puutteita kestävään kehitykseen liittyvässä osaamisessa (Hakamäki-Stylman, Kilpeläinen & Hievanen, 2024). Arvioinnissa suositeltiin, että kestävän kehityksen teemoja tulisi sisällyttää vahvemmin opintoihin. Vihreät ratkaisut voivat olla muutenkin hyödyllisiä, kuten keskustelussa kävi ilmi:

Jos rakentaa kestäviä rakennuksia, ne ovat myös useasti halvempia ylläpitää. (Kalle Keidas)

Koulutuksen ja työelämän lisäksi on kuitenkin tärkeää nähdä ympäristöasiat kokonaisvaltaisesti. Lukiolainen Tapio Kivisaari linkittikin koulutuksesta saadut opit koko elämän asiaksi:

Kyllä mäkin uskoisin, että ihan työelämässä tosi monessa ammatissa on tosi tärkeää nämä asiat hallita. Mutta myöskin koulutuksena sivistämistä varten, eikä niinkään välttämättä ammattiin. Että ihminen ihan ammattinsa ulkopuolella osaa vaikka omille lapsilleen opettaa, että näin kierrätetään. Ja kun osaa elää kestävästi, on sekin tosi tärkeää. (Tapio Kivisaari)

Näihin tärkeisiin sanoihin on helppo lopettaa blogikirjoitus, ja kehottaa kaikkia käymään katsomassa tämä tärkeä keskustelu! Karvin lavakeskustelun pääsee katsomaan edelleen YouTubesta tai MTV Katsomosta. Tallenteessa on myös nähtävissä suomalaisen viittomakielen tulkkaus.

Lähteet:

The Copernicus Climate Change Service 9.1.2024. Global temperatures: 2023 warmest year on record, close to 1.5°C above pre-industrial level. https://climate.copernicus.eu/global-climate-highlights-2023?utm_source=socialmedia&utm_medium=tw&utm_id=gch23. 

Euroopan parlamentti 28.11.2019. Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20191121IPR67110/euroopan-parlamentti-julisti-ilmastohatatilan.

Hakamäki-Stylman, V., Kilpeläinen, P. & Hievanen, R. (2024). Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta puuteollisuuden perus- ja ammattitutkinnoissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 14:2024. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Puuteollisuus_raportti.pdf. 

Hietalahti, K. (18.9.2024). Syksy on myöhässä – Meteorologi: ”En ole koskaan nähnyt näin hurjia syyskuisia tilastoja”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/suomi/art-2000010704342.html. 

Karvi. (ei pvm.) Opinto-ohjauksen uusia muotoja koskeva arviointi (OHJA) 2022–2024.https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/esi-ja-perusopetus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/opinto-ohjauksen-uusia-muotoja-koskeva-arviointi-ohja-2022-2024. 

Kiilakoski, T. (2022). Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/nuorisobarometri-2021-web.pdf. 

Sitra. (2019). Kansalaiskysely ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista ja niiden vaikutuksista kestäviin elämäntapoihin. https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/08/ilmastotunteet-2019-kyselytutkimuksen-tulokset.pdf.